Miten mun käy sitten jos mieheni kuolee ja meillä on
pian velaton yhteinen asunto, niin voiko meidän yhteinen lapsi jotenkin vaatia isänsä osuutta talosta ja mä joudun maksaan tai myymään talon? Ollaan kyl suunniteltu vihille menoa jo pelkän leskeneläkkeenkin takia mut on vaan jäänyt.
Kommentit (3)
Tehkää edes testamentti, jossa sinulle jää hallintaoikeus kotiisi, vaikka lapsi siitä puolet omistaisikin. Täten saat asua siinä elämäsi loppuun saakka.
Ja katsokaa kans tarkkaan, että kelle menee esim. henkivakuutukset. Esim. meidän uusioperheessä miehen kohdalla lukee vielä omaiset ja kun on vielä avomies, niin sehän tarkoittaisi, että miehen vanhemmat saa henkivakuutuksen rahat, kun meillä ei ole yhteisiä lapsia... Nämä pannaan meillä kyllä visusti järjestykseen. Avioehto kyllä tehdään.
Avoliiton omaisuussuhteet
Omaisuus erilleen muuttamisessa
Avoliitossa kumppaneiden taloudelliset suhteet perustuvat omaisuuden
erillisyyden periaatteeseen kuten avioliitossakin. Kumpikin vastaa omista
veloistaan ja omistaa oman omaisuutensa. Avioehtoa ei voi tehdä.
Avoliiton purkautuessa ei ole ositusmenettelyä, vaan omaisuus vain
eritellään. Kumpikin ottaa sen, mikä hänellä on nimissään (ns.
nimiperiaate). Jos toisella on enemmän varoja tai velkoja, tätä epäsuhtaa
ei tasoiteta. Luonnollisesti kumppanit voivat sopia asiat niin, ettei
lopputulos tunnu kohtuuttomalta. Sopimishalu tai ?kyky voi tosin olla
olosuhteiden vuoksi vähissä.
Yllätyksiä voi tulla esim. tilanteessa, että nainen on vuosia hoitanut
lapsia ja yhteistä kotia olematta kodin ulkopuolella palkkatyössä ja
kerryttämättä omaisuutta omiin nimiinsä. Jos mies on tänä aikana hankkinut
omaisuutta yksin omiin nimiinsä, nainen voi huomata olevansa " puilla
paljailla" .
Omaisuus kuolemantapauksessa
Kumppanin kuollessa vain hänen omaisuutensa ja velkansa merkitään
perukirjaan. Nimiperiaate ratkaisee. Vainajan perivät hänen
rintaperillisensä, vanhempansa, sisaruksensa jne. perintökaaren
mukaisesti. Eloonjääneellä ei ole ?lesken oikeuksia? kuoleman jälkeen
tehtävän osituksen, lesken hallintaoikeuden tms. lesken oikeuksien tapaan.
Eloonjäänyt avokumppani perii jotain vain, jos ennen kuolemaa on hänen
edukseen tehty testamentti. Eloonjäänyt avokumppani voi myös sopia
omaisuudesta, hallinnasta tms. kuolin-pesän kanssa. Tällöin sopimus voi
olla lahjaveron alainen.
Yllätys voi olla ikävä, kun kymmeniä vuosia kestänyt avoliitto päättyy
toisen kuolemaan ilman, että eloonjääneen kumppanin taloudellista asemaa
on sitä ennen tämän varalta järjestelty.
Mihin asianajajaa tarvitaan?
Asianajaja auttaa avopuolisoita hahmottamaan avoliiton oikeudelliset
vaikutukset omaisuuden suhteen. Asianajaja voi laatia tilanteeseen nähden
asianmukaisia asiakirjoja, esim. sopimus omaisuuden erottelusta,
testamentti (omistus- tai hall.oikeustest.) tai sopimus kuolinpesän
kanssa. Asianajaja voi myös merkittävien taloudellisten hankintojen tai
velkojen kohdalla selvittää, mitä omaisuuden erillisyyden periaate ja
nimiperiaate avoliitossa tarkoittavat sekä suositella räätälöityjä
ratkaisuja.
Näillä sivuilla on annettu esimerkkejä oikeudellisista tilanteista, joissa
asianajaja voi auttaa. Yksittäisissä oikeustapauksissa tulee aina kääntyä
asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Näiden sivujen tekstejä ei tule
pitää varsinaisina toimintaohjeina.
Lähde: Suomen asianajajaliiton nettisivut.