Lue keskustelun säännöt.
Enpä olisi uskonut muutama vuosi sitten sisutavani täydellisen PRINSESSAhuoneen! :)
11.07.2007 |
Meillä on 4-vuotias tyttö joka rakastaa kaikkea vaaleanpunaista ja prinsessamaista. Laitettiin nyt molemmille lapsille omat huoneet ja tytön huone sisustettiin tosi tyttömäiseksi prinsessahuoneeksi.
Itse suosin vaatteissa ja sisustuksessa yksinkertaista linjaa, mutta nyt kun katselen tuota huonetta ja onnesta paisuvaa pikkuprinsessaa, onhan se aika ihana :))
Kommentit (66)
pienillä tytöillä ei enää saisi olla vaaleanpunaista, hörhelöä tai mitään prinsessa- yms kuosista vaatekappaletta tai kodintekstiiliä. Pojilla taas ei saisi olla ikuista sinistä, eikä mitään missä on pääkallon tai Spidermanin/vastaavan hahmon kuva.
Sekä tytöt että pojat pitäisi nykyään pukea " reippaisiin, iloisiin lastenvaatteisiin" . Eli kirkkaanpunaista, oranssia, kirkkaansinistä, keltaista ja vihreää. Tai sitten hillittyyn beigeen.
Mutta kun asia on usein niin, ettei ne pienet tytöt ja pojat halua pukeutua niihin klassisiin, iloisenvärisiin lastenvaatteisiin, tai hillittyyn beigeen. Ne haluaa Disneyn Prinsessat-puseron ja Spiderman-vaatteita. Mutta eihän niitä saa lapsilleen ostaa, vaikka nämä miten mielellään käyttäisivät tällaisia vaatteita vaikka päiväkodissa, koska muuten on Juntti. Ja Junttius on synneistä suurin.
Eli pukekaamme hampaat irveessä lapsemme unisex-väreihin, jottemme olisi Juntteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitinikin joskus ajatteli mahtaako minusta koskaan tulla äitiä ja jos tulee niin miten ikinä osaan hoitaa lastani..
No, sain tytön ja luonnollisesti olen ostellut autoja ja tarjonnut simppalimpää vaatetta (eli ei vaaleanpunaisia hörhöjä ym) Mutta tyttäreni onkin eri puusta veistetty. Hän on niin prinsessa kuin voi 4-v vain olla. Vaikka hempeä vaaleanpunainen saa minut voimaan pahoin, sisustan mielelläni tytön kanssa hänen huonettaan prinsessamaiseksi ja ostelen hänelle hörhömekkoja ja barbeja. Mikään ei ole hienompaa elämässä kuin onnesta soikea 4v jonka silmät loistaa saadessaan toteuttaa itseään.
Eihän sitä tiedä milloin iskee teininä goottivaihe tai joku muu punkkihoppari-vinksahdus. Siihen asti nautin hänen vaaleanpunaisesta " vaiheestaan" . ;)
Meillä on kaksi tyttöä joilla yhteinen huone. Kalusteet ovat käsintehtyjä tummia puukalusteita ja tekstiilit pinkkiä sekä vaaleanpunaista mm. vaaleanpunaiset vuodenkatosverhot. Myös osa seinistä on maalattu vaaleanpunaisiksi. Huoneessa on paaaljon korurasioita sekä nalleja ja pupuja. Muuten lelut ovat kaapissa ovien takana sekä isossa vanhanaikaisessa nukkekodissa. Verhot sekä matto ovat luonnonvalkoisia.
Huone on tosi KARKKI mutta kuitenkin myös tyylikäs juurikin tummien puukaulusteiden takia joihin vaaleanpunaiset tekstiilit sopivat todella hyvin.
Vanhin lapsista on Spidermanfanittaja poika ja siskot leikkivät hyvin sujuvasti myös turtleseillä, futaavat pihalla sekä ajelevat pikkuautoilla. Silti eniten kiinnostaa nukke ja prinsessajutut ja rakastavat vaaleanpunaista väriä. Puen heitä sekä vaaleanpunaiseen että kirkkaisiin väreihin.
En kyllä voi ymmärtää näitä " yök" viestejä tässä ketjussa. Miksi tyttö ei voisi olla prinsessa omassa huoneessa??
Suomalaiset naiset kun ovat kautta aikojen luulleet tasa-arvon olevan sitä, että ollaan samanlaisia kuin miehet. Tehdään samaa duunia, pukeudutaan samoin, ryypätään samoin ja nyt tasapäistetään tytöt sekä pojat samanlaisiksi.
Mihin on unohtunut miehen ja naisen luonnolliset sukupuolierot?? Ei mies ja nainen ole sama asia! Molemmilla on omat himot ja halut sekä kiinnostuksen kohteet. Siksi on ennen ollut miesten töitä ja naisten töitä ja kaikki oli tyytyväisiä. Nykyään suomalainen mies on se akka ja nainen on jätkä. Ja näköjään se aloitetaan jo pienestä pitäen.
Vaimot lainaa mieheltään vaatteita. Hameeseen pukeudutaan vain juhlissa, tai sitten siellä ollaan tummassa housupuvussa, samaan tapaan kuin miehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse inhoan kaikkea prinsessakrääsää, enkä sellaisia tytölleni osta. KAIKKEA ei vain elämässä tarvitse saada. Ap:n lapsen huone kuulostaa kyllä aikas... ei kivalta.
Kun olin itse pieni, mun äitini halveksi kaikkea prinsessakrääsää sun muuta. Makuuhuoneeni oli kyllä ihan kaunis: valkoiset, puiset, selkeät, huonekalut; sinikuvioiset tapetit, kauniit verhot yms. Mutta voi kun mä olisin ite halunnut kaikkea sitä äitini kamalana pitämää...
Oisi ihanaa päästä oikein toteuttamaan noita lapsena tukahdettuja intohimoja ;). Hentoa vaaleanpunaista seinille, romanttisia huonekaluja, kukkia, perhosia, keijuja, prinsessajuttuja... Vaan ei ole mulla omaa tytärtä, ja vaikka oisikin, niin mistäs sen tietää pitäisikö se edes tuollaisesta.
Kiva kuitenkin, jos otatte lapsienne omat mieltymykset huomioon hänen huonetta laittaessa, ettekä tuomitse jotakin tiettyä vaan karmeana ja krääsänä siksi, että se ei ehkä vastaa omia tyylikäsityksiänne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tervetuloa vaan tänne englantilaiseen pikkukaupunkiin katselemaan.
Kaikkea ei toki tarvitse saada, mutta se, että äiti toteuttaa omia mieltymyksiään ja halujaan lapsensa suhteen, vaikka lapsi tykkäisi ihan eri asioista, on aika outoa vanhemmuutta mun mielestä.
T: eräs, joka ei vaaleanpunaisesta ja prinsessajutuista välitä, mutta osti silti tytölleen prinsessavermeet synttärilahjaksi, koska tämä niitä niin kovasti toivoi (lapsen synttärithän ne oli, ei minun)
Vierailija:
itse inhoan kaikkea prinsessakrääsää, enkä sellaisia tytölleni osta. KAIKKEA ei vain elämässä tarvitse saada. Ap:n lapsen huone kuulostaa kyllä aikas... ei kivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ole tyttärillään omaa huonetta :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä kova jonkin aikaa, mutta nyt nelivuotiaana alkaa selvästi olla jo ohi. Jonkin aikaa oli vaaleanpunaiset verhot, mutta tyttö vaati vanhat keltaiset nalleverhonsa takaisin.
Vierailija:
Aika ihmeissänne olette tyttöjenne kanssa, jos jo pienestä pitäen ohjaatte heitä pelkkään vaaleanpunaiseen - näin teette pinnallisen turhan tärkeäksi.
Ei vaaleanpunainen sen pinnallisempi väri ole kuin mikään muukaan. Se on VAIN väri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristallikruunu?? Ei hyvää päivää.
Lapsetko teillä päättää?
Tuskinpa ap:kaan antaa lasten sanella vaikka nyt sitten olohuoneen taikka oman makkarinsa valaistusta, mutta eikö koko lapsen oman huoneen pointti ole siinä, että se on heidän OMA tilansa?
Mun mielestä ainakin on tärkeää, että just sen oman huoneen kanssa lapsi saa opetellakin päättämään asioista ja vastuusta. Eli saa itse valita, joutuu itse pitämään siistinä, pitämään huolta tavaroista yms.
joka tuli myös osoitettua ap:n tapauksessa.
vajaa 2v ja vajaa 4v huoneessa väreinä; lime, vaaleanpunainen, kirkkaanpunainen, keltainen, oranssi ja valkoinen. Sängyt on toinen valkoinen ja toinen vaaleanpunainen. Valkoisesta luovutaan kun löydetään toinen samanlainen sänky kuin tämä vaaleanpunainen ja niistä tulee kerrossänky.
Huoneessa on vanha astiakaappi jonka lime väritys sanelee aika paljon. Oli ostettaessa alkuperäisiltä omistajilta tuon värinen ja saa luva olla kunnes kyllästytään. Seinät on valkoiset ja verhot raidalliset. Lisäksi huoneessa on vanha yhden istuttava pulpetti. Sekä itse tehty leikkikeittiö.
Vaaleanpunainen prinsessa huone voi ehkä olla tytöillä joskus isompana mutta tällä hetkellä ei noiden likkojan luonteeseen sovi hempeät värit. Jos tytöt olisi hiljaisia ja rauhallisia niin silloin voisi olla mutta meillä ollaan rempseitä, iloisia ja vauhdikkaita. Ja lapset tarvii värejä ympärilleen. Isompi ei edes tykkää vaaleanpunaisesta vaan valitsee aina kirkkaanpunaisen.
Muualla meillä on hillitympää. Tosin tuo lime löytyy melkein joka huoneesta. Ruskean ja valkoisen lisäksi.
Meillä on kaksi poikaa, joten en ole sellaista päässyt sisustamaan, mutta ihailen aina kummityttöni prinsessahuonetta.
Tai jos näin on, olisi syytä katsoa peiliin; vanhemmistahan tämä kaikki lähtee. Jos vanhemmat ovat tarkkoja ja materia on tehty tärkeimmäksi asiaksi perheessä, toki saattaa tytöstäkin kasvaa tällainen. Mutta NORMAALI pieni lapsi ei kyllä oikeasti osaa katsoa onko hänellä rumat vai hienot verhot tai osaa vaatia jotain tietynlaisia verhoja. Siis huom. jos on kyse alle koulukäisestä!
Oma 3v tyttöni pukeutuu osittain isoveljensä vanhoihin vaatteisiin eli päällä on toisinaan tyyliin adidaksen siniset verkkarit tai musta fleece-takki, mutta tytölle on ostettu myös omia " tyttömäisempiä" kuteita. Yhtä lailla tyttö valitsee niitä synkkiä ja poikamaisia vaateita kuin mekkoja tai muita tytön vaatteita. Tykkää leikkiä barbeilla, mutta rakentelee yhtä lailla autorataa. Minusta on aika huolestuttavaa jos lapsen elämä on vain seinien värin tai lampun mallin kyttäystä eikä leikkiä. Mitä arvoja lapselle on tällöin mahdettu siirtää?
Tärkeempää, että lapsen oma huone on " maulla sisustettu" , kun että se on lapsen oman mielen ja oman maun mukainen?
ette anna tyttönne pitää pitkiä hiuksia?