Missä viettäisitte joulua, jos olisitte minun tilanteessani?

onko mahdollista tehdä kumpaakin? Eli jos asutte lähellä niin teet kompromissin ja vietät esim. aaton vanhemmillasi ja sitten tulette illalla kotiin tms.



Ikävä tilanne. Lapsen halun ymmärrän täysin, mutta isovanhemmat tekevät väärin kun hoúkuttelevat sinun ohitsesi lasta.



Anna muiden mielipiteen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos eron suhteen. Älä puolustele itseäsi vaan keksi joku hyvä lyhyt toteamus jonka sanot aina kun joku arvostelee eroa. Muuten älä asiasta suostu puhumaan.

Asutko uuden miehen kanssa jo? Miksi vanhemmat eivät hyväksy uutta miestä? Onko uudella miehellä lapsia, joiden etua pitäisi myös joulussa ajatella? Miten pitkässä matkassa isovanhemmat ovat?

Olisiko mahdollista viettää jouluaatto siellä mutta joulun pyhät rauhassa kotonasi? Olisiko se hyvä kompromissi.



Mun mielestä ois hyvä olla polttamatta siltoja perheeseesi, ovathan he (mahdollisesti) paras tuki sinulle yksinhuoltajana kunhan kohu hieman laskeutuu. Ja kuitenkin se on perheesi ja sukusi, sinä et voi erota siitä.

Mutta, minä vietin joulun uuden rakkaani ja lapsen kanssa kotona. Jälkeenpäin mietin, että miksi edes vaivasin pientä päätäni miettimällä, mennäkö vanhemmilleni, jotka eivät hyväksyneet uutta miesystävääni.



Lapselle tosin piti järjestää extra kivaa. Ei mitään kummallisempia lahjoja, mutta retki illalla pulkkamäkeen (yleensä ulos ei mennä iltamyöhään) jne, nähtiin paljon joulupukkejakin matkalla :).

Naurettavaa tuollainen, ettei muka hyväksytä.

Asumme epävirallisesti uuden miehen kanssa yhdessä, mutta molemmilla vielä hetken aikaa omat asunnot olemassa. Vanhempani eivät hyväksy ylipäätään avioeroani, koska erosin " hyvästä" miehestä ilman syytä ja parempaa ei kuulemma löydy. Eivät siis halua edes tutustua uuteen mieheen. Uudella miehellä ei ole lapsia, ja hän ymmärtää tilannetta ja on sanonut, että hän voi olla joulun yksinkin ja mä voin mennä vanhemmilleni, mutta kun en haluaisi mennä...



ap

Ota rankka veto ja pyydä uusi mies ja vanhempasi teille joulunviettoon ;-)



Oikeasti eihän kukaan näissä tilanteissa voi sanoa, että miten toimia, aina tulee jollekin paha mieli, mutta mikäli vanhemmillasi ei ole muita lapsenlapsia, niin voisi olla aika hyvä ratkaisu.

Niin huonosti vanhempani ovat kohdelleet minua. Jos mulla ei olisi lasta, olisi valinta helppo enkä edes miettisi tätä. Mutta lapsen takia toivoisin, että hänellä säilyisi edes jonkunlaiset välit isovanhempiin. Itse en pysty enää vanhempiani kutsumaan vanhemmikseni, niin pahasti he ovat loukanneet mua. Myöskään uusi mieheni ei voi käsittää, miten joku voi kohdella omaa lastaan niin huonosti kuin vanhempani ovat tehneet. Luulen, ettei häntä edes kiinnosta vanhempieni tapaaminen tässä tilanteessa.



ap

Olisiko se vaihtoehto, että olisitte miehen perheen luona?



Mä kyllä sun tilanteessa haluaisin olla miehen kanssa - luulen sitä paitsi, että sun sukulaiset tajuaisivat ehkä paremmin sen myötä, että jos aikovat pysytellä kieltolinjalla, se vaikuttaa väistämättä heidän suhteisiinsa sun lapsen kanssa.



Minkälainen tilanne olisi sun miehelle jos menisitte sun sukulaisille? Kestäisikö hän sen ja olisiko tervetullut, edes muodollisesti?



Jos kummankaan sukulaisilla ette voisi olla rauhassa, mä jäisin sun tilanteessa kotiin. On ihan tyhmää, että sun sukulaiset on jo lupailleet sun lapselle joulunviettoa, kun siihen on ensinnäkin vielä pitkä aika ja on kuitenkin sun ja miehesi päätös missä olette.

Se ei vaan toimi, koska äitini on osan joulusta töissä eikä siksi voi lähteä kotoa mihinkään. Eikä lähtisi muutenkaan. Eivät juuri käy missään vaikka miten pyytäisi. Ja tiedän, että ovat myös kutsuneet jo puoli sukua aatoksi heille, joten senkään takia ei onnistu. Muuten hyvä ehdotus.



ap

Lapsi kuitenkin varmaan odottaa nimenomaan jouluaattoa mummolassa. Jos vieläpä on serkkujakin...

joten sinne ei muutaman päivän takia kannata matkustaa. Siksi hän ei sinne ole menossa. Muuten varmaan menisimmekin.



Lapseni todennäköisesti menee muina joulun pyhinä isänsä kanssa anoppilaan, mikä sijaitsee ihan lähellä vanhempiani, mikä taas puolestaan saa vanhempani raivoihinsa, jos lapsi käy anopilla muttei heillä.



ap

olen juuri muuttanut yhteen monivuotisen poikaystäväni kanssa - tähän asti olen viettänyt joulut oman perheeni ja hän omansa kanssa. Tänä vuonna tuntuisi jo luontevalta olla yhdessä, tai lähinnä epäluontevalta olla erossa.



juttelin lapseni kanssa mitä joulutoiveita hänellä on (6 v.) ja sanoi, että toisaalta olisi kiva olla vaihteeksi kotona, kun ei olla koskaan oltu, mutta jos kutsu tulee, niin sitten mummolassa. Luulisin, että jos olisi tullut ajatelleeksi vaihtoehtoa mieheni mummolassa, olisi innostunut siitäkin - itselleni jouluperinne on supertärkeä, oli helpottavaa huomata, että lapsi ei ole ainakaan vielä yhtä fakkiintunut.

Lapselle joulut on niin taikaa täynnä : ) ...mun lapsuudessa ainakin oli. Aikuisille joulut on iha jees, hyvää ruokaa ja silleen -mutta maailma ei kaadu jos joutuu vähän pinnistämään.



Tajuan kyllä että tilanne on sulle inha, mutta eiks oo vielä kauheampaa jos lapsesi joutuu kärsimään aikuisten jutuista joita ei vielä voi mitenkään ymmärtää. Pari päivää - kestät varmaan? Voisit ehkä yritää jutella vanhemmillesi siellä jossain välissä tästä tilanteesta jos vaikka niiltäkin löytyis joulun kunniaksi vähän hyvää tahtoa.

Voisiko ex-miehesi sitten käyttää lasta myös sinun vanhempiesi luona, jos on siellä kerran niin ihastusta herättävä tapaus?



Tsemppiä sulle ja uudelle miehellesi - tilanne on teille varmaan tosi stressaava ja toivon, ettei käy liian raskaaksi. Yrittäkää olla suurentelematta vihan tunteita, se vie vaan energiaa, eikä johda kuitenkaan mihinkään hyvään. Toivottavasti aika auttaa.

Lapsen takia, hammasta purren kyllä sen pari pv kestää. Ja luulisin, että pitkällä tähtäimellä ihan hyvä ratkaisu. Sitten voisikin viettää ihanan, " oiken" joulun sen rakkaan kanssa.

Koitapa jutella vaikka sitten exän kanssa, että milloin on viemässä omille vanhemmilleen lasta. Menkää sitten vaikka sitä ennen justiinsa koko kolmen konkkaronkka vanhempiesi luoksi ja vaihdatte siellä " kauempana" lapsen niin, että menee suoraan anopilleen sun vanhempien luokse. Nämä eroperhejutut ovat usein (ei aina kuitenkaan) vielä astetta vaikeampia, mutta muistakaa, että lapsi on aina lapsi ja hän ei saa tietää sitten näistä aikuisten kiemuroista, ettei tunne olevansa välitysnappula. Sulle kuitenkin jää aikaa olla miehen kanssa loppuosa joulusta kahdestaan, joten jos vaikka kärvistelet muutaman tunnin vanhempiesi luona hänen kanssaan, niin se ei ole minusta mikään mahdoton tilanne. Mikäli vanhempasi ilmoittavat, että uusi mies ei ole tervetullut, niin se kertoo sitten minusta taas omaa kieltään. Koko paketti pitää pystyä hyväksymään. Ja muista, että näihin juttuihin auttaa aika. Olkaa vaan sinnikkäitä, että tämä on teidän nykyinen kolmen hengen perhe.

yksin kotona.



Meillä oli joka toinen vuosi " kiva" joulu mummolassa, ja joka toinen vuosi vähän ankeampaa kotona, kun isän vanhemmat tuli kylään - mutta ei se taikaa laimentanut.

Tiedän vaan, että se johtaisi siihen, että ex olisi vanhempieni silmissä tämän jälkeen entistä täydellisempi ja parempi puoliso kuin ikinä. Sitä en myöskään haluaisi.



En varmasti kestäisi pariakaan päivää sitä vanhempieni valitusta ja huorittelua sun muuta. Oikeesti niitten suhtautuminen tähän juttuun on aivan kamalaa ja jopa exäni suree mun puolesta, vaikkei muuten hyvissä väleissä ollakaan. Hänkin on yrittänyt puhua vanhemmilleni järkeä mutta turhaan.



Luulen, että lopulta kallistun sen kotijoulun puoleen. Haluaisin vihdoinkin monen onnettoman vuoden jälkeen nauttia onnestani ja siitä, että saisin kerrankin viettää joulun rauhassa rakkaimpieni seurassa.



ap

omassa kodissani. Jos vanhempani eivät hyväksyisi minun kumppaniani, eivät he siis hyväksyisi minuakaan. Eli en missään nimessä lähtsii vain lapsen ehdolla mummollaan.