Epilepsia äidit
Onkohan täällä muita epilepsiaa sairastavia äitejä?Minulla todettiin epilepsia kesäkuussa 2005 ja joulukuussa 2006 sain terveen poika vauvan.Nyt olen toistamiseen raskaana ja iski hirvittävä pelko siitä ettei vauvalla olekkaan kaikki hyvin,koska aloitin foolihapon syömisen vasta 7 raskausviikolla ja neurologi sanoi että sitä olisi pitänyt syödä jo ennen raskaaksi tulemista.Haluaisin kuulla muiden epilepsia äitien kokemuksia...
Kommentit (2)
Itselläni ei ole käytössä kuin yksi lääke (Trileptal) Tosin senkään vaikutuksista sikiöön ei ole mitään tietoa. Helpotti kuitenkin kuulla että sinulla on mennyt hyvin.Ja todellakin aijon nauttia tästäkin raskaudesta.Innolla jo odotan millon maha rupeaa pömppötämään :D Kiitos kovasti.Täällä omassa kotikunnassani ei ns. Vertaistukea ole kovinkaan paljon tarjolla mutta onneksi sentään jostain löytyy kohtalotovereita :)
Diagnoosi saatu 2002.
Yllättävän raskauden totesin lokakuussa 2003. Olin tuolloin jo 6 viikolla. Foolihapon aloitin joskus 8-10 viikolla. Itselläni oli koko raskauden ajan pelko. Koska syön kahta eri lääkettä. Toisen lääkkeen vaikutuksista ei tiedetty raskauden kulkuun. Tiheät ultrat ym. helpottivan hieman oloa. Kun n.20 viikolla selvisi et terve poika on tulossa. Sydän ym. näyttivät normaaleilta, olin jo huojentunut.
Esikoinen on nyt 4v.
Toisen pojan kohdalla: Aloitin lääkäriltä kysymällä voinko aloittaa toisen lapsen "hankkimisen" (hirveä sanamuoto...) Sain tuolloin foolihappo-reseptin. Aloitin syömisen ja noin parin kuukauden kuluttua olin raskaana. Silti samanlainen pelko oli, kuin esikoisen kohdalla. Kun selvisi et kaikki on hyvin, olo oli taas huojentunut. Nuorimmainen käynnistettiin, ei liikuskellut :( Mutta onneksi kaikki oli hyvin. Nyt tämä nuorimmainen menee eteenpäin vauhdilla ja kehitys on normaalia.
Joten lääkkeitten kanssa omalla kohdalla raskaudet sujuivat hyvin. Olen jälkeenpäin kysynyt et onko epilepsia mahd. siirtynyt pojille. Lääkärini sanoi että kun mies on terve, on mieheni terve solu (joka aiheuttaa epilepsian) kumonnut omani. On totta et monesti tarvitsee ulkoisen tekijän. Omalla kohdalla olen saanut lapsena kuumekouristuksina epilepsiaoireita. Ja meni se parikyt vuotta et sairastuin epilepsiaan.
Uskon ja toivon että raskautesi menee hyvin. Nauti kaikesta huolimatta raskaudesta, se on kuitenkin ihanaa aikaa! :D