Lue keskustelun säännöt.
Minusta on tullut hirviö!
09.07.2007 |
Mikäköhän siinä on, että olen ruvennut arvostelemaan kavereita enkä enää halua edes olla joidenkin kanssa tekemisissä..
Näen jatkuvasti kavereiden lastenkasvatuksessa moitteita (ei välttämättä mitään suuria, mutta asioita joita itse pyrin välttämään), ennen niin mukavat lapset saavat minut helposti ärtyneeksi.
Tämä nyt on ilmeisesti normaalia, että lasten synnyttyä ei kaikki vanaht kaverit enää kiinnosta, koska jäljellä ei ole enää mitään yhteistä muutamia mukavia bileitä ja opiskelu/työpaikkaa lukuunottamatta..
Ne kaverit joista pidän näen jatkuvasti vain kaikkea negatiivista..
Ihmiset vaan jotenkin ärsyttävät minua!!!!
Silti kaikesta tästä huolimatta hakeudun heidän seuraansa, koska edelleenkin pidän heistä todella paljon siis rakastan!
MIKÄ MUA VAIVAAA, nyt kaikki kotipsykologit apuun!
Kommentit (4)
Mieheni näkee kaiken negatiivisena. On ärtynyt ja haukkuu kaikkea/kaikkia. Vika on maailmassa ei hänen asenteessaan.
Olet terapian ja mahdollisesti lääkehoidon tarpeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oireet kuulostavat kyllä tutuilta. Minulla on samantapaista käytöstä ilmennyt viime aikoina.
Mulla on just noin kun olen ollut " liian" pitkään kotona, enkä ole käynyt tuulettumassa missään. Ajatukset pyörii samaa rataa ja kun pysähdyn miettimään, niin huomaankin olevani tosi kireällä. Eli jos alan jatkuvalla syötöllä " vikomaan" milloin kavereita tai heidän kasvatusperiaatteitaan, niin silloin tiedän, että nyt tuulettumaan...
Siis kyse on aina ollut omasta huonosta itsetunnosta tms.
mulla välillä samanlaisia ajatuksia, ja sitten kun taas " tervehdyn" ajattelen miten saatoinkaan nähdä ystäväni huonossa valossa.. :)