Nyt alkaa tuntua etten jaksa enään :(
Erosta puol vuotta kulunut ja nyt on iskenyt aivan totaalinen uupumus jota jatkunut viikon, ei vain jaksaisi enään, muuta ei osaa tehdä kuin itkeä, mielessä vilistää toinen toistaa mielipuolisimpia ajatuksia. Mä olen lopussa
Kommentit (18)
Taalla on varmasti joitakin, jotka olisivat valmiita auttamaan. Esim, ihmisia, jotka ovat kovasti toivoneet omaa lasta, mutta eivat ole saaneet.
minkälaista apua tarvitsisit ap, tukihenkilöä itsellesi (mukaan ehkä lääkäriin tms) vai enemmän tukea lapsillesi? t. 09- alue myös
anna emailisi tmv sille, joka jo tarjosi apua! Itsekin auttaisin niin mielellani, mutta asun pohjanmaalla.
ennenkaikkea ja aina muista se! Nyt pyydät sähköpostiosoitteen joltakulta joka voisi alueellasi auttaa (itse olen pohjoisessa) niin kyllä sinulle tukea ja apua järjestyy. Älä jää ongelmiesi kanssa yksin koska lapsesi tarvitsevat sinua ja rakastavat sinua. Tilanteesi auttamiseen on kyllä keinoja, älä jää kotiin itkemään yksin ongelmien kanssa vaan kerro tietoja miten sinua voidaan auttaa. Kyllä se elämä sitten pikkuhiljaa alkaa hymyillä taas!
Niin ja mulla sama tunne, tekis vaan mieli kuolla.
-3
Mites ystävät, jaksavatko he kuunnella, tukea, ymmärtää, lohduttaa, kannustaa ja tsemittää vai eikö se juuri enää auta?
Onko sinulla lapsia tai muita voimavaroja?
Kerro lisää, onko lapsia tms.?
t. itsekin 7kk sitten eronnut ja kahden pienen lapsen kanssa yksin :(
Jos ei millään jaksa eteenpäin, kannattaa pyytää apua.
Ystäviä ei ole kuin yksi todellinen ja hänen kanssa olen puhunut, mutta ei tunnu auttavan. Lapsia on 4, mutta en pysty edes heille antamaan sitä mitä tarvitsisivat :( En iloitse mistää, en edes muista koska olisin viimeksi hymyillyt saati nauranut.
olisiko sinulla voimavaroja ottaa yhteyttä mielenterveystoimistoon? Olisiko esim. tukiperheestä hyötyä?
Vertaistuki ja terapia olisi nyt sinulle tarpeellista, vai mitä itse olet mieltä?
Tiedän että pitäisi hakeutua lääkärille ja muutenkin hoidattamaan nuppiansa, mutta en vain saa mitään aikaiseksi, en vain saa :(
Tukea todella tarvitsisin huomattavasti enemmän kuin mitä tällä hetkellä saan. Helpottaisi myös kovasti jos saisi edes joskus olla yksin.
Toivon, että tilanteesi jollain tavalla selkiytyy mahdollisimman pian. Voimia.
lapset hoitoon mummolaan ja kylylälomalle ap
älä anna periksi n yt
ajattele lapsiasi- olet heille tärkein
soita sos päivystykseen jos ahdistaa
Aina olen ajatellut lapsiani, mut enään ei kertakaikkiaan jaksaisi. Olen miettinyt että mitä ne minulta saa, ei mitään :(
Lapsilla ei ole mummolaa, minne voisin ne edes joskus antaa hoitoon... Lasten isää ei kertakaikkiaan kiinnosta jne