Erilaisen äitiyden tuomitsevat normiäidit ovat säälittäviä

t. normiäiti(kö)

...ja "normaalia" ei ole olemassakaan



Vaikka täytyy sanoa että kaikkitietävät been there done that äipät ottavat päästä. grrr.

Lapset on saatava tietyn ikäisinä, tietyllä ikäerolla, tiettyä sukupuolta ja ehdottomasti lasten on synnyttävä avioliittoon.



Normiäiti ei vie lapsiaan koskaan vieraalle hoitoon ja korvikelapsi on normiäidille kauhistus. Tuttia normiäidin lapsi ei syö ja pottailu aloitetaan heti kun lapsi osaa istua.



Normiäiti askartelee lapsien kanssa kolme kertaa viikossa, kahdesti käydään seurakunnan kerhossa ja lasten harrastukset ovat ehdottomasti muskari ja vauvauinti.



Normiäiti pukee tytön vaaleanpunaiseen ja pojan siniseen slipoveriin. Kotona eletään keskustalaisen normin määrittelemään elämää eli mies on perheenpää ja erota ei vaikka äidiltä terveys avioliitossa menisi.



Auto on keskiluokkaisen normin merkkinen ja värinen, samoin se omakotitalo lähiöstä.



Ja normiäiti on elänyt elämänsä jo 38-vuotiaana, jolloin ei enää missään nimessä saa tehdä lapsia koska on siihen liian vanha

Normiäiti on ihminen, joka pitää rutiineista. Ja siinäkö on jotain pahaa?



Antaa sitten normiäidin ollanormiäiti ja muiden sitten niitä suhteellisia äitejä.



Terv. 4

vaan sinun mielikuvasi äidistä, joka (muka) tuomitsee sinut. Kannattaisi varmaan relata ja luottaa itseensä vähän enemmän. Eiköhän useimmilla äideillä ole parempaakin tekemistä kuin kytätä sinua. :)

Myös meillä on lapsen elämässä rutiinit vaikka olen tosi kaukana normiäidistä. ap

Minäkin olen kaukana normiäidistä (en imetä, mies koti-isänä jne.), mutta rutiinit meilläkin on!

omaan tuttavapiiriini heitä ei Luojan kiitos kuulu!

ne normiäidit on aina parjamassa muita naisia, joiden elämä menee... no, niin kuin elämä usein menee: yllätyksellisten käänteiden mukaisesti.

Minulle on ainakin ihan sama miten sinä lastasi hoidat, kunhan hänen perusturvallisuutensa on kunnossa.

Iän karttuessa olen oppinut yhden asian ainakin ja se on se, että jos 90 prosenttia populasta tuomitsee jonkun jutun mitä itse harrastaa, on erjttäin suuri vaara että itse on väärässä :).

mutta jotkut kyllä täytän. lähinnä ne jotka koen kuuluvan lapsen turvallisuudelle välttämättömiksi. mielestäni on ok myös arvostella vanhemmuutta, on todella huono ajatus se että kukin saa tehdä kaiken omalla tavallaan. arvostelua ja keskustelua on oltava, koska kyse on lasten parhaasta, ei siitä mitä äidit tai isät haluavat tehdä.

elämä on pelkkää hymistelyä. Oma elämä ja omat oikeat toiveet asetetaan taka-alalle, jotta elämä olisi keskustalaisen keskiluokkaisten odotusten mukaista.



Minä toteutan elämässäni myös omia toiveitani eikä se ole ollenkaan minun lapseltani pois vaikka en ole hänen isänsä kanssa koskaan avioliitossa tai vastaavassa instituutiossa elänyt. Ja paljon muutakin normia olen jättänyt tekemättä, koska en ole kokenut niitä omien elämänarvojeni mukaisiksi.

että normiäidiltä löytyy sen verran älliä päästään, että ei tule avautumaan minulle. Saattaa saada elämää nähneeltä ihmiseltä aikamoisen tulituksen niskaansa...

Näillä palstoilla se voi tuntua siltä, mutta tosielämässä kaikilla lienee jotain ei-niin-normijuttuja.

elämä on pelkkää hymistelyä. Oma elämä ja omat oikeat toiveet asetetaan taka-alalle, jotta elämä olisi keskustalaisen keskiluokkaisten odotusten mukaista.

joutuvat mokomaan alistumaan näyttääkseen keskiluokkaiselta? :D

Ou kamoon, ap

Kaikki muu tässä ketjussa on pelkkää vasemmistolaiseen yleistämiseen perustuvaa hevonpaskaa.

vautsi, rouva kokoomus on nyt napannut yli normiannoksen iltaviiniään

enkä ikimaailmassa solmisi avioliittoa, muuttaisi omakotitaloon, hankkisi kepulaista normiautoa tai muuta tylsään keskiluokkaiseen elämäntyyliin kuuluvaan.



Ja tästä huolimatta lapseni ei kärsi, koska minä en tupakoi, juo tai harrasta irtosuhteita. Enkä käy festareilla tai jazz-juhlilla lapseni kanssa, ainakaan vielä.



Ja tämä kesän irtiottoni keskiluokkaisuudesta oli se, että kieltäydyin lähtemästä etä-anoppini kesämökille lapseni isän kanssa ja vietimme lapsen kanssa omannäköisen ja mukavan juhannuksen kerrostalossa.



Seurakunnan juhannusjuhlilla kävimme kuokkimassa ja nuotiomakkarat paistamassa., vaikka en kuulu kirkkoon, koska makkaranpaisto naapurin tapajuoppojen kanssa kotipihalla ei kiinnostanut.



Minulla on tarpeeksi itsetuntoa tehdä niinkuin itse haluan. ap

ajatella, että oma elämä on täysin pilalla jos ei saa alle 30-vuotiaana omakotitaloa ja 2-3 lasta pienellä ikäerolla molempia sukupuolia....



Itse olen kokenut monia raskaita menetyksiä elämässäni ja saanut yhden lapsen 37-vuotiaana ja minulle hän on mitä suurin ja ihmeellisin lahja. Ja koen että elämäni on mitä onnistunein, vaikkei sitä omakotitaloakaan ole..