Lue keskustelun säännöt.
Mä en vaan enää jaksa tätä. Miehen uskottomuus ja välinpitämättömyys minua kohtaan ovat nyt ylittäneet sietokykyni täysin.
12.04.2006 |
En näe muuta ratkaisua kuin kuoleman. Olen vaan niin heikko, etten taida kuitenkaan pysytä sitä tekemään. Rakastan niin lastamme, enkä haluaisi menettää hänen kasvuaan ja elämäänsä. Mut en vaan jaksa enää, netistä varmaan löytyy helppo ja kivuton keino tehdä tästä kurjasta elämästäni loppu.
Kommentit (22)
pakkaa ukon kamat ja kanna rappusille, tai jos olisi parempi että lähdet lapsen kanssa niin pakkaa teidän kamat ja lähde. apua saat varmasti, niin pakkaamiseen, muuttamiseen kuin tulevaan elämään kahdestaan lapsen kanssa.
ukolle kenkää samantien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas en toivo omaa kuolemaani. Miten lapsilleni sitten kävisi? Luoja antakoon anteeksi, mutta olen toivonut että kumpa mieheni kuolisi.
Minusta nykyään erotaan aivan liian helpolla, enkä haluaisi olla yksi näistä luovuttajista. Vaikka luovuttaja olen kai nytkin.
Nyt menet nukkumaan ja heti aamulla soitat mielenterveystoimistoon/terveyskeskukseen ja menet sinne. Ei sun lapsi pärjää kunnolla ilman sua, oli miehesi miten v***umainen tahansa. Älä anna lapsen kärsiä vaikka miehesi on asshole.
Mitä lapsellesi jää jos sinä kuolet? No isä, mutta sellainen joka sitten todennäkoisesti vaihtaa naisia kuin sukkia, eikä lapsellasi tule todennäkoisesti koskaan olemaan pysyvää äitipuolta elämässään=( Anna ukkosi lähteä kävelemään ja vaikka aluski se sattuisikin kovasti, mutta tulet pääsemään asian yli. Ja elämäsikin helpottuu, kun ei aina tarvi murehtia ja miettiä, missä se ukko taas luuhaa! Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tekemisistään, raha-asioista, kodinsisustuksesta, kaikesta. Ihastua saa koska vaan, vaikka joka päivä, se on ihanaa!!!!!
Jätä se pöljä joka ei sinua osaa arvostaa ja aloita uusi, ihana elämä!
Haluaisin vain vähän kuulla sinulta, koska itsekin olen joskus toivonut....Ja vieläkin joskus tämä ajatus pukkaa mielen päälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ollaan erottu jo 10v sitte ja ONNEKSI!! Elän ihanaa elämää perheeni kanssa jollaisesta en silloin edes osannut uneksia.
EROA, EROA, Eroa!!!
et kai sinä voi yksin pitää liittoa kasassa tai paremminkin liiton kulisseja!
aamulla ekana soitat vaikka neuvolapsykologille (tai ekana omalle neuvolantädille) ja kerrot kaunistelematta just niinkuin asia on. ja jos täytyy nolata itsensä ja purskahtaa itkuun puhelimessa niin anna mennä ja purskahda, ammatti-ihminen ei vähästä hätkähdä. sanot että tilanne on nyt tämä ja sä et itse tajua että miten tässä kuuluu toimia, että olisiko teillä siellä joku ihminen kenen kanssa selvitellä ja purkaa olojaan. ja sitten varaat ajan samantien.
ja sitten pakkaat jonkun kamat.
ja jos nyt käy niin että ukostasi kuoriutuu oikea aikuinen mies niin toki takaisin pääsee sen kun muuttaa vaan. mutta nyt ensin kunnon aikalisä ja tolkkua elämään!
sinun asia on huolehtia itsestäsi ja lapsesta, mies saa miettiä omat terapiansa ja ryhdistäytymiset ihan itse, samoin kuin lapsen tapaamisen ja ihan kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jollette asu miehen yksin omistamassa asunnossa niin pihalle vaan mokoma ketku.
jos tulee puheita ihmisten, esim. miehen sukulaisten kanssa, niin kerro kaikille suoraan ja silmää räpäyttämättä minkälainen ihminen ukkos oikeen on.
Olisit varmaan paljon onnellisempi siella pienessa vuokra-asunnossa kun sun ei tarvitse tuskailla miehesi takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja hyvä, että suretkin asian, etkä jätä patoutumia sisään. Mutta mietippäs kuitenkin tarkkaan! Lapselle ei ole mikään rangaistus (eikä sinullekkaan) asua kaupungin vuokratalossa. Etsit vain alueen, mikä tuntuu parhaimmalta vaihtoehdolta. Rauhallisia ja mukaviakin asuinalueita loytyy, missä on kaupungin vuokra-asuntoja.
Mutta usko minua, jos nyt vaan otat lapsen ja jätät ukon, se varmasti sattuu aikansa ja saatat joskus jopa tulla katumapäälle. Mutta aivan pian huomaat ja kadut ainoastaan sitä, ettet jättänyt ukkoa aikaisemmin!!
huomenna kun pankit ja virastot aukeaa niin alat soittelemaan hulluna. saattaapa löyytyä joku konsti jolla selviät vaikka lainoistakin! ja jos ei löydy niin se on sitten vaan maallista, et kai sä voi myydä sun omanarvontuntoa edes yhden talon hinnalla! se, että opetat lapsellesi että toisten ihmisten edessä ei noin vaan nöyrrytäkään on rahalla korvaamatonta!
ja sitäpaitsi, vuokra-asuminen voi olla aikas kivaa. me asutaan vielä toistaiseksi rivitalossa järven rannalla (käsittämättömän kaunis maisema, olkkarin ikkunastakin pelkkää järveä ja vastarannan puita) ja tää on kaupungin vuokra-asunto! ja halpa! isokin ja tosi valoisa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika aikaa kutakin. Henkistä hyvinvointia ei neliöillä määrätä.
Ja kyllä sen vuokraloukonkin saa pikkuvaivalla ja -rahalla ihan nätiksi (nimin. Kokemusta on...) Ja kesäkin tulee, ulkonahan te olette.
Nuku hyvin äläkä anna sen kusipään häiritä uniasi! Toivottavasti huomenna kuullaan sinusta! Niin ja toivottavasti huomenna paistaa aurinko=) Ajattelen sinua heti aamusta ja toivon, että jaksat paremmin aamulla!!
Tule sitten kertomaan miten sujuu, jooko? Lämpimiä ajatuksia!
mieti miten ihana on olla rauhassa lapsen kanssa kun ei tarvi huolehtia keskenkasvuisten jätkien toilailuista!
ja tosiaan saat laittaa just sellaiset verhot ja kylppärin matot kuin ikinä satut tykkäämään.
pärjäät ihan varmasti! ja lapsesi oppii tuntemaan sen vahvan äidin jonka nenille ei älykääpiöt rupee hyppimään.
Jokos laitoit ' pyörät pyörimään' ?
Jonakin päivänänä vielä toivon pystyväni eroamaan. Olisi kyllä helpotus jos mies ottaisi eron, mut ei taida ottaa :( En kuitenkaan voi enää kuvitella tekeväni itselleni mitään, tuo lapsi on on niin tärkeä, en voi hänelle stiä tehdä. Lapsihan siitä luultavsti kärsisi eniten jos äiti tekisi itsemurhan.
lähe meneen, anna ukon pyöriä omassa paskassaan