Lue keskustelun säännöt.
2 vuotiaan yökyläily
09.12.2008 |
Poikamme mummi on saanut päähänsä, että isovanhempien täytyy saada lapsenlapsensa yökylään ainakin kerran kuussa pariksi yöksi hemmoteltavaksi. Aluksi annoimmekin, mutta nyt on ruvennut mietityttämään koko homma. Lapsi kuitenkin näkee mummua ja pappaa usein, en oikein ymmärrä, miksi pitää jäädä yöksi. Pojalla on ikävä meitä vanhempia ja kun kotiudumme mummolasta, rajat haetaan tosi rankasti. Mummolassa rajoja ei ole, potalla ei rarvitse käydä, syödä voi missä vaan, nukkua ei tarvitse mennä, jäätelöä saa vaikka yöllä , hampaita ei pestä jne. Kaikki menee 2 vuotiaan tahdon mukaan. Kotona on rajat, mitä saa tehdä ja mitä ei, meillä arki sujuu aika mutkattomasti. Mitään muuta syytä ei yökyläilyyn ole, kuin että mummu tahtoo. Onko tässä nyt mitään järkeä?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yökyläily tuon ikäisellä on varmasti ihan ok, rajattomuus sensijaan EI!
Kuvaamasi rajattomuus ei kyllä vaikuta hemottelulta! Jäätelöä syödään yöllä?! Hampaita ei pestä?
Turvallisuudentunnetta tuo hoitopaikan kodinomaisuus eli käytännöt ja rutiinit ovat jokseenkin samat kuin mihin lapsi on kotona tottunut. Ei ihme jos kotiin tullessa on levottomuutta ym. Kyllä vanhempien oikeus, vastuu ja velvollisuus on asettaa rajat myös isovanhempiin päin, vaikka vaikeaa saattaa olla ja vähän epämiellyttävää.
Itse välttäisin yökylään laittamista jos tilanne olisi meillä sama, eli yökyläily rikkoo perheen tutut ja turvalliset rutiinit. Meillä on varsin rutiineista elävä lapsi. Jos aikuisesta pienikin muutos arkeen tulee, menee unirytmit ihan sekaisin niin päivä- kuin yöunienkin osalta. Meillä minä hoidan yöheräämiset (miehen ei mahdollista omista syistä osallistua tiukoista neuvotteluista huolimatta). Näin myös itse saan välittömästi tuntea arjen poikkeamien vaikutukset.