Tulis nyt äkkiä maanantai...

et jaksa lastasi?

ap

kuin pari kertaa vuodessa. Lapsia kaksi, jaksan heitä kyllä.



ap

Ja voikin käydä, ettet saa viikonloppuna mitään aikaiseksi kun kaikki ei mene kellon mukaan?

Viikonloppu menee siinä että pyykkään, siivoan ja laitan ruokaa. Koitan raahautua, sään salliessa, lasten kanssa ulos. Illalla tuijotan joko näyttöä tai telkkaria. Ei vastaa käsitystäni vapaa-ajasta...



ap

että käytän tämän päivän aamusta iltaan... siivoamiseen!! #%¤%¤%¤#%¤## <---mielipiteeni siivoamisesta. Varsinkin kun pölyallergisena siihen on pakko aikalailla panostaa...



*ap

Milloin tapaat heitä?



Voitko mennä ystävälle kylään joko yksin tai koko perheen kanssa? Entä kutsutteko tuttuja teille esim. sunnuntaina kahville?

Vapaa-aika olisi sellaista, milloin voisi tehdä jotain mistä pitää ja mikä rentouttaa.



*ap

Se voisi piristää ja sitten siivoaminenkin sujuisi vähemmän innottomasti. Minäkin inhoan siivoamista.

Viimeisen ystäväni taisin juuri menettää, hänkin asui parin sadan kilometrin päässä. Hänen kanssaan sentään puhuin päivittäin puhelimessa.



*ap

Käyttekö lauantaisin kirjastossa?

Eipä kuulosta hääppöseltä..

Onnistuuko uimahalli- tai kirjastovierailut lauantaisin? Menkää käymään ihmisten ilmoilla.

En halua tänne tylsiä lapsia

Niin ainakin ulkoilu lasten kanssa on nykyisellään aikas tylsää. Seistä leikkipaikalla vahtimassa. Olen reilun pari viikkoa ollut " kävelykiellossa" eli en saa rasittaa jalkaa enepää kuin pakko. Ja on muuten pahuksen kipeä. Voin lasten kanssa vaikkapa askarrella, he siitä pitävät mutten minä siitä saa juurikaan mitään. Kyllä juu, tiedän olevani itsekäs.



Koitan tässä päästä uimaan, jotain liikuntaa on pakko saada kun kävelykin on pannassa. Toivotaan että onnistuu.



Emme käy lauantaisin kirjastossa.



ap

Arkivapaat ovat oikeita vapaapäiviä, kaupoissa yms ei ole ruuhkaa ja aikaa jää itsellekin.

Ajattelin, että se on kuitenkin usein paikka, josta sekä lapset että aikuiset saa jotain. Siis jos tykkää lukea...

koska hän... miten sen nyt sanoisi... no, jos muotoilen niin, että hänellä on ilmeisesti mielenterveysongelma. Hän purkaa pahaa oloaan minuun siinä määrin että oma henkinen jaksaminen alkoi olla kortilla. Mikään apu tai neuvo ei kelpaa ja kaikesta sain vain syyttelyä. Sanoin tämän hänelle ja no... tässä ollaan.



Niin käymme kyllä toisinaan viikonloppuisin jossakin, mutta alle kouluikäisten kanssa kaupoissa kiertely ei ole kovin rattoisaa, he tylsistyvät. Kirjastossa käydään joskus, ei ole viikonloppusidonnaista.



Niin ja en asu porvoossa;)



ap

harmi ettemme porvoossa asu, siellä kun sattuu ja tapahtuu ;)



ap

Keksikää nyt ihmeessä jotain kivaa. Tehkää vaikka niin, että käytte huomenna koko porukka ulkoilemassa ja sitten, kun lapset ovat nukkumassa, teette miehesi kanssa jotain tosi extra hyvää ruokaa ja avaatte pullon viiniä ja käytte saunassa.