Onko lihavuus tosiaan perinnöllistä,
kuten eräässä ketjussa väitetään? Vai onko ennemminkin kyse siitä, että vanhemmat siirtävät huonot tapansa (esim. epäterveelliset ruokailutottumukset, liikunnan vähyys jne.) lapsilleen? Musta tuntuu, että kyse on enneminkin tuosta viimeksi mainitusta kuin perintötekijöistä vai onko asiasta olemassa ihan jotain faktaa?
Kommentit (5)
eli vääränlainen ruokavalio (paljon rasva-hiilariherkkuja, eineksiä, vähän kasviksia ja proteiinikin "vääränlaista") sekä liikkumattomuus.
totesin että ihminen on mitä syö. Perhe jossa kaikki olivat lihavia, ostivat tosi rasvaisia ja epäterveellisä ruokia. Sitten hoikat kasviksia ja kevyempää. Eli kyllä ne on ne elämäntavat jotka periytyy, äidillä suuri vastuu ruoanlaittajana tai kuka nyt perheessä sen puolen hoitaa....
Tiedetään joitakin geenejä, jotka lisäävät lihomista, ja nämä luonnollisesti periytyvät. Mutta eipä sovi väheksyä ruokailutapojakaan.
ja me ollaan siis kaikki 35-50-vuotiaita, kenelläkään ei ole ikinä ollut ylipaino-ongelmia.
TAIPUMUS lihomiseen sekä ruumiinrakenne varmasti on. Jotkuthan on hoikkia kautta suvun eikä pyöreitä ihmisiä löydy, mutta meidän suku äidin puolelta taas on hyöreenpyöreetä kaikki, sekä miehet että naiset on samalla tavalla pyöreäpeppuisia, paksureitisiä ja -pohkeisia. Naisilla on vielä isot rinnat (paitsi minulla, onneksi).
Vaikka kuinka lenkkeilisin, urheilisin, laihduttaisin, söisin terveellisesti, en pääse tästä paksusta ahterista, reisistä tai pohkeista eroon. Ohenee ne, mutta aina ovat normia tukevammat. ja sitten kun lihon, mikä on silmänräpäyksessä tapahtunut kun kuri höllenee, kaikki rasva pakkaantuu näihin jo ennestään paksuihin kohtiin.
Ruokailu- ja liikuntatavat ovat perintöä vanhemmilta. Valitettavasti.. olen itse oppinut kantapään kautta liikkumaan, kun ei kotona kumpikaan vanhemmista liikkunut yhtään. Teini-iässä ja nuorena aikuisena aloin lihomaan ihan järkyttävästi ja nyt vieläkin melkein 35- vuotiaana olen vaikeuksissa kilojen kanssa alituiseen.