tukiperhetoiminnasta tietoa

minulla on itselläni tukiperheessä tyttöni, ja tiedän että niistä on huutava pula.

He kävivät Pelastaakaa Lapset ry:n Pride-koulutuksen ja tavoitteena heillä oli adoptioperheeksi pääseminen. Päätöstä odotellessa toimivat tukiperheenä kahdellekin pojalle reilun vuoden aikana. Toinen poika oli hurmaava pieni romanipoika, joka oli mummonsa kasvattama ja kaipasi ikäistään (ja vanhempien ikäistä) seuraa viikonloppuisin. Sitten tämä poika muutti kauemmas ja homma tyssäsi siihen.



Sitten heillä oli tällainen " kesäpoika" eli asui koko kesän ajan heillä ihan kuten perheenjäsen. Siinä meni rippijuhlat sun muut suvun sutinat tukiperheen kanssa. Oli vähän hankalampi tapaus, mutta ehdottomasti ymmärtääkseni positiivinen kokemus.



Perhettä ei koskaan adoptioperheeksi hyväksytty, vaan sijaisperheeksi (perusteita en tiedä), ja olivat ensin ihan vastasyntyneelle adoptioon menevälle vauvalle harkinta-ajan sijoituskotina. Heti siihen perään saivat 3-vuotiaan sijoituspojan pidempiaikaiseen (käytännössä pysyvään) sijoitukseen, tästä on nyt reilu vuosi.



Mutta siis varsinainen kysymyksesi tukiperhetoiminnasta.. Käsittääkseni, jos yhtään kiinnostaa, kannattaa lähteä, sillä tarvitsijoita on. Helppoa se ei ole, koska siinä on lapsen suku pelissä mukana, mutta jos se ottaa niin kyllä se antaakin. Rohkeasti vain mukaan! Itsestäni valitettavasti siihen ei olisi, ja ihailen niitä, ketkä siihen pystyvät.

Parisuhteen pitää olla kunnossa ja lapsille pitää olla jonkin verran tilaa (etteivät aivan parvekkeelle joudu nukkumaan). Me olemme erään kaupungin listoilla, mutta pelakin järjestää toimintaa. Pela on siitä parempi, että se maksaa vain kulukorvausta, kunnat maksavat myös pienen palkkion, joka sotkee kaikki sosiaalietuudet (me esimerkiksi joudumme sen takia maksamaan hoitolisää takaisin).



Hyvin on kaikki toiminut ja mukavaa hommaa on. Suosittelen!

että meillä ei ole ollut edes vanhempien kanssa mitään ongelmia. Kaikki perheet eivät ole mitään erityisiä sosiaalitapauksia, vaan osa on tavallisia yksinhuoltajaperheitä, joissa vanhempi tarvitsee joskus vapaa-aikaa. Meidän tukilapsemme ovat juuri tällaisista perheistä.

Minä olen ihan " tavallinen" yh äiti ja olen saanut onneksi mahdollisuuden tukiperheeseen sitä pyytämällä! Minun tyttöni on n yhden vkonlopun kuukaudessa tukkarissa. Arvostan suuresti heitä, jotka sitä tekevät, meinaa sitä tehdään sydämestä, ei rahasta, koska korvaus on niin pieni!!!

Olen lukenut ko. toiminnasta Pelastakaa lapset-sivuilta. Olen laittanut mailia lähimpään paikallisyhdistykseen. Odotamme vastausta. Meillä on vakaa ja turvallinen parisuhde ja tilaa ja aktiviteettejä riittää, asumme maalla. Asia joka huolettaa on eläimet, meillä on kaksi kissaa ja koiraa. Entä vaikuttaako tupakointi mahdollisuuksiin päästä mukaan toimintaan.

Kuinka monta tukilasta voi ottaa.