Ateistit

En minä tahdo lapseni alkavan ahdasmieliseksi ateistisaarnaajaksikaan. T: 3

Vierailija:

omassa " uskossaan" . Aika kärkkäästi puolustavat näkemyksiään, kokemusta on.

Suurin yksittäinen syy miksi menisi olisi esim. sukulaisten painostus. Sitä ei ole koska sukuni on ateisteja. Miehen isovanhempien puolelta tuskin painostusta enää siinä vaiheessa tulee...

että hän osaisi omaksua uskonnon sisällön siinä muodossa ettei se ole välttämättä huono asia. Olen uskontojen suhteen suvaitsevainen, koska perheellämme on suhteita vähän joka suuntaan: juutalaisia, ateisteja, kristittyjä ja ortodokseja. On varaa mistä valita. Jos itse valitsisin niin ilmeisesti buddhalaisuuden...

ajatus lienee kuitenkin sama eli jos lapsi alkaa uskoa asioihin jotka on täysin tai isoilta osin vastoin omia uskomuksia.



Varmasti todella vaikea tilanne, etenkin kun oletan että uskoon tulon alkuvaiheessa ihminen on todella ehdoton uskonsa suhteen ja sen suhteen minkä uskoo oikeaksi ennenkuin " tasaantuu" .



Toivon ainakin että voin suoda lapselleni uskon vapauden eli saa uskoa mihin haluaa mutta ehdottomuutta/fundamentaalisuutta mun on vaikea hyväksyä keneltäkään.



Jokainen uskoo mihin haluaa mutta samalla pitää antaa toisille sama vapaus; en ole esim. ikinä ymmärtänyt niitä jotka eivät voi osallistua luterilaisiin tilaisuuksiin (häät, kasteet etc) koska eivät itse kuulu kirkkoon - ensimmäisenä mulle tulee tuosta mieleen että on oma usko heikoissa kantimissa jos ei voi toisia ihmisiä sen verran kunnioittaa että voisi osallistua tilaisuuksiin.

Toivon vain ettei alkaisi ahdasmieliseksi saarnaajaksi vaikka kai sellainenkin vaihe voi teini-ikään kuulua.

omassa " uskossaan" . Aika kärkkäästi puolustavat näkemyksiään, kokemusta on.