Voi kuulkaa, en MITÄÄN niin paljon .

tällä hetkellä toivokaan kuin että minulla ei tuosta kyseistä sairautta olisi

Taidan kotiäitinä olla hieman tipahtanut kärryiltä, koska en tiedä kyseessä olevan "muotisairaus", enkä ole Hesarin juttuakaan lukenut. Olen jo useita vuosia kärsinyt näistä tunteista ja miettinyt mikä minua vaivaa.

Ehkä se, että säännöllisesti joka kuukausi toivoo kuolemaansa, vihaa itseään ja elämäänsä (en ole mikään liioitteleva, ylidramaattinen teini, vaan tarkoitan mitä sanon), tuntuu teistä pikkujutulta. Minä kärsin siitä valtavasti.

Olen huojentunut jos kaksisuuntaista mielialahäiriötä minulla ei ole, mutta itseni, parisuhteeni ja lasteni vuoksi varaan lääkäriajan heti maanantaiaamuna. Kiitos vastanneille!

ap