Vastasyntyneen vauvan äidin vauvakuume...

Vauvaparka, kun äiti haikailee uutta eikä keskity jo olemassa olevaan vauvaan.

näissä kolmessa on nyt tarpeeksi työtä :)

Ja nimenomaan kuumeilen vauvaa (tai lasta) enkä raskautta, koska raskausajat olleet aina yhtä tuskaa mulle.



Meillä vauva nyt 7 viikkoa ja kolmas lapsi. Neljännestä ollaan jo puhuttu ja yritys aloitetaan aikaisintaan vuodenvaihteessa, jos silloin vielä siltä tuntuu.

Muulloin minulla ei vauvakuumetta juuri ole ollutkaan. Olen silti jatkanut ehkäisyä (täysimetykselle varmistukseksi). Raskautunut olen lasten ikäerolla 2-2,5 vuotta, aina heti ehkäisyn poisjättämisen jälkeen ts ekasta kierrosta. Ajattelen myös järjellä enkä vain tunteella. Hormoonihuurukausiahan tulee ja menee, mutta vauvalle oikea aika voi olla muulloinkin.



Neljä lasta =)

Vauvoja ja lapsia voisin hoitaa vaikka kuinka mutta raskaudet voisin ulkoistaa jollekin muulle :/ T: 2

Ehkä silläkin on vaikutusta, että sylissä oleva vauva on sen ikäinen, että alkaa avautumaan maailmalle, eikä ole enää niin vastasyntyneen utuinen. Vauva hän on silti minulle ja eihän siinä ole mitään pahaa, että vauvakuume tulee ja menee. Täytyy ajatella omia voimavarojaan ja jo olemassa olevia lapsiaan...



6.

Se on vaan niin upea pikkupaketti, että olisin valmis taikomaan näitä ihmeitä lisää. ;)



Hormonit on varmalla sekaisin, ei epäilystäkään. Ja en ole raskautta nyt tosissani suunnittelemassa, haaveilen kai vain... Joku jo säälitteli mun vauvaani kun äiti vaan haaveilee toisesta eikä keskity siihen ollenkaan - voi kuinka väärässä oletkaan... Olen vaan niin huikean rakastunut. Ja totta on, että nuo synnytyshormonit on ehkä parasta mitä maa päällään kantaa, kaikki on vaan niin vaaleanpunaista. Ja masupotkujakin on ikävä, mahdollisen alkaneen raskauden jännitystä - kaikkea mitä uuden ihmisen saapuminen tuo tullessaan.



AP ja siis haaveet kolmosesta vaikka kahteen oli tarkoitus jättää nämä leikit. ;)

ja tokan jalkeen vauvakuume :-)



Paatetty on etta kaksi lasta riittaa ja olen itse siis tahan paatokseen tyytyvainen kaikin puolin , enka "oikeasti" enaan edes haluaisi kolmatta.



MUTTA kakkosen syntyman jalkeen hormoonit oli varmaan sekaisin ja tuntui tosi kamalalle ajatella etta enaan ei tule yhtaan tallaista nyyttia. Jotenkin tuntui etta yhdelle vaiheelle elamassa oli heitettava hyvastit.



Tunne meni sitten ohi, kunnes koitti kuopuksen 1v synttarit, onneksi ei tullut niin pahaa vauvakuumetta...



Mutta ei kuitenkaan enaan vauvoja meille ja olen super onnellinen naista kahdesta!

kun ajattelin, etten enää tee lapsia... Onneksi se meni ohi, lapsi nyt kohta 2 v. Mutta hormoneista se johtuu, ei sille mitään voi.

eikä mennyt kuin muutama kuukausi kun toinen sitten ilmoitteli tulostaan, lapsille tuli vuosi ikäeroa.Välillä tietysti oli rankkaa mutta kuitenkin aina ollut kiva kun lapset on lähekkäin syntyneet. Tosin tuolloin vielä sanoin tahtovani ainakin seitsemän, nyttemmin tyydyn näihin kahteen enkä haaveile yhtään enemmästä... On tää arki kuitenkin sata kertaa helpompaa nyt kun lapset on kasvaneet :)

Että mitä rakastuneempia olette nykyiseen mieheenne niin sitä enemmän niitä miehiä olis saatava lisää?

kun ajattelin, etten enää tee lapsia... Onneksi se meni ohi, lapsi nyt kohta 2 v. Mutta hormoneista se johtuu, ei sille mitään voi.

Haikeaa jättää tämä ihana, upea, jännittävä vaihe taakse nyt kun tämä toinenkin on jo hereillä tässä maailmassa, eikä ihan vastasyntynyt enää. En oikeasti haluaisi mitään suurperhettä, kuumeilen vain hormoneissani ja ikävöin noita ihania kamalia raskauden vaiheita ja vastasyntyneeseen tutustumista. Mutta en varmasti itkisi, pettymystäni ainakaan, jos vielä raskautuisin... Paniikki toki koputtelisi ovella kun ei se ole ollenkaan suunnitelmiin kuulunut.

Kiva huomata etten ole ihan uniikki näissä ajatuksissani:)

AP

Että mitä rakastuneempia olette nykyiseen mieheenne niin sitä enemmän niitä miehiä olis saatava lisää?

AP

Raskaudessa onjotain salaperäisyyttä, ei oikein tiedä mitä on tulossa ja silti on luomassa jotain suurta.



Raskaana oleva saa osakseen erityishuomiota. Työtoverit, naapurit, neuvolantäti ovat kovin kiinnostuneet sinusta. Kysellään vointia, laskettua aikaa jne. Melkein tuntemattomat ihmiset jäävät kertomaan omia (ja toisten) kokemuksia. On niin mukavaa..

Ja vaikka raskaus ei olisikaan kovin auvoista niin saa huolenpitoa ja sitä ollaan niin huolissaan että..

Odotusaikana 'joutuu' eli pääsee shoppailemaan vauvan tarvikeita ehkä sisustelemaan vähän uudelleen.



Vauvan syntymän jälkeen kaikki keskittyvätkin siihen kääröön..