Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Masentunut stressaantunut mies ottaa päähän
15.11.2006 |
Mitä ihmettä sitä voisi tehdä auttaakseen ihmistä, jota painaa stressi ja lievä masennus, mutta joka on vakaasti sitä mieltä että syy on vaimon (eli minun)?
Ukolla on työtehtävät muuttuneet, enemmän vastuuta, vähemmän aikaa omille harrastuksille, ja se teitenkin painaa häntä. Pitkästä aikaa hänen on todella ehdittävä töihin ajoissa eli lasten kanssa on aamuisin kiiruhdettava, mistä tietysti seuraa usein kinaa. Mullakin on paljon hommia ja muita menoja enkä jaksa olla ymmärtävä puoliso vaan motkotan ja tiuskin ihan liiankin helposti. En kestä katosa sitäm miten mies saa hyvin alkaneen aamun kääntymään kiukutteluksi suhtautumalla negatiivisesti kaikkeen mitä lapset tekee (No, nytkö sä taas kaadoit sen maidon. Miksi sä aina teet tuommoista.). Ja mies on siis sitä mieltä, että hänen huono tuulensa johtuu minusta ja lapsista, että minä olen pilannut hänen elämänsä jotenkin.
Kun yritän jutella vastaus on: ei tässä nyt enää mitään juteltavaa ole. Ei mies erota halua, ei viitsi nähdä sitä vaivaa, mutta vihjailee välillä siitä, miten hän on vapaa sitten, kun lapset muuttaa pois kotoa. Kun ehdotan terapiaa, vastaus on: senkun menet. Kavereiden kanssa ei lähde ulos, koska " siitä tulee aina sanomista" . (Sanomista kieltämättä tuleekin jos ilta venyy aamuneljään ja minä joudun hoitamaan kodin ja lapset yksin seuraavana päivänä kun mies makaa krapulassa) Ottaa vaan tämä tilanne niin päähän, kun toinen valittaa että kaikki on huonosti ja minusta meillä voisi olla kaikki hyvin.
Kommentit (12)
Eikä siihen muu auttanut kun se, että hän sairastui burn outtiin, joutui kantamaan vastuun lapsista kun mun piti keskeyttää hoitovapaa mennäkseni työhön ja yhtäkkiä hän tajusi mitä hän menettää keskittymällä vain töihin. Vaihtoi sitten työtä 8-16 -työhön jossa ei ole vastuuta, ja pieni palkka. Nyt ollaan taloudellisesti tiukilla, mutta onnellinen perhe, jossa molemmilla on aikaa lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen mielestä paras lääke olisi jos hän pääsisi kerran viikossa vetämään kunnon kännit. Olenkohan mä sitten oikeasti nipo, kun en siihen ole suostunut?
ap
[/quote]
Alkoholi EI auta mihinkään vaivaan, ellei sitten ulkoisesti käytettynä johonkin. Et ole nipo, mutta miehesi kuulostaa tosiaan olevan terapian tarpeessa. Ehkä joku uusi harrastus, miehen oma juttu kerran viikossa? Jos mies on sitä mieltä, että vain känni auttaa, on hänellä jo paha alkoholiongelma olemassa.
Muistakaa kaikki, että masennus on tappava tauti. Siihen on hoitoja, mutta oikean yhdistelmän löytäminen voi viedä aikaa, eikä se ihan vaivatontakaan ole. Tuo muiden syyttely pahasta olosta on hyvin tavallista, kun yritetään keksiä missä voisi olla syy - jos se on itsessä, tuntuu vielä pahemmalta. Jos miehesi on oikeasti sitä mieltä, että sinä ja lapset pilaatte hänen elämänsä, koeta laittaa kova kovaa vasten ja erotkaa hetkeksi. Se on raskasta, mutta tiedän parikin perhettä, joissa se on auttanut herättämään miehenniljakkeen.
Mäkin suosittelisin ap:ta sanomaan että jos vika on perheessä, mies voi sitten kokeilla hetken elämää ilman perhettä. Jos on sen arvoinen, tulee takaisin - muuttuneena miehenä.
3 miehelle
Ap:n mies ei ymmärtääkseni kuitenkaan halua mennä terapiaan ja ilmeisesti on antanut ymmärtää, että kavereiden kanssa ryyppääminen silloin tällöin voisi rentouttaa. Koska miestä ei voi pakottaa terapiaan eikä kerran viikossa kännäily ole perheenisälle sopivaa, niin ehdotin vapaailtaa kerran kuukaudessa. Eihän se ongelmaa ratkaise, mutta voisi helpottaa niitä oireita.
t.7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lastenkaan takia. He ovat jo 5 ja 8 ja varmasti ymmärtävät mistä on kyse jos jostain sellaisesta aletaan puhua enkä haluaisi heitä pelästyttää.
Olen samaa mieltä että tuo känneistä haaveilu on jo vähän huolestuttavaa. Nykyään mies ottaa joka ilta kaljan tai viskin - se ei sinänsä ole paljon, mutta joskus se tuntuu minusta liian tärkeältä hänelle. Ihan kuin päivän paras ja joskus ainoa hyvä hetki olisi se kun saa viskilasin käteensä.
Ei miehen työ mikään huippuraskas ole, tavallista pikkupomon hommaa, jonka aika hyvin pystyy virka-ajalla hoitamaan. Aiemmin hän vaan pystyi tekemään leppoisampaa tahtia ja osallistumaan esim. työpaikan omaan harrastustoimintaan työajalla. Häneltä puuttuu oma-aloitteisuutta siinä, että järkkäisi itselleen mielekästä tekemistä; hän kokee liian vaikeasi esim. sopia jostain menosta ja ilmoittaa siitä minulle etukäteen ja esim. varautua käymään ruokakaupassa edellisenä päivänä. Niinpä hänellä ei ole mitään harrastuksia ja minun on turha niitä ehdottaa.
Joskus mietin, että voisinko vaikka varata meille jonkin risteilyn ja jättää lapset hoitoon esim. miehen syntymäpäiväksi. Mutta pelkään että vastaus on: En minä sun kanssa halua lähteä :-(
ap
Vois tajuta mitä on menettämässä, jos joutuisi hetken olemaan ilman perhettä. Tai sitten ei, mutta silloinhan ero olisi tullut jokatapauksessa jossain vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kai mä eniten pelkään että se suostuu eroon ja on tyytyväinen jos sitä ehdotan. Kun itse en kuitenkaan haluaisi erota vaan haluaisin yrittää saada tämän perheen toimimaan. ja pelkkä erolla uhkaili tai kokeeksi eroaminen, on minusta lapsia kohtaa todella julmaa: vaikka palattais yhteen, heille jää varmasti mieleen sellainen pelko, että jos ne taas kohta eroaa...
Vapaailtoja meillä saa kyllä molemmat useamminkin kuin kerran kuussa, mutta jotenkin ne pitää valmistella. Enkä tosiaan tykkää että mies tulee kontaten kotiin ja makaa koko seuraavan päivän pahalta haisten - ja minä teen ruuat, seurustelen lasten kanssa ja yritän selitellä. Ei kai sekään ole reilua, että kun on mun vapaailta, minä teen ruoat valmiiksi illaksi, suunnittelen aikataulut ja tulen sitten ajoissa kotiin, että jaksan nousta yöllä jos lapset näkee painajaisia, mutta miehen pitää päätä lähtemään ex tempore ja olla vapaalla vielä seuraavakin päivä?
Onko nykyään kaikki masennusta? Jos miehelläsi on vain töissä niin kiire, että se stressaa ja vaikuttaa kotioloihin?
Ei se tarkoita sitä, että olisi masentunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin diagnosoimaton ja jotenkin se siitä pääsi istekseen yli. Mutta silloin oli kaikki klassiset oireet: unettomuutta, haluttomuutta tehdä mitään, ei kyennyt iloitsemaan mistään jne. Siksi arvelen että samaan suuntaan ollaan menossa :-(
Nyt se on ollut illan vähän paremmalla päällä, mutta huomaan itse olevani varpaisillani kun kyttään sen tunnelmia koko ajan.
ap
Itse olen ollut masentunut ja käynyt mm. vyöhyketerapiassa ja homeopaattisella hoitajalla. Mielestäni niistä oli apua, varsinkin kun ruokavaliota muutettiin samalla. Nyt käytän otsonoitua vettä ja syön e-epaa ja paria vitamiinia. Otsonivettä saa, kun ostaa otsonaattorin (ks. otsoniterapia . net) ja sen uskon auttavan masennukseenkin.
Voisitte tosiaan ottaa selvää näistä vaihtoehtohoidoista, jos mies vain kiinnostuu. Ilman omaa mielenkiintoa ei kyllä ole paljoakaan toiveita siitä, että mikään puree. Ja alkoholi nyt ei tietenkään mitään paranna, pahentaa vain.
Voimia sinulle!
Alue: Aihe vapaa
syöttää jotain luontaistuotetta? Mitkäs niistä auttoikaan masennukseen?
Miehen mielestä paras lääke olisi jos hän pääsisi kerran viikossa vetämään kunnon kännit. Olenkohan mä sitten oikeasti nipo, kun en siihen ole suostunut?
ap