Onko muita jotka eivät ollenkaan tunne kuuluvansa mammojen joukkoon?
Miten tässä näin kävi? Mua ärsyttää lähestulkoon kaikki normi-mammojen kommentit. Aina on tarjolla kavereille jokunen hyvä neuvo siitä miten lapset tulisi oikeaoppisesti hoitaa ja kasvattaa. Ja vaikka itse ollaan niin hyviä kasvattajia niin silti ollaan omaan elämään tympääntyneitä. Tapaamisista jää vain tylsistynyt mieli, taaskaan ei kuulunut muuta kuin vaipan vaihtoa ja perhekerhoa. Mistään muusta ei puhuta kuin lapsista. Tuntuu että helpompi on hengittää muualla kuin mammapiireissä.
Kommentit (4)
huomasin että muusta en puhukkaan. lapset sitä ja tätä. mutta jos on kotona niitten kanssa 24/h vrk. niin eipä sitä päähän muuta mahdu. vaikka haluaisi. ihana päästä töihin ja saada päähän jotain muutakin.
Nyt olen takaisin töissä ja ns. mammapiireissä paljon vähemmän - ja helpottaa. Sain omat piirini ja sosiaaliset kuvioni takaisin. En kertakaikkiaan kestänyt mammapiirejä: ensin ollaan lasten kanssa kotona päivästä toiseen, sitten tavataan perhekerhossa tms jossa mahdollisuus tavata muita aikuisa ja: puhutaan vain ja ainoastaan lapsista - eikä edes niistä, vaan paljon pahempaa: vaippamerkeistä, siitä, mistä tutan bodyja saa edullisimmin jne.... Ahdistuin todella. Pari kertaa yritin viritellä keskustelua jostain muusta, esim päivän uutisaiheista, vaaleista tms. ja minua katsottiin kuin hullua. Huh.
Erityisesti vitosen viesti lämmitti, unohdinkin itse mainita nuo kampanjoiden bongaamiset. Paras varmaan itsekin hankkiutua tästä töihin.
mä olen äiti tai äiskä (eli äikkä, kuten poika sanoo)