Faktoja

Vierailija:

SAIRAALASSA, TAI PITÄISI OLLA

Miestä ei satu vaikka hakattaisiin kuinka, mutta kun nainen puhdistaa

hänen haavojaan, hän irvistelee tuskasta.

Lääkärin tutkimushuoneessa sijaitseva röntgenkuvien tutkimiseen

tarkoitettu valotaulu on aina valaistu, tutkittiinpa kuvia tai ei.

Keuhkokuvat on yleensä ripustettu niihin ylösalaisin.

Patologi tai oikeuslääkäri on varsin originelli persoona, yleensä iäkäs

mieshenkilö.

Elokuvien synnytyksissä ei kohdussa koskaan ole istukkaa.

Sydäninfarktin saaneelle kun laitetaan defibrillaattori, on se aina

vanhan mallinen kahta silitysrautaa muistuttava, eikä pienet elektroidit

rintakehällä, ja potilas ponnahtaa aina puoli metriä ilmaan kun isku

annetaan.

Kammiovärinän voi saada takaisin normaaliin sykkeeseen hakkaamalla

rintakehää ja antamalla tekohengitystä.

Amerikassa lapsi syntyy aina ilman napanuoraa.

Jos jostain syystä pahasti piestyä miestä paikkailee hän itse tai toinen

mies, on hoito aina ronskia ja desinfiointi hoidetaan joko polttamalla

suoraan haavaa tai kaatamalla viskiä päälle. Tällöin miestä ei satu yhtä

paljon, kuin jos nainen puhdistaisi haavat desinfiointiaineella.

Tarpeen vaatiessa loukkaantuneelta voidaan avata rintakehä vaikka

katuojassa ja kynäveitsellä, kunhan vain lääkäri on paikalla. Kaikille

instrumenteille kehitellään aina jokin korvaava väline.

Jos heräät pitkästä koomasta, niin sinulla ei ole huonovointisuutta,

etkä ole menettänyt kiloja.

Aina synnytyksessä kun lapsi on tullut pihalle alkaa synnyttävää naista

naurattaa tai hymyilyttämään ankarasti kuin kivut olisivat kadonneet

samantien.

Sairaalaan lappaa jatkuvalla syötöllä onnettomuuksien uhreja.

Sairaalassa on aina pulaa kaiksesta, paitsi potilaista.

Sankarin kyljesta pihdeilla poistetulle luodille loytyy aina

metalliastia, johon luoti putoaa kilahtaen.

Lääkäreillä on kaulassa aina stetoskooppi vaikka he olisivat tulossa vessasta.

Ameriikan sairaaloissa potilasta paareilla sisään tuodessa hänen

kimpussaan on heti 26 hoitajaa ja 5 lääkäriä joista jokainen lausuu

vuorollaan oikea-aikaisesti ja loogisessa järjestyksessä mitä

potilaaseen seuraavaksi pumpataan. V älillä näytetään paarien vipattavaa

etupyörää, ja vaikka potilas olisi viemäristä vedetty tuiki tuntematon

rähjäinen juoppo niin veriryhmä tiedetään jo ulko-ovella, mikäli uhrin

hengellä on merkitystä elokuvan loppuratkaisussa.

LAPSELLISTA

Pieniä lapsia pidetään aina sylissä, kun heille jutellaan. Jopa 7-8

¿vuotiaat roikkuvat sylissä, jotta he mahtuisivat aikuisten kanssa

samaan kameran otokseen.

Elokuvissa amerikkalaisista lapsista vain sadasosa on liikalihavia.

Elokuvassa itkevä ja parkuva lapsi ei välttämättä hytky tai heiluttele

raajojaan, vaan on täysin rauhallisesti sylissä tai sängyssä. Vain huuto

kuuluu.

Kauhuelokuvissa lapsilla on usein yliluonnollisia kykyjä.

Jos päähenkilö on lapsi tai nuori ja hänellä on ongelmia, hän ei koskaan

kerro vanhemmilleen, koska " haluaa antaa heille hyvän kuvan" .

Lapset eivät koskaan häiritse aikuisia heidän keskustellessaan.

Jos lapsella on elokuvassa tärkeä rooli, niin hän on joko orpo, tai

sitten hänen huoltajanaan on vain toinen vanhemmista.

Kakarat ovat pikkuvanhoja, eli puhuvat kuin aikuiset.

Takaisin

KID NAPATTU

Jos lapsi on hetken yksin pihalla tai leikkikentällä, niin hänet

kidnapataan. Hätääntynyt vanhempi saattaa nähdä jenkkipakettiauton

kaartavan kulman taakse kovalla vauhdilla ja hetken kuluttua

kidnappaajat soittavat.

Jos mies kotiin tultuaan huutaa iloisesti vaimoaan nimeltä, vaimo ei

vastaa vaan on kidnapattu tai murhattu.

TEKNISIÄ IHMEITÄ

Digitaalinäytöt (esim. pommit) tai vilkkuvat valot pitävät aina piipitystä.

Lasersäteet ovat näkyviä.

Vaijerit, tukipilarit, kiinnikkeet yms. eivät koskaan kestä

ratkaisevalla hetkellä.

Aina yleensä amerikkalaisissa elokuvissa mikin otettuaan ääni kiertää

hetken ja loppuu sitten välittämättä siitä että ympärillä ei ole muita

esim. sähkösoittimia.

Kaikki ovet on mahdollista potkaista auki (Paitsi Panic Roomissa).

Kun törmäät johonkin sinulle ennestään tuntemattomaan laitteeseen, et

tarvitse käyttöohjeitta. Opit käyttämään laitetta pelkästään

katselemalla sitä jonkun aikaa.

Sci-fi leffojen tietokoneissa on aina satoja vilkkuvia nappuloita, joita

kukaan ei ehtisi oikeasti seuraamaan.

Kattokruunut kestävät yleensä miesten roikkumisen ja heilumisen, mutta

ne saa putoamaan yhdellä laukauksella.

Sähkö suihkuaa katkenneen kaapelin päästä kuin vesi letkusta (kumma

ettei samanlainen suihku lennä pistorasioista).

Piirroselokuvissa imetään magneetilla tai pölynimurilla tiettyä esinettä

metrien päästä vaikka lähimmät esineet eivät liiku yhtään.

Video- ja valvontakamerat antavat millintarkan kuvan vaikka kulman

taakse ja videokuvaa voi käsitellä kuin 3D-mallia. Lisäksi kuvaa voi

zoomata ilman pikselöitymistä tai kuvan rakeutumista.

Nykyaikaisissa poliisisarjoissa on rikollisen tunnistamiseen laitteet

joihin syötetään jokin jälki rikollisesta, DNA tms. Ja koneen toisesta

päästä printteri tulostaa tuota pikaa poliisille rikollisen kasvokuvan,

puhelinnumeron, osoitteen ja paikan josta hänet voi käydä nappaamassa.

Kaikki tietää aina, mistä katkaisijasta menee mikäkin valo päälle.

Turvajärjestelmät eivät koskaan toimi.

Suurten valaistujen alueiden valojen sammuessa kuuluu aina kova " klang" ääni.

Poliisitutkinnassa turvakameran suttuista kuvaa pystytään zoomaamaan

niin kauas ja tarkaksi kuin tarvii. Yleensä etsivä neuvoo zoomaajaa

tapahtuman ajan ja kohde on pahiksen kasvot.

Jos henkilö menee pimeään huoneeseen ja raapaisee tulitikun, näkyy vain

tuli. Kun tämä sytyttää kynttilän niin koko huone valaistuu.

Kiikarin läpi katsottaessa kuva muodostuu kahdesta vierekkäisestä

pallosta (vrt. makaava kahdeksikko). Tosiasiassa kuva on yksi pallo.

Sähkökatkos ei ole vaarana, sillä ainahan on käytettävissä varavirtalähde.

Sci-fi- elokuvissa ei edes yritetä selittää miten erilaiset laitteet toimivat.

Melkein aina esim CSI -tyylisissä sarjoissa ja/tai leffoissa kaikki

talteenotettujen näytteiden tulokset saadaan vielä samana päivänä,

vaikka oikeasti -oikeassa elämässä- niiden analysoimisessa voi mennä

nelisen viikkoakin.

Kun joku nauhoittaa takin taskussa olevalla pikkunauhurilla pahiksesta

tunnustuksen tms. niin ääni on aina tarkka ja siitä saa hyvin selvää.

Jostain syystä nauhoittaja haluaa aina kertoa pahikselle, että nyt

hänellä on nauha, jolloin hän joutuu vaikeuksiin pahiksen yrittäessä

saada tuhottua todisteet.

Salaperäisten asioiden tapahtuessa elokuvassa tai sarjassa, kenelläkään

paikalla olevista ei ole mukana kameraa tai ääninauhuria. Jos sellainen

sittenkin on, niin tallenteesta ei saa mitään selvää jälkeenpäin.

Tarkka-ampuja käyttää lasertähtäintä, vaikka matka olisi pitkä. Luodin

lentorataa ei tarvitse kompensoida erikseen. Piste näkyy hyvin

kirkkaallakin auringonpaisteella.

Takaisin

RUOKA-AIKA

Jos joku ruokapöydässä kehuu ruokaa jota syödään ja kysyy mitä siinä on,

vastauksen saatuaan hän ilmoittaa ettei voi syödä kyseistä ruokaa ja

että hänet pitää viedä sairaalaan. Suurin osa sairauskohtauksista

saadaan myös pöydän ääressä.

Ravintolassa, baarissa tms. tilattu ruoka jätetään aina syömättä tai

siitä korkeintaan syödään pari haarukallista.

Yleensä (pää)henkilökaksikosta toinen ei ravintolassa syö mitään;

toiseltakin jää monesti syömättä loppuun.

Patologit syövät eväitään vasta-avatun ruumiin vieressä poliisille

kuolinsyytä selittäessä.

Elokuvissa vain homot tai apinat syövät banaaneja.

Lihavat ajattelevat ruokaa koko ajan ja syövät aina tilaisuuden tullen,

vaikka joutuisivat sen vuoksi vaaraan.

Hahmojen ollessa eristyksissä ilman ravintoa he etsivät aina ötököitä

ravinnokseen ja sanovat niissä olevan paljon proteiinia.

Amerikkalaisissa leffoissa maito juodaan suoraan tölkistä.

PELOTTELUA, PÖÖ!

Maaseutu ja varsinkin metsä ovat pelottavia paikkoja. Maalaiset ovat

usein mielipuolia tai muuten poikkeavia.

Pelottavan musiikin aikana ei koskaan tapahdu mitään pahaa, mutta sen

loputtua kylläkin.

Aina pimeää taloa tutkivan jännityksestä vapisevan henkilön jännitys

laukeaa kotieläimen/linnun pyrähtäessä yllättäen esiin. Tämän jälkeen

ollaan kuin ei mitään enää voisi tapahtua.

Aina kun tapahtuu jotain todella jännää tai pelottavaa, niin sataa

vettä, salamoi, ukkostaa ja on yö.

Usein oltaessa kävellen tiellä ajaa rekka töötäten aivan vierestä.

Tilanteesta kuitenkin selvitään pelkällä säikähdyksellä eikä asiaa enää

edes muisteta parin minuutin kuluttua.

Kun elokuvan päähenkilö kävelee esim. kauhuelokuvassa taaksepäin ja

kamera on suunnattu siten että henkilön selkäpuoli on rajattu kuvasta

pois, sekuntien sisällä henkilö törmää poikkeuksetta joko murhaajaan tai

ystäväänsä, jolloin päähenkilö säikähtää suuresti...

Yleensä kauhuleffojen nuoret näkevät jotain pelottavaa ja he

säikähtävät. Kohta paljastuukin että se oli vain heidän pilaileva

kaverinsa. Mutta sitten se oikea hirviö/psykopaatti/mikä vaan tekee

saman tempun ja nyt nuoret uskovat sen olevan heidän kaverinsa.

Kun henkilö vanhenee sekunnissa sata vuotta, myos hiukset harmaantuvat

välittomästi juuresta alkaen.

PUHELIMESSA

Elokuvien henkilöt muistavat vaivatta kaikki puhelinnumerot.

Puhelun lopuksi ei koskaan sanota mitään puhelun lopettamiseen

liittyvää. Puhelu vain lopetetaan.

Puhelin on aina yöpyödällä sängyn vieressä ja siihen soittaa joku

keskellä yötä...

Kännykällä on hätätilanteessa aivan turha yrittää saada apua, siitä on

aina joko akku loppu tai se on peittoalueen ulkopuolella.

Aina kun päähenkilö puhuu puhelimessa ja puhelu katkeaa, hän painelee

katkaisijaa toivoen puhelun jotenkin kummallisesti jatkuvan.

Vaihtoehtoisesti hän huutelee luuriin " haloo, haloo!" vaikka puhelu on

katkennut.

Kännykkään vastataan katsomatta kuka soitaa.

Kännykällä soitettaessa ei koskaan käytetä puhelimen omaa luetteloa vaan

numero näppäillään.

Sankarilla on rannekellossa digiboksi, oman satelliitin kauko-ohjain ja

muita ihme vimpaimia, mutta hän puhuu 10 vuotta vanhaan Nokiaan.

Jos joku henkilö puhuu puhelinkopissa, niin puhelinkopin ulkopuolella on

vähintään yksi ihminen odottamassa pääsyä puhelimeen.

Kun joku soittaa keskellä yötä, henkilöllä on aina yöpöydällä puhelin,

johon hän ensin mutisee jotain, kuuntelee nopeasti soittajan asian,

tokaisee sitten " I´ll be right there" , nousee ja lähtee töihin.

Kun kriitisen puhelun aikana puhelu katkeaa, soittaja jää katsomaan

mykkää luuria.

Kauhuleffoissa juuri silloin kun pitää soittaa apua, puhelin menee

mykäksi ja hetken päästä valot sammuvat vilkkuen.

Kun henkilöt sopivat tapaamisesta puhelimitse, aikaa ja paikkaa ei

sovita ikinä kovin tarkasti, riittää kun toinen sanoo esim.:" Nähdään

illalla puistossa" .

Pahispomot vastaavat alaistensa soittamiin puheluihin kysymällä:

" Puhumekko suojatulla linjalla?" tai " Onko tämä linja turvallinen?" .

PSYKOPAATTEJA, HURAHTANEITA

Kauhuleffoissa päähenkilön luotettava puoliso paljastuu aina psykopaatiksi.

Tiedemiehet ovat hulluja tai muuten vain hieman omituisia.

Psykopaattimurhaajalla on aina kotialttari, johon hän kerää kuvia

uhr(e)istaan. Useimmiten myös kynttilät kuuluvat asiaan.

Kauhuelokuvissa " hurahtaneen" henkilön (useimmiten nuori tyttö) kotoa

löytyy salainen soppi, jossa on paljon valokuvia päähenkilöstä - jota

hän palvoo - ja noin 500 palavaa (paksua) kynttilää, jotka on sopivasti

sytytetty juuri ennen päähenkilön saapumista paikalle.

Melkein jokaisessa sarjassa täytyy olla vähintään yksi psykopaatti ja

yksi homoseksuaali.

Mikäli kauhuelokuvassa on tohtori, hän ei koskaan ole täysin terve.

Neuvostoliittolaisissa sci-fi elokuvissa päähenkilö ei koskaan ole

täysin normaali.

Vaikka henkilö olisi joutunut psykiatriseen laitokseen vaikkapa

psykoosin vuoksi, hän pystyy kuitenkin auttamaan täysipainoisesti

rikoksen ratkaisussa ja käyttäytyy selväjärkisesti, jos vain riittävän

pätevä psykiatri on tuotu paikalle.

SATAA, MIKSI AINA SATAA

Kun jokin elokuvan päähenkilöistä on riidellyt ystävänsä kanssa, tai

ollut tappelussa, niin sitä seuraavassa kohtauksessa hän säntää ulos,

jossa on yleensä sateinen yö. Ohi ajava taksi ei koskaan pysähdy, vaan

jatkaa matkaansa tylysti päähenkilön ohitse. Tämän jälkeen päähenkilö

lähtee kävelemään surkean näköisenä eteenpäin pitkää ja sateista katua.

Pariisissa sataa aina rankasti.

Lumi sataa aina sankasti tupruamalla ja on saippuavellin näköistä.

Lumipallojen tekeminen paljain käsin ei ole laisinkaan epämiellyttävää.

Amerikkalaisissa jouluelokuvissa sataa aina lopussa lunta, vaikka se ko.

leveysasteilla sattuisi olemaan kovin epätodennäköistä.

Jos sankari on surullinen (esim rakastettu kuoli) ja ulkona, sataa

poikkeuksetta.

Keskiaikaa kuvaavissa elokuvissa on koko ajan pilvinen tai sateinen sää.

Takaisin

TULEVAISUUDESSA

Usein tulevaisuuteen sijoittuvissa elokuvissa päähenkilö taistelee

jotakin täydellisenä pidettyä järjestelmää vastaan, joka sortaa kansaa.

Ajan läpi matkustanut henkilö kysyy satunnaiselta ohikulkijalta

päivämäärää, saa hän vastaukseksi pelkän päivämäärän. Aikamatkailijalla

keittää yli ja hän ilmoittaa ärtyneesti huutaen tarkoittaneen

vuosilukua. Tässä vaiheessa hän on saanut osakseen huomattavan määrän

kummaksuvia katseita.

Tulevaisuudessa on maapallo yleensä tuhoutunut tai tuhoutumassa.

Avaruusaluksen ilmavarat eivat vähene graduaalisesti vaan tasan

kolmenkymmenen sekunnin kuluttua.

TV:STÄ TÖLLÄTTYÄ

TV-uutisissa tulee aina juttu, joka koskee sinua henkilökohtaisesti.

TV sammutetaan välittömästi kun ko. juttu on loppunut. Itse asiassa se

sammutetaan jo ennen kuin seuraava juttu on alkanut, eli mistä tietää

että se on loppunut?

Saippuasarjoissa ei koskaan katsota telkkaria.

(Sarja)murhaajien tappotöistä uutisoitaessa TV:n toimittajat kertovat

yleensä suunnattoman määrän tietoa murhapaikasta, -tavasta, uhrien

täydelliset nimet, välillä jopa epäillynkin nimen ja arviot hänen

liikkeistään tms.!

YHTEISKUNTA- JA KIELIOPPI

Erityisesti amerikkalaisten elokuvien ja sarjojen aiemmat

arkkiviholliset, kommunismi ja islam, on nyttemmin saatu puristettua

kätevästi samaan pakettiin. Pahuus tulee nykyään entisen Jugoslavian

raunioilta. Muukin Itä-Eurooppa mafioineen kelpaa hätätapauksessa.

Ne, joiden äidinkieli ei ole englanti, tuntuvat kuitenkin osaavan kielen

pienetkin kielioppisäännöt. Ainakaan puheen muodostaminen ei ole

hidasta, vaan tekstiä tulee suuriakin määriä hyvin sujuvasti.

Kodittomat ihmiset puhuvat vain epäselvästi mongertaen kuin olisivat

jatkuvasti huumeissa tai humalassa.

Tummaihoiset ovat suorapuheisempia ja räväkämpiä kuin vaaleaihoiset.

Intiaanit asuvat heimosta riippumatta lähes poikkeuksetta aina

tiipiissä, etenkin vanhemmissa elokuvissa.

Jenkkileffoissa kaikki ulkomaalaiset puhuvat keskenään englantia, mutta

kansallisuuteensa sopivalla voimakkaalla aksentilla.

Soluttautuminen/ pakeneminen onnistuu missä ja milloin vain pelkästään

pukeutumalla henkilökunnan vaatteisiin. Potilas voi livahtaa sairaalassa

toimistoon varastamaan lääkärin takin ja kaikki uskovat, että hän on ko.

lääkäri, vartijaksi voi naamioitua pukeutumalla vartijan vetimiin yms.

Tämä selittyy ainoastaan sillä, ettei Amerikassa tunneta työtovereita

lainkaan, ei edes ulkonäöltä.

Ulkomaalaiset ymmärtävät sinua, vaikka puhuisit mitä kieltä tahansa.

Yksilapsiset pariskunnat ovat hyvin harvinaisia.

Kun amerikkalaisissa elokuvissa amerikkalainen lähtee matkalle

Euroopaan, lähtee hän aina Pariisiin.

Yleisten vessojen ovia ei koskaan lukita.

" Likaiset" rahat talletetaan aina Sveitsiin.

Aina kun työntekijä luulee saavansa ylennyksen, hän saakin potkut.

Vierailija:

SAIRAALASSA, TAI PITÄISI OLLA

Miestä ei satu vaikka hakattaisiin kuinka, mutta kun nainen puhdistaa

hänen haavojaan, hän irvistelee tuskasta.

Lääkärin tutkimushuoneessa sijaitseva röntgenkuvien tutkimiseen

tarkoitettu valotaulu on aina valaistu, tutkittiinpa kuvia tai ei.

Keuhkokuvat on yleensä ripustettu niihin ylösalaisin.

Patologi tai oikeuslääkäri on varsin originelli persoona, yleensä iäkäs

mieshenkilö.

Elokuvien synnytyksissä ei kohdussa koskaan ole istukkaa.

Sydäninfarktin saaneelle kun laitetaan defibrillaattori, on se aina

vanhan mallinen kahta silitysrautaa muistuttava, eikä pienet elektroidit

rintakehällä, ja potilas ponnahtaa aina puoli metriä ilmaan kun isku

annetaan.

Kammiovärinän voi saada takaisin normaaliin sykkeeseen hakkaamalla

rintakehää ja antamalla tekohengitystä.

Amerikassa lapsi syntyy aina ilman napanuoraa.

Jos jostain syystä pahasti piestyä miestä paikkailee hän itse tai toinen

mies, on hoito aina ronskia ja desinfiointi hoidetaan joko polttamalla

suoraan haavaa tai kaatamalla viskiä päälle. Tällöin miestä ei satu yhtä

paljon, kuin jos nainen puhdistaisi haavat desinfiointiaineella.

Tarpeen vaatiessa loukkaantuneelta voidaan avata rintakehä vaikka

katuojassa ja kynäveitsellä, kunhan vain lääkäri on paikalla. Kaikille

instrumenteille kehitellään aina jokin korvaava väline.

Jos heräät pitkästä koomasta, niin sinulla ei ole huonovointisuutta,

etkä ole menettänyt kiloja.

Aina synnytyksessä kun lapsi on tullut pihalle alkaa synnyttävää naista

naurattaa tai hymyilyttämään ankarasti kuin kivut olisivat kadonneet

samantien.

Sairaalaan lappaa jatkuvalla syötöllä onnettomuuksien uhreja.

Sairaalassa on aina pulaa kaiksesta, paitsi potilaista.

Sankarin kyljesta pihdeilla poistetulle luodille loytyy aina

metalliastia, johon luoti putoaa kilahtaen.

Lääkäreillä on kaulassa aina stetoskooppi vaikka he olisivat tulossa vessasta.

Ameriikan sairaaloissa potilasta paareilla sisään tuodessa hänen

kimpussaan on heti 26 hoitajaa ja 5 lääkäriä joista jokainen lausuu

vuorollaan oikea-aikaisesti ja loogisessa järjestyksessä mitä

potilaaseen seuraavaksi pumpataan. V älillä näytetään paarien vipattavaa

etupyörää, ja vaikka potilas olisi viemäristä vedetty tuiki tuntematon

rähjäinen juoppo niin veriryhmä tiedetään jo ulko-ovella, mikäli uhrin

hengellä on merkitystä elokuvan loppuratkaisussa.

LAPSELLISTA

Pieniä lapsia pidetään aina sylissä, kun heille jutellaan. Jopa 7-8

¿vuotiaat roikkuvat sylissä, jotta he mahtuisivat aikuisten kanssa

samaan kameran otokseen.

Elokuvissa amerikkalaisista lapsista vain sadasosa on liikalihavia.

Elokuvassa itkevä ja parkuva lapsi ei välttämättä hytky tai heiluttele

raajojaan, vaan on täysin rauhallisesti sylissä tai sängyssä. Vain huuto

kuuluu.

Kauhuelokuvissa lapsilla on usein yliluonnollisia kykyjä.

Jos päähenkilö on lapsi tai nuori ja hänellä on ongelmia, hän ei koskaan

kerro vanhemmilleen, koska " haluaa antaa heille hyvän kuvan" .

Lapset eivät koskaan häiritse aikuisia heidän keskustellessaan.

Jos lapsella on elokuvassa tärkeä rooli, niin hän on joko orpo, tai

sitten hänen huoltajanaan on vain toinen vanhemmista.

Kakarat ovat pikkuvanhoja, eli puhuvat kuin aikuiset.

Takaisin

KID NAPATTU

Jos lapsi on hetken yksin pihalla tai leikkikentällä, niin hänet

kidnapataan. Hätääntynyt vanhempi saattaa nähdä jenkkipakettiauton

kaartavan kulman taakse kovalla vauhdilla ja hetken kuluttua

kidnappaajat soittavat.

Jos mies kotiin tultuaan huutaa iloisesti vaimoaan nimeltä, vaimo ei

vastaa vaan on kidnapattu tai murhattu.

TEKNISIÄ IHMEITÄ

Digitaalinäytöt (esim. pommit) tai vilkkuvat valot pitävät aina piipitystä.

Lasersäteet ovat näkyviä.

Vaijerit, tukipilarit, kiinnikkeet yms. eivät koskaan kestä

ratkaisevalla hetkellä.

Aina yleensä amerikkalaisissa elokuvissa mikin otettuaan ääni kiertää

hetken ja loppuu sitten välittämättä siitä että ympärillä ei ole muita

esim. sähkösoittimia.

Kaikki ovet on mahdollista potkaista auki (Paitsi Panic Roomissa).

Kun törmäät johonkin sinulle ennestään tuntemattomaan laitteeseen, et

tarvitse käyttöohjeitta. Opit käyttämään laitetta pelkästään

katselemalla sitä jonkun aikaa.

Sci-fi leffojen tietokoneissa on aina satoja vilkkuvia nappuloita, joita

kukaan ei ehtisi oikeasti seuraamaan.

Kattokruunut kestävät yleensä miesten roikkumisen ja heilumisen, mutta

ne saa putoamaan yhdellä laukauksella.

Sähkö suihkuaa katkenneen kaapelin päästä kuin vesi letkusta (kumma

ettei samanlainen suihku lennä pistorasioista).

Piirroselokuvissa imetään magneetilla tai pölynimurilla tiettyä esinettä

metrien päästä vaikka lähimmät esineet eivät liiku yhtään.

Video- ja valvontakamerat antavat millintarkan kuvan vaikka kulman

taakse ja videokuvaa voi käsitellä kuin 3D-mallia. Lisäksi kuvaa voi

zoomata ilman pikselöitymistä tai kuvan rakeutumista.

Nykyaikaisissa poliisisarjoissa on rikollisen tunnistamiseen laitteet

joihin syötetään jokin jälki rikollisesta, DNA tms. Ja koneen toisesta

päästä printteri tulostaa tuota pikaa poliisille rikollisen kasvokuvan,

puhelinnumeron, osoitteen ja paikan josta hänet voi käydä nappaamassa.

Kaikki tietää aina, mistä katkaisijasta menee mikäkin valo päälle.

Turvajärjestelmät eivät koskaan toimi.

Suurten valaistujen alueiden valojen sammuessa kuuluu aina kova " klang" ääni.

Poliisitutkinnassa turvakameran suttuista kuvaa pystytään zoomaamaan

niin kauas ja tarkaksi kuin tarvii. Yleensä etsivä neuvoo zoomaajaa

tapahtuman ajan ja kohde on pahiksen kasvot.

Jos henkilö menee pimeään huoneeseen ja raapaisee tulitikun, näkyy vain

tuli. Kun tämä sytyttää kynttilän niin koko huone valaistuu.

Kiikarin läpi katsottaessa kuva muodostuu kahdesta vierekkäisestä

pallosta (vrt. makaava kahdeksikko). Tosiasiassa kuva on yksi pallo.

Sähkökatkos ei ole vaarana, sillä ainahan on käytettävissä varavirtalähde.

Sci-fi- elokuvissa ei edes yritetä selittää miten erilaiset laitteet toimivat.

Melkein aina esim CSI -tyylisissä sarjoissa ja/tai leffoissa kaikki

talteenotettujen näytteiden tulokset saadaan vielä samana päivänä,

vaikka oikeasti -oikeassa elämässä- niiden analysoimisessa voi mennä

nelisen viikkoakin.

Kun joku nauhoittaa takin taskussa olevalla pikkunauhurilla pahiksesta

tunnustuksen tms. niin ääni on aina tarkka ja siitä saa hyvin selvää.

Jostain syystä nauhoittaja haluaa aina kertoa pahikselle, että nyt

hänellä on nauha, jolloin hän joutuu vaikeuksiin pahiksen yrittäessä

saada tuhottua todisteet.

Salaperäisten asioiden tapahtuessa elokuvassa tai sarjassa, kenelläkään

paikalla olevista ei ole mukana kameraa tai ääninauhuria. Jos sellainen

sittenkin on, niin tallenteesta ei saa mitään selvää jälkeenpäin.

Tarkka-ampuja käyttää lasertähtäintä, vaikka matka olisi pitkä. Luodin

lentorataa ei tarvitse kompensoida erikseen. Piste näkyy hyvin

kirkkaallakin auringonpaisteella.

Takaisin

RUOKA-AIKA

Jos joku ruokapöydässä kehuu ruokaa jota syödään ja kysyy mitä siinä on,

vastauksen saatuaan hän ilmoittaa ettei voi syödä kyseistä ruokaa ja

että hänet pitää viedä sairaalaan. Suurin osa sairauskohtauksista

saadaan myös pöydän ääressä.

Ravintolassa, baarissa tms. tilattu ruoka jätetään aina syömättä tai

siitä korkeintaan syödään pari haarukallista.

Yleensä (pää)henkilökaksikosta toinen ei ravintolassa syö mitään;

toiseltakin jää monesti syömättä loppuun.

Patologit syövät eväitään vasta-avatun ruumiin vieressä poliisille

kuolinsyytä selittäessä.

Elokuvissa vain homot tai apinat syövät banaaneja.

Lihavat ajattelevat ruokaa koko ajan ja syövät aina tilaisuuden tullen,

vaikka joutuisivat sen vuoksi vaaraan.

Hahmojen ollessa eristyksissä ilman ravintoa he etsivät aina ötököitä

ravinnokseen ja sanovat niissä olevan paljon proteiinia.

Amerikkalaisissa leffoissa maito juodaan suoraan tölkistä.

PELOTTELUA, PÖÖ!

Maaseutu ja varsinkin metsä ovat pelottavia paikkoja. Maalaiset ovat

usein mielipuolia tai muuten poikkeavia.

Pelottavan musiikin aikana ei koskaan tapahdu mitään pahaa, mutta sen

loputtua kylläkin.

Aina pimeää taloa tutkivan jännityksestä vapisevan henkilön jännitys

laukeaa kotieläimen/linnun pyrähtäessä yllättäen esiin. Tämän jälkeen

ollaan kuin ei mitään enää voisi tapahtua.

Aina kun tapahtuu jotain todella jännää tai pelottavaa, niin sataa

vettä, salamoi, ukkostaa ja on yö.

Usein oltaessa kävellen tiellä ajaa rekka töötäten aivan vierestä.

Tilanteesta kuitenkin selvitään pelkällä säikähdyksellä eikä asiaa enää

edes muisteta parin minuutin kuluttua.

Kun elokuvan päähenkilö kävelee esim. kauhuelokuvassa taaksepäin ja

kamera on suunnattu siten että henkilön selkäpuoli on rajattu kuvasta

pois, sekuntien sisällä henkilö törmää poikkeuksetta joko murhaajaan tai

ystäväänsä, jolloin päähenkilö säikähtää suuresti...

Yleensä kauhuleffojen nuoret näkevät jotain pelottavaa ja he

säikähtävät. Kohta paljastuukin että se oli vain heidän pilaileva

kaverinsa. Mutta sitten se oikea hirviö/psykopaatti/mikä vaan tekee

saman tempun ja nyt nuoret uskovat sen olevan heidän kaverinsa.

Kun henkilö vanhenee sekunnissa sata vuotta, myos hiukset harmaantuvat

välittomästi juuresta alkaen.

PUHELIMESSA

Elokuvien henkilöt muistavat vaivatta kaikki puhelinnumerot.

Puhelun lopuksi ei koskaan sanota mitään puhelun lopettamiseen

liittyvää. Puhelu vain lopetetaan.

Puhelin on aina yöpyödällä sängyn vieressä ja siihen soittaa joku

keskellä yötä...

Kännykällä on hätätilanteessa aivan turha yrittää saada apua, siitä on

aina joko akku loppu tai se on peittoalueen ulkopuolella.

Aina kun päähenkilö puhuu puhelimessa ja puhelu katkeaa, hän painelee

katkaisijaa toivoen puhelun jotenkin kummallisesti jatkuvan.

Vaihtoehtoisesti hän huutelee luuriin " haloo, haloo!" vaikka puhelu on

katkennut.

Kännykkään vastataan katsomatta kuka soitaa.

Kännykällä soitettaessa ei koskaan käytetä puhelimen omaa luetteloa vaan

numero näppäillään.

Sankarilla on rannekellossa digiboksi, oman satelliitin kauko-ohjain ja

muita ihme vimpaimia, mutta hän puhuu 10 vuotta vanhaan Nokiaan.

Jos joku henkilö puhuu puhelinkopissa, niin puhelinkopin ulkopuolella on

vähintään yksi ihminen odottamassa pääsyä puhelimeen.

Kun joku soittaa keskellä yötä, henkilöllä on aina yöpöydällä puhelin,

johon hän ensin mutisee jotain, kuuntelee nopeasti soittajan asian,

tokaisee sitten " I´ll be right there" , nousee ja lähtee töihin.

Kun kriitisen puhelun aikana puhelu katkeaa, soittaja jää katsomaan

mykkää luuria.

Kauhuleffoissa juuri silloin kun pitää soittaa apua, puhelin menee

mykäksi ja hetken päästä valot sammuvat vilkkuen.

Kun henkilöt sopivat tapaamisesta puhelimitse, aikaa ja paikkaa ei

sovita ikinä kovin tarkasti, riittää kun toinen sanoo esim.:" Nähdään

illalla puistossa" .

Pahispomot vastaavat alaistensa soittamiin puheluihin kysymällä:

" Puhumekko suojatulla linjalla?" tai " Onko tämä linja turvallinen?" .

PSYKOPAATTEJA, HURAHTANEITA

Kauhuleffoissa päähenkilön luotettava puoliso paljastuu aina psykopaatiksi.

Tiedemiehet ovat hulluja tai muuten vain hieman omituisia.

Psykopaattimurhaajalla on aina kotialttari, johon hän kerää kuvia

uhr(e)istaan. Useimmiten myös kynttilät kuuluvat asiaan.

Kauhuelokuvissa " hurahtaneen" henkilön (useimmiten nuori tyttö) kotoa

löytyy salainen soppi, jossa on paljon valokuvia päähenkilöstä - jota

hän palvoo - ja noin 500 palavaa (paksua) kynttilää, jotka on sopivasti

sytytetty juuri ennen päähenkilön saapumista paikalle.

Melkein jokaisessa sarjassa täytyy olla vähintään yksi psykopaatti ja

yksi homoseksuaali.

Mikäli kauhuelokuvassa on tohtori, hän ei koskaan ole täysin terve.

Neuvostoliittolaisissa sci-fi elokuvissa päähenkilö ei koskaan ole

täysin normaali.

Vaikka henkilö olisi joutunut psykiatriseen laitokseen vaikkapa

psykoosin vuoksi, hän pystyy kuitenkin auttamaan täysipainoisesti

rikoksen ratkaisussa ja käyttäytyy selväjärkisesti, jos vain riittävän

pätevä psykiatri on tuotu paikalle.

SATAA, MIKSI AINA SATAA

Kun jokin elokuvan päähenkilöistä on riidellyt ystävänsä kanssa, tai

ollut tappelussa, niin sitä seuraavassa kohtauksessa hän säntää ulos,

jossa on yleensä sateinen yö. Ohi ajava taksi ei koskaan pysähdy, vaan

jatkaa matkaansa tylysti päähenkilön ohitse. Tämän jälkeen päähenkilö

lähtee kävelemään surkean näköisenä eteenpäin pitkää ja sateista katua.

Pariisissa sataa aina rankasti.

Lumi sataa aina sankasti tupruamalla ja on saippuavellin näköistä.

Lumipallojen tekeminen paljain käsin ei ole laisinkaan epämiellyttävää.

Amerikkalaisissa jouluelokuvissa sataa aina lopussa lunta, vaikka se ko.

leveysasteilla sattuisi olemaan kovin epätodennäköistä.

Jos sankari on surullinen (esim rakastettu kuoli) ja ulkona, sataa

poikkeuksetta.

Keskiaikaa kuvaavissa elokuvissa on koko ajan pilvinen tai sateinen sää.

Takaisin

TULEVAISUUDESSA

Usein tulevaisuuteen sijoittuvissa elokuvissa päähenkilö taistelee

jotakin täydellisenä pidettyä järjestelmää vastaan, joka sortaa kansaa.

Ajan läpi matkustanut henkilö kysyy satunnaiselta ohikulkijalta

päivämäärää, saa hän vastaukseksi pelkän päivämäärän. Aikamatkailijalla

keittää yli ja hän ilmoittaa ärtyneesti huutaen tarkoittaneen

vuosilukua. Tässä vaiheessa hän on saanut osakseen huomattavan määrän

kummaksuvia katseita.

Tulevaisuudessa on maapallo yleensä tuhoutunut tai tuhoutumassa.

Avaruusaluksen ilmavarat eivat vähene graduaalisesti vaan tasan

kolmenkymmenen sekunnin kuluttua.

TV:STÄ TÖLLÄTTYÄ

TV-uutisissa tulee aina juttu, joka koskee sinua henkilökohtaisesti.

TV sammutetaan välittömästi kun ko. juttu on loppunut. Itse asiassa se

sammutetaan jo ennen kuin seuraava juttu on alkanut, eli mistä tietää

että se on loppunut?

Saippuasarjoissa ei koskaan katsota telkkaria.

(Sarja)murhaajien tappotöistä uutisoitaessa TV:n toimittajat kertovat

yleensä suunnattoman määrän tietoa murhapaikasta, -tavasta, uhrien

täydelliset nimet, välillä jopa epäillynkin nimen ja arviot hänen

liikkeistään tms.!

YHTEISKUNTA- JA KIELIOPPI

Erityisesti amerikkalaisten elokuvien ja sarjojen aiemmat

arkkiviholliset, kommunismi ja islam, on nyttemmin saatu puristettua

kätevästi samaan pakettiin. Pahuus tulee nykyään entisen Jugoslavian

raunioilta. Muukin Itä-Eurooppa mafioineen kelpaa hätätapauksessa.

Ne, joiden äidinkieli ei ole englanti, tuntuvat kuitenkin osaavan kielen

pienetkin kielioppisäännöt. Ainakaan puheen muodostaminen ei ole

hidasta, vaan tekstiä tulee suuriakin määriä hyvin sujuvasti.

Kodittomat ihmiset puhuvat vain epäselvästi mongertaen kuin olisivat

jatkuvasti huumeissa tai humalassa.

Tummaihoiset ovat suorapuheisempia ja räväkämpiä kuin vaaleaihoiset.

Intiaanit asuvat heimosta riippumatta lähes poikkeuksetta aina

tiipiissä, etenkin vanhemmissa elokuvissa.

Jenkkileffoissa kaikki ulkomaalaiset puhuvat keskenään englantia, mutta

kansallisuuteensa sopivalla voimakkaalla aksentilla.

Soluttautuminen/ pakeneminen onnistuu missä ja milloin vain pelkästään

pukeutumalla henkilökunnan vaatteisiin. Potilas voi livahtaa sairaalassa

toimistoon varastamaan lääkärin takin ja kaikki uskovat, että hän on ko.

lääkäri, vartijaksi voi naamioitua pukeutumalla vartijan vetimiin yms.

Tämä selittyy ainoastaan sillä, ettei Amerikassa tunneta työtovereita

lainkaan, ei edes ulkonäöltä.

Ulkomaalaiset ymmärtävät sinua, vaikka puhuisit mitä kieltä tahansa.

Yksilapsiset pariskunnat ovat hyvin harvinaisia.

Kun amerikkalaisissa elokuvissa amerikkalainen lähtee matkalle

Euroopaan, lähtee hän aina Pariisiin.

Yleisten vessojen ovia ei koskaan lukita.

" Likaiset" rahat talletetaan aina Sveitsiin.

Aina kun työntekijä luulee saavansa ylennyksen, hän saakin potkut.

Vierailija:

SAIRAALASSA, TAI PITÄISI OLLA

Miestä ei satu vaikka hakattaisiin kuinka, mutta kun nainen puhdistaa

hänen haavojaan, hän irvistelee tuskasta.

Lääkärin tutkimushuoneessa sijaitseva röntgenkuvien tutkimiseen

tarkoitettu valotaulu on aina valaistu, tutkittiinpa kuvia tai ei.

Keuhkokuvat on yleensä ripustettu niihin ylösalaisin.

Patologi tai oikeuslääkäri on varsin originelli persoona, yleensä iäkäs

mieshenkilö.

Elokuvien synnytyksissä ei kohdussa koskaan ole istukkaa.

Sydäninfarktin saaneelle kun laitetaan defibrillaattori, on se aina

vanhan mallinen kahta silitysrautaa muistuttava, eikä pienet elektroidit

rintakehällä, ja potilas ponnahtaa aina puoli metriä ilmaan kun isku

annetaan.

Kammiovärinän voi saada takaisin normaaliin sykkeeseen hakkaamalla

rintakehää ja antamalla tekohengitystä.

Amerikassa lapsi syntyy aina ilman napanuoraa.

Jos jostain syystä pahasti piestyä miestä paikkailee hän itse tai toinen

mies, on hoito aina ronskia ja desinfiointi hoidetaan joko polttamalla

suoraan haavaa tai kaatamalla viskiä päälle. Tällöin miestä ei satu yhtä

paljon, kuin jos nainen puhdistaisi haavat desinfiointiaineella.

Tarpeen vaatiessa loukkaantuneelta voidaan avata rintakehä vaikka

katuojassa ja kynäveitsellä, kunhan vain lääkäri on paikalla. Kaikille

instrumenteille kehitellään aina jokin korvaava väline.

Jos heräät pitkästä koomasta, niin sinulla ei ole huonovointisuutta,

etkä ole menettänyt kiloja.

Aina synnytyksessä kun lapsi on tullut pihalle alkaa synnyttävää naista

naurattaa tai hymyilyttämään ankarasti kuin kivut olisivat kadonneet

samantien.

Sairaalaan lappaa jatkuvalla syötöllä onnettomuuksien uhreja.

Sairaalassa on aina pulaa kaiksesta, paitsi potilaista.

Sankarin kyljesta pihdeilla poistetulle luodille loytyy aina

metalliastia, johon luoti putoaa kilahtaen.

Lääkäreillä on kaulassa aina stetoskooppi vaikka he olisivat tulossa vessasta.

Ameriikan sairaaloissa potilasta paareilla sisään tuodessa hänen

kimpussaan on heti 26 hoitajaa ja 5 lääkäriä joista jokainen lausuu

vuorollaan oikea-aikaisesti ja loogisessa järjestyksessä mitä

potilaaseen seuraavaksi pumpataan. V älillä näytetään paarien vipattavaa

etupyörää, ja vaikka potilas olisi viemäristä vedetty tuiki tuntematon

rähjäinen juoppo niin veriryhmä tiedetään jo ulko-ovella, mikäli uhrin

hengellä on merkitystä elokuvan loppuratkaisussa.

LAPSELLISTA

Pieniä lapsia pidetään aina sylissä, kun heille jutellaan. Jopa 7-8

¿vuotiaat roikkuvat sylissä, jotta he mahtuisivat aikuisten kanssa

samaan kameran otokseen.

Elokuvissa amerikkalaisista lapsista vain sadasosa on liikalihavia.

Elokuvassa itkevä ja parkuva lapsi ei välttämättä hytky tai heiluttele

raajojaan, vaan on täysin rauhallisesti sylissä tai sängyssä. Vain huuto

kuuluu.

Kauhuelokuvissa lapsilla on usein yliluonnollisia kykyjä.

Jos päähenkilö on lapsi tai nuori ja hänellä on ongelmia, hän ei koskaan

kerro vanhemmilleen, koska " haluaa antaa heille hyvän kuvan" .

Lapset eivät koskaan häiritse aikuisia heidän keskustellessaan.

Jos lapsella on elokuvassa tärkeä rooli, niin hän on joko orpo, tai

sitten hänen huoltajanaan on vain toinen vanhemmista.

Kakarat ovat pikkuvanhoja, eli puhuvat kuin aikuiset.

Takaisin

KID NAPATTU

Jos lapsi on hetken yksin pihalla tai leikkikentällä, niin hänet

kidnapataan. Hätääntynyt vanhempi saattaa nähdä jenkkipakettiauton

kaartavan kulman taakse kovalla vauhdilla ja hetken kuluttua

kidnappaajat soittavat.

Jos mies kotiin tultuaan huutaa iloisesti vaimoaan nimeltä, vaimo ei

vastaa vaan on kidnapattu tai murhattu.

TEKNISIÄ IHMEITÄ

Digitaalinäytöt (esim. pommit) tai vilkkuvat valot pitävät aina piipitystä.

Lasersäteet ovat näkyviä.

Vaijerit, tukipilarit, kiinnikkeet yms. eivät koskaan kestä

ratkaisevalla hetkellä.

Aina yleensä amerikkalaisissa elokuvissa mikin otettuaan ääni kiertää

hetken ja loppuu sitten välittämättä siitä että ympärillä ei ole muita

esim. sähkösoittimia.

Kaikki ovet on mahdollista potkaista auki (Paitsi Panic Roomissa).

Kun törmäät johonkin sinulle ennestään tuntemattomaan laitteeseen, et

tarvitse käyttöohjeitta. Opit käyttämään laitetta pelkästään

katselemalla sitä jonkun aikaa.

Sci-fi leffojen tietokoneissa on aina satoja vilkkuvia nappuloita, joita

kukaan ei ehtisi oikeasti seuraamaan.

Kattokruunut kestävät yleensä miesten roikkumisen ja heilumisen, mutta

ne saa putoamaan yhdellä laukauksella.

Sähkö suihkuaa katkenneen kaapelin päästä kuin vesi letkusta (kumma

ettei samanlainen suihku lennä pistorasioista).

Piirroselokuvissa imetään magneetilla tai pölynimurilla tiettyä esinettä

metrien päästä vaikka lähimmät esineet eivät liiku yhtään.

Video- ja valvontakamerat antavat millintarkan kuvan vaikka kulman

taakse ja videokuvaa voi käsitellä kuin 3D-mallia. Lisäksi kuvaa voi

zoomata ilman pikselöitymistä tai kuvan rakeutumista.

Nykyaikaisissa poliisisarjoissa on rikollisen tunnistamiseen laitteet

joihin syötetään jokin jälki rikollisesta, DNA tms. Ja koneen toisesta

päästä printteri tulostaa tuota pikaa poliisille rikollisen kasvokuvan,

puhelinnumeron, osoitteen ja paikan josta hänet voi käydä nappaamassa.

Kaikki tietää aina, mistä katkaisijasta menee mikäkin valo päälle.

Turvajärjestelmät eivät koskaan toimi.

Suurten valaistujen alueiden valojen sammuessa kuuluu aina kova " klang" ääni.

Poliisitutkinnassa turvakameran suttuista kuvaa pystytään zoomaamaan

niin kauas ja tarkaksi kuin tarvii. Yleensä etsivä neuvoo zoomaajaa

tapahtuman ajan ja kohde on pahiksen kasvot.

Jos henkilö menee pimeään huoneeseen ja raapaisee tulitikun, näkyy vain

tuli. Kun tämä sytyttää kynttilän niin koko huone valaistuu.

Kiikarin läpi katsottaessa kuva muodostuu kahdesta vierekkäisestä

pallosta (vrt. makaava kahdeksikko). Tosiasiassa kuva on yksi pallo.

Sähkökatkos ei ole vaarana, sillä ainahan on käytettävissä varavirtalähde.

Sci-fi- elokuvissa ei edes yritetä selittää miten erilaiset laitteet toimivat.

Melkein aina esim CSI -tyylisissä sarjoissa ja/tai leffoissa kaikki

talteenotettujen näytteiden tulokset saadaan vielä samana päivänä,

vaikka oikeasti -oikeassa elämässä- niiden analysoimisessa voi mennä

nelisen viikkoakin.

Kun joku nauhoittaa takin taskussa olevalla pikkunauhurilla pahiksesta

tunnustuksen tms. niin ääni on aina tarkka ja siitä saa hyvin selvää.

Jostain syystä nauhoittaja haluaa aina kertoa pahikselle, että nyt

hänellä on nauha, jolloin hän joutuu vaikeuksiin pahiksen yrittäessä

saada tuhottua todisteet.

Salaperäisten asioiden tapahtuessa elokuvassa tai sarjassa, kenelläkään

paikalla olevista ei ole mukana kameraa tai ääninauhuria. Jos sellainen

sittenkin on, niin tallenteesta ei saa mitään selvää jälkeenpäin.

Tarkka-ampuja käyttää lasertähtäintä, vaikka matka olisi pitkä. Luodin

lentorataa ei tarvitse kompensoida erikseen. Piste näkyy hyvin

kirkkaallakin auringonpaisteella.

Takaisin

RUOKA-AIKA

Jos joku ruokapöydässä kehuu ruokaa jota syödään ja kysyy mitä siinä on,

vastauksen saatuaan hän ilmoittaa ettei voi syödä kyseistä ruokaa ja

että hänet pitää viedä sairaalaan. Suurin osa sairauskohtauksista

saadaan myös pöydän ääressä.

Ravintolassa, baarissa tms. tilattu ruoka jätetään aina syömättä tai

siitä korkeintaan syödään pari haarukallista.

Yleensä (pää)henkilökaksikosta toinen ei ravintolassa syö mitään;

toiseltakin jää monesti syömättä loppuun.

Patologit syövät eväitään vasta-avatun ruumiin vieressä poliisille

kuolinsyytä selittäessä.

Elokuvissa vain homot tai apinat syövät banaaneja.

Lihavat ajattelevat ruokaa koko ajan ja syövät aina tilaisuuden tullen,

vaikka joutuisivat sen vuoksi vaaraan.

Hahmojen ollessa eristyksissä ilman ravintoa he etsivät aina ötököitä

ravinnokseen ja sanovat niissä olevan paljon proteiinia.

Amerikkalaisissa leffoissa maito juodaan suoraan tölkistä.

PELOTTELUA, PÖÖ!

Maaseutu ja varsinkin metsä ovat pelottavia paikkoja. Maalaiset ovat

usein mielipuolia tai muuten poikkeavia.

Pelottavan musiikin aikana ei koskaan tapahdu mitään pahaa, mutta sen

loputtua kylläkin.

Aina pimeää taloa tutkivan jännityksestä vapisevan henkilön jännitys

laukeaa kotieläimen/linnun pyrähtäessä yllättäen esiin. Tämän jälkeen

ollaan kuin ei mitään enää voisi tapahtua.

Aina kun tapahtuu jotain todella jännää tai pelottavaa, niin sataa

vettä, salamoi, ukkostaa ja on yö.

Usein oltaessa kävellen tiellä ajaa rekka töötäten aivan vierestä.

Tilanteesta kuitenkin selvitään pelkällä säikähdyksellä eikä asiaa enää

edes muisteta parin minuutin kuluttua.

Kun elokuvan päähenkilö kävelee esim. kauhuelokuvassa taaksepäin ja

kamera on suunnattu siten että henkilön selkäpuoli on rajattu kuvasta

pois, sekuntien sisällä henkilö törmää poikkeuksetta joko murhaajaan tai

ystäväänsä, jolloin päähenkilö säikähtää suuresti...

Yleensä kauhuleffojen nuoret näkevät jotain pelottavaa ja he

säikähtävät. Kohta paljastuukin että se oli vain heidän pilaileva

kaverinsa. Mutta sitten se oikea hirviö/psykopaatti/mikä vaan tekee

saman tempun ja nyt nuoret uskovat sen olevan heidän kaverinsa.

Kun henkilö vanhenee sekunnissa sata vuotta, myos hiukset harmaantuvat

välittomästi juuresta alkaen.

PUHELIMESSA

Elokuvien henkilöt muistavat vaivatta kaikki puhelinnumerot.

Puhelun lopuksi ei koskaan sanota mitään puhelun lopettamiseen

liittyvää. Puhelu vain lopetetaan.

Puhelin on aina yöpyödällä sängyn vieressä ja siihen soittaa joku

keskellä yötä...

Kännykällä on hätätilanteessa aivan turha yrittää saada apua, siitä on

aina joko akku loppu tai se on peittoalueen ulkopuolella.

Aina kun päähenkilö puhuu puhelimessa ja puhelu katkeaa, hän painelee

katkaisijaa toivoen puhelun jotenkin kummallisesti jatkuvan.

Vaihtoehtoisesti hän huutelee luuriin " haloo, haloo!" vaikka puhelu on

katkennut.

Kännykkään vastataan katsomatta kuka soitaa.

Kännykällä soitettaessa ei koskaan käytetä puhelimen omaa luetteloa vaan

numero näppäillään.

Sankarilla on rannekellossa digiboksi, oman satelliitin kauko-ohjain ja

muita ihme vimpaimia, mutta hän puhuu 10 vuotta vanhaan Nokiaan.

Jos joku henkilö puhuu puhelinkopissa, niin puhelinkopin ulkopuolella on

vähintään yksi ihminen odottamassa pääsyä puhelimeen.

Kun joku soittaa keskellä yötä, henkilöllä on aina yöpöydällä puhelin,

johon hän ensin mutisee jotain, kuuntelee nopeasti soittajan asian,

tokaisee sitten " I´ll be right there" , nousee ja lähtee töihin.

Kun kriitisen puhelun aikana puhelu katkeaa, soittaja jää katsomaan

mykkää luuria.

Kauhuleffoissa juuri silloin kun pitää soittaa apua, puhelin menee

mykäksi ja hetken päästä valot sammuvat vilkkuen.

Kun henkilöt sopivat tapaamisesta puhelimitse, aikaa ja paikkaa ei

sovita ikinä kovin tarkasti, riittää kun toinen sanoo esim.:" Nähdään

illalla puistossa" .

Pahispomot vastaavat alaistensa soittamiin puheluihin kysymällä:

" Puhumekko suojatulla linjalla?" tai " Onko tämä linja turvallinen?" .

PSYKOPAATTEJA, HURAHTANEITA

Kauhuleffoissa päähenkilön luotettava puoliso paljastuu aina psykopaatiksi.

Tiedemiehet ovat hulluja tai muuten vain hieman omituisia.

Psykopaattimurhaajalla on aina kotialttari, johon hän kerää kuvia

uhr(e)istaan. Useimmiten myös kynttilät kuuluvat asiaan.

Kauhuelokuvissa " hurahtaneen" henkilön (useimmiten nuori tyttö) kotoa

löytyy salainen soppi, jossa on paljon valokuvia päähenkilöstä - jota

hän palvoo - ja noin 500 palavaa (paksua) kynttilää, jotka on sopivasti

sytytetty juuri ennen päähenkilön saapumista paikalle.

Melkein jokaisessa sarjassa täytyy olla vähintään yksi psykopaatti ja

yksi homoseksuaali.

Mikäli kauhuelokuvassa on tohtori, hän ei koskaan ole täysin terve.

Neuvostoliittolaisissa sci-fi elokuvissa päähenkilö ei koskaan ole

täysin normaali.

Vaikka henkilö olisi joutunut psykiatriseen laitokseen vaikkapa

psykoosin vuoksi, hän pystyy kuitenkin auttamaan täysipainoisesti

rikoksen ratkaisussa ja käyttäytyy selväjärkisesti, jos vain riittävän

pätevä psykiatri on tuotu paikalle.

SATAA, MIKSI AINA SATAA

Kun jokin elokuvan päähenkilöistä on riidellyt ystävänsä kanssa, tai

ollut tappelussa, niin sitä seuraavassa kohtauksessa hän säntää ulos,

jossa on yleensä sateinen yö. Ohi ajava taksi ei koskaan pysähdy, vaan

jatkaa matkaansa tylysti päähenkilön ohitse. Tämän jälkeen päähenkilö

lähtee kävelemään surkean näköisenä eteenpäin pitkää ja sateista katua.

Pariisissa sataa aina rankasti.

Lumi sataa aina sankasti tupruamalla ja on saippuavellin näköistä.

Lumipallojen tekeminen paljain käsin ei ole laisinkaan epämiellyttävää.

Amerikkalaisissa jouluelokuvissa sataa aina lopussa lunta, vaikka se ko.

leveysasteilla sattuisi olemaan kovin epätodennäköistä.

Jos sankari on surullinen (esim rakastettu kuoli) ja ulkona, sataa

poikkeuksetta.

Keskiaikaa kuvaavissa elokuvissa on koko ajan pilvinen tai sateinen sää.

Takaisin

TULEVAISUUDESSA

Usein tulevaisuuteen sijoittuvissa elokuvissa päähenkilö taistelee

jotakin täydellisenä pidettyä järjestelmää vastaan, joka sortaa kansaa.

Ajan läpi matkustanut henkilö kysyy satunnaiselta ohikulkijalta

päivämäärää, saa hän vastaukseksi pelkän päivämäärän. Aikamatkailijalla

keittää yli ja hän ilmoittaa ärtyneesti huutaen tarkoittaneen

vuosilukua. Tässä vaiheessa hän on saanut osakseen huomattavan määrän

kummaksuvia katseita.

Tulevaisuudessa on maapallo yleensä tuhoutunut tai tuhoutumassa.

Avaruusaluksen ilmavarat eivat vähene graduaalisesti vaan tasan

kolmenkymmenen sekunnin kuluttua.

TV:STÄ TÖLLÄTTYÄ

TV-uutisissa tulee aina juttu, joka koskee sinua henkilökohtaisesti.

TV sammutetaan välittömästi kun ko. juttu on loppunut. Itse asiassa se

sammutetaan jo ennen kuin seuraava juttu on alkanut, eli mistä tietää

että se on loppunut?

Saippuasarjoissa ei koskaan katsota telkkaria.

(Sarja)murhaajien tappotöistä uutisoitaessa TV:n toimittajat kertovat

yleensä suunnattoman määrän tietoa murhapaikasta, -tavasta, uhrien

täydelliset nimet, välillä jopa epäillynkin nimen ja arviot hänen

liikkeistään tms.!

YHTEISKUNTA- JA KIELIOPPI

Erityisesti amerikkalaisten elokuvien ja sarjojen aiemmat

arkkiviholliset, kommunismi ja islam, on nyttemmin saatu puristettua

kätevästi samaan pakettiin. Pahuus tulee nykyään entisen Jugoslavian

raunioilta. Muukin Itä-Eurooppa mafioineen kelpaa hätätapauksessa.

Ne, joiden äidinkieli ei ole englanti, tuntuvat kuitenkin osaavan kielen

pienetkin kielioppisäännöt. Ainakaan puheen muodostaminen ei ole

hidasta, vaan tekstiä tulee suuriakin määriä hyvin sujuvasti.

Kodittomat ihmiset puhuvat vain epäselvästi mongertaen kuin olisivat

jatkuvasti huumeissa tai humalassa.

Tummaihoiset ovat suorapuheisempia ja räväkämpiä kuin vaaleaihoiset.

Intiaanit asuvat heimosta riippumatta lähes poikkeuksetta aina

tiipiissä, etenkin vanhemmissa elokuvissa.

Jenkkileffoissa kaikki ulkomaalaiset puhuvat keskenään englantia, mutta

kansallisuuteensa sopivalla voimakkaalla aksentilla.

Soluttautuminen/ pakeneminen onnistuu missä ja milloin vain pelkästään

pukeutumalla henkilökunnan vaatteisiin. Potilas voi livahtaa sairaalassa

toimistoon varastamaan lääkärin takin ja kaikki uskovat, että hän on ko.

lääkäri, vartijaksi voi naamioitua pukeutumalla vartijan vetimiin yms.

Tämä selittyy ainoastaan sillä, ettei Amerikassa tunneta työtovereita

lainkaan, ei edes ulkonäöltä.

Ulkomaalaiset ymmärtävät sinua, vaikka puhuisit mitä kieltä tahansa.

Yksilapsiset pariskunnat ovat hyvin harvinaisia.

Kun amerikkalaisissa elokuvissa amerikkalainen lähtee matkalle

Euroopaan, lähtee hän aina Pariisiin.

Yleisten vessojen ovia ei koskaan lukita.

" Likaiset" rahat talletetaan aina Sveitsiin.

Aina kun työntekijä luulee saavansa ylennyksen, hän saakin potkut.

miten joku jaksaa kirjottaa tollasta vai mistä tää on kopsattu?