Sunnnuntaihin TAMMImasut :)
Oli jo niin pitkä tuo loppiaspino, että aattelin pistää sunnuntain kunniaksi uuden aloituksen...
Näyttää näin loppumetreillä olevan porukkaa kovasti näissä meidän pinoissa :))
Minä oon tässä odotellut, että alkais jotain limoja valua... Pari viikkoa on mennyt ilman mitään vuotoja. Pari päivää on ollut tuolla alakerrassa niin hirveä paine ja vihlonta, että kai nyt jotain on kohta pakko jo tapahtua. Tuntuu, että häpyluun kohdalla räjähtää! Tiedätte varmaan ;) Ei kivaa.
No aamuyöstä sitä limaa alkoi sitten tulla. Ei vielä sitä kunnon sitkeetä tulppaa, mutta ainakin esikon aikaan alkoi näin kirkkaalla/ohuemmalla ja sit muuttui ihan kunnon tavaraksi... Ihana aihe heti näin aamutuimaan. Mut täällähän näihin on totuttu, eikös.
Täällä nyt sitte oottelen, että lähiaikoina tapahtuis jotain muutakin kun tuo liman ilmaantuminen... eilen illalla just miehelle sanoin, et ihan kauheeta jos oon näin kipee vielä kolme viikkoa (sit on rv 42 ylitetty).
Kun ei meinaa sängystä ylös päästä, eikä kylkeä saada käännettyä. Ei mulla tämmöisiä tuskia ollu ekasta. Supistukset on aika pikku juttu näihin vihlontoihin verrattuna, lienee nää nyt niitä liitoskipuja. Luut paukkuu ja rutisee!!!
On se jännä juttu noitten supistustenkin kanssa. Joku muukin täällä sitä jo ihmetteli, että pienemmillä viikoilla on supistanut reilusti ja nyt kun la on käsillä, niin ei tapahdu mitään. Tai siis kyllä mua päivittäin ja kipeestikin supistaa, mut viimeinen viikko on mennyt aika iisisti. Viime viikolla oli pari pahaa päivää, ja luulin jo et lähtö tulee pari päivää ennen uutta vuotta. Tais vaan armas jyrätä tiensä lantioon (viime viikon ultrassa oli kiinnittynyt, ja sitä ennen ei) ja se aiheutti niitä supisteluja. Nyt kun niitä saisi tulla oikeen reilumman päälle, niin hyvä jos 5 supparia/päivä.
Oon kyllä asennoitunut tuohon 42 viikkoon, kun esikkokin silloin vasta käynnistelyjen jälkeen saatiin maailmaan. Nyt vaan tää olemisen sietämätön painavuus (ja kipeys) alkaa tökkiä :) Enhän mä kohta selviä enää ees ruokakauppaan.
Onneksi päivät menee nopsaan tuon 1v7kk pojan kanssa, ei ehdi niin laskea päiviä kuin ekaa oottaessa.
Jos sitä sairaalakassia saisi tänään pakkailtua. Vauvan kamppeet alkaa olla pikkuhiljaa mallillaan. Vain villavaippahousut pitäs saada vielä huovutettua ja lanoliinipesuun, että olisivat valmiina harsojen kanssa, kun tullaan kotiin nyytin kanssa.
Voimahaleja meille kaikille masukkaille ja Onnea jo vauvansa saaneille!
Toukoaarre ja armas 39+1
Kommentit (11)
Hyvää huomemta toivotelen minäkin, kun näin aamusella ehdin koneelle. Jälkikasvu kattelee aamun lastenohjelmia, joten saan juoda kaffekupposen rauhassa ja palstailla hieman.
Yö meni yhdellä vessareissulla mukavasti. Sillä reissulla oli ylävatsa kovin oudon tuntuinen, mutta ei niin kipeä, että olis uniä häirinnyt. Jo iltasella suppaili jonkin verran ja yöllä samoin (ja yhä jatkuu harvakseltaan), mutta niin kevyesti, ettei tässä synnyttämään olla vielä aikoihin lähdössä.
Eilen kävin polilla ktg:ssä. Seuraa valitusta...Oli " tosi kiva" vastaanotto, kun hoitaja oli kohtuullisen työhönsä leipiintynyt. Tivasi multa moneen kertaan, miksi tulin ja olenko varma, et mun piti ylipäätään tulla, vaikka lekurin edellisessä tekstissä (jonka hoitsu mulle luki) sanottiin selvällä suomen kielellä " kahden viikon päästä kasvukontrolli ja ktg kerran siinä välissä" eli nyt oli juuri se ultrien välinen ktg. Aargh! No se täti kyseli sitten, että " mitä sulle pitäisi tehdä" . Sanoin, et ottaa ktg ja kai noi verenpaineet pitäis tarkistaa. Tähän se totesi, et sehän kuuluu asiaan. No eipä kuulunut viimeksi, kun piti itse lähtiessä pyytää. Paineet oli tällä kertaa 161/92 ja päätä kiristi, mutta eipä tuoa asiaa kommentoinut. Onneksi vaavin käyrä oli oikein hyvä, joten lähdin sen suhteen hyvillä mielin kotiin. Ai niin. Toinen hoitsu oli tietokoneella mun lähtiessä ja sanoi tälle mun hoitsulle, että kyllä täältä löytyy mulle aika kyseiselle päivälle. Hähää. Toivottavasti kyseinen hoitaja ei satu ilmaantumaan synnytyssaliin, koska silloin voipi mennä meillä sukset ristiin. Se tästä valituksesta =) .
Voi mua dementikkoa. Kuka äsken kertoili supisteluistansa ja huonosti nukutusta yöstä niiden vuoksi. Toivottavasti tosi toimiin lähtö on lähellä. Tsemppiä.
Nyt jatkan kahvittelua. Tänään on ohjelmassa ulkoilua, kun sää näyttää mukavalle (aurinko nousee, pikkuisen pilviä taivaalla, pakkasta toisin vielä mun makuun vähän liikaa -12). Sitten voisi vaihtaa keittiöstä jouluverhot pois eli tondet takaisin kaappiin ;) .
Pirteää pakkaspäivää toivottelee ks16 38+1
Eilen kun kerroin että kastu pikkuhousut ihan märäks niin tänä aamuna tuleekin paksua kellertävänruskeaa paksua limaa. Oisko se sitten se limatulppa mitä irtoaa?
Eilen tuli koko illan aaltoilevaa menkkajomotusta mutta laantui yöksi ja nukuin kuin tukki.
Terveisin Rouva 39+
Täälläkin edelleen odotellaan et jotain alkais pikku hiljaa tapahtumaan! Eilen supisteli reippaasti yli viikon tauon jälkeen, mutta supistukset eivät olleet kipeitä, kovettumaa ja mahassa tuntu vähä oudolle mut siinä se. Illalla laantu vaikka kävin lenkillä ja saunassa, yö meni ihan hyvin, lukuunottamatta yhtä TOSI kipeetä kyljen kääntöä. Nyt aamulla on muutama supistus tullut mutta taas näyttää siltä ettei ne mitään kunnollisia ole, harmi! Johan tässä olis valmis lähteen... en haluais mennä kovin yliajalle.
Tilaan tänne niitä supistuksia, jos joku näkee niin ohjatkaa tännekin päin niitä! :)
milla_s rv 40+2
Mun mahan paino alkaa olla jo sietämätön kantaa!!Koko ajan se kovana onkin kun olen pystyasennossa!!!Lapsi liikkuu ihan jumalattomalla voimalla, että tosiaan pelkään sen jo työntävän pian päänsä läpi mun vatsanahan!!Ei tässä pääse enää mihinkään kun pitää kannatella käsillään mahaansa ja on sellainen epämiellyttävä olo. Odottelis vauva kuitenin nyt siihen suunniteltuun päivään....tai sama se..jos alkaa supistella. Miltähän ne tuntuu??Kipeeltä arvaan :))
Mahassa möyrii taas niin vimmatusti!!Yöni sain nukutta, kun vauva lopetti puolen yön aikoihin monen tunnin sessionsa ja antoi vähän rauhaa....Onko muilla NÄIN potkuttelevia ja nyrkkeileviä pilttejä mahanahkansa alla??????????????????????????????????????????????
Meeris 38+1
Päivää!
Eilen tosiaan la meni, ei merkkejä, että vauva haluaisi vielä syntyä. Esikoinenkin kyllä meni 42+1 ja käynnistyksellä vasta syntyi. Jotenkin sitä (niinkuin kaikki muutkin tietty) toivoisi ettei tarttis kärvistellä niin kauan. Tosin erona viime kertaan olen varmaankin nyt bongannut sitä limatulppaa. Sitä tuli tässä parina päivänä ihan reilusti..runsasta sitkeää kellertävää limaa ;) Niin ja sitten olen miettinyt, että vauvalla on masussa varmaan mukanaan pieni saha ja pora, joita se sitten käyttelee ahkerasti aiheuttaen h-tilliset vihlonnat alapäähän :)) Onko teillä muilla samanlaisia tuntemuksia?
Jokos teillä muilla ovat sukulaiset ym. asiasta kiinnostuneet käymään kuumana? Mulla kun puhelin ei pahemmin muuten soi, niin nyt parin viime päivän aikana on saanut vastailla ahkeraan kaikenlaisiin tiedusteluihin...huvittavaa ja kyllä vähän ärsyttävääkin. Mun äitikin vaan murehtii, että kun vauva nyt syntyisi hänen lomansa aikana, eikä sitten kun hänellä alkaa työt...hoh hoh!
tässä niitä supistuksia meille, olkaa hyvä.
~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~~*~*~*~*~*~*
t tiramisu 40+1
Hassua lukea, että niin monella jo tulee/on tullut limatulppaa ym. oireita, ja tietysti niitä vauvojakin alkaa jo olla...Niin se aika vaan menee! Jotenkin mulla alkaa tulla joku viime hetken rimakammo...Arvaan, että tulee mahaa ikävä ja potkuja. Elämä muuttuu kuitenkin melkoisesti sitten kun pikkukakkonen saadaan maailmaan. Tietysti ja toivottavasti parempaan, hartaasti toivottu lapsi tämä on, mutta pelottaa jo etukäteen kaikki se valvominen, esikoisen suhtautuminen jne...
No, näitä kipuja ei kyllä tule ikävä! Kylläpä oli kamala yö! Tai 4 asti nukuin hyvin, käyden parin tunnin välein vessassa. Sitten heräsin kipeeseen supistukseen ja vauva alotti ihan mahdottoman myllerryksen ja alamahaan, reisiin, luihin ja ytimiin sattu niin perhanasti pari tuntia...Niitä liitoskipuja kai, tosi kipeitä, mutta se kipu oli jotenkin niin kokonaisvaltaista, etten välillä ollu varma, että supistaako tai onko vessahätä. Niinpä ramppasin sitten vessassa, turhaan, ja koitin kävellä kun ei makuullaankaan voinu olla. Vauva tuntu heiluttavan päätään tuolla alhaalla, joten aattelin että jos vihdoin se nyt laskeutuis lähtökuoppiin niin se kävely vois varmaan auttaa siinä hommassa. No, en tiiä mitä se oli, mutta kyllä olin kipeä ja väsy. Nousin kuitenkin tytön kanssa seiskalta ja annoin miehen nukkua puoli ysiin. Lonkat ja joka paikka oli niin kipeinä että mielummin leikin hetken ja söin, ja menin sitten takas pehkuihin kun olo alko tuntua siltä, että nyt päästävä huilaamaan. Kiva vaan jos tällaset yöt jatkuu, kun päivät pitäis jaksaa tytön kanssa ja huilatakin pitäis ettei ne paineet nousis ja proteiinia enempää tulis. Sitä oli taas vähän tullu, eilen kun oli negaa.
Ei kai tänne sitten sen kummempia. Supistuksia kaikille niitä toivoville!
Kölli 38+4 vissiin
tässä on jonkin aikaa tuntunut kirpakoita supistuksia, samanlai kuin kaks edellistä synnytystä on alkanut. ei viel ihan säännöllisiä välil kuus minsaa välil ykstoista väliä ja hyvin siedettäviä vielä. mutta vaikka supisteluja on ollut puol raskautta nää tunnistaa erilaisiks, tulee niin selvästi synnytys mieleen. toisaalta jännittää, apua nytkö se on edessä, toisaalta tuntuu et ihanaa nytkö se on edessä. hui!
pitäkää peukkuja et saan spinaalin jos lähden. katsotaan miten etenee...
vennymari 39+1
Sunnuntaita!
Tänään on ollut taas viimeisen päälle hankala päivä. Miehen kanssa jutskattiin aamulla vauvajuttuja, niin johan rupesi taas tuleva jännittämään... henkisesti päivä on siis mennyt ihmetellessä, että kuinka selviän synnytyksestä ja pikkuisen hoitamisesta; osaanko varmasti tehdä kaiken oikein ja riittävän hyvin, niin että pikkuinen pysyy hengissä.
Fysiikka ei asiaa auta yhtään. Kokeiltiin aamulla pitkästä aikaa isoa S:ää, mutta kun ei mulla " värkki" toimi, niin eihän siitä mitään tule. Raivostuttavaa!!! Mies on kovin ymmärtäväinen ja vakuuttaa, ettei sitä haittaa... mutta kun mua haittaa :-/. Sitten lähdettiin kävelylle (lenkiksi noita taaperruksia ei kai voi enää sanoa...) ja tunnin tallustamisesta tuli kaikki paikat (lähinnä selkä ja alapää=häpyluu) ihan vietävän kipeiksi! Pötköllään olisi hyvä olla, mutta kun kohta meille tulee vieraita, niin paras vaan koittaa olla ylhäällä. Kun se nouseminen sattuu ihan eniten.
Kaiken huipuksi kaverit ja sukulaiset pommittaa " joko" -kysymyksillä. Luoja paratkoon, jos tää menee yli lasketun ajan - mä tulen aivan taatusti hulluksi!
Että tällaisia valituksia. Kiitos teille, jotka jaksoitte lukea.
Illanjatkot ja vointeja!
:) SolAngel & Rontti 37+3
Keitin makaronia ja vahingossa kaasin kiehuvaa vettä masulle, tuli aika iso palohaava navan viereen. Nyt pari tuntia siitä ja pitänyt lunta haavan päällä. Äsken sitten tuli aivan kauhea selkäpoltto, kesti pari minuuttia ja haukoin vaan happea. Polte oli vaan vasemmalla alaselässä, vitsit nyt jos se käynnistyi niin kiva en pysty edes menee kuumaan suihkuun ton haavan takia. Koko ajan pitää pitää kylmää käärettä masun päällä. Kauhee vesikello siihen tuli. Muuten tää päivä mennyt leppoisasti, käytiin kävelyllä ja oli jo aikas vaikeeta viimisiä satoja metrejä tarpoa. Onnkes nukuin viime yön hyvin, yheksän tuntia. Koitan ilmoitella jos tää kehittyy tästä, pelottaaaaaa....
Maariska 39+4
mä oon siivonnu kuin hullu tänään ihan vain kokeillakseni tulisko niitä suppareita.. mut EI, yhtäkään. lattiatkin pesin kyykkien rätin kans.. eikä mitään vaikutusta.. ässät ei ainakaan muhun tehoa. Täytys varmaan joku päivä lähteä pitkälle lenkille jos siitä ois jotain apua, mut tuskinpa :( pian se helmikuu tulee..
Susku 37+6 huomenna jo 38..
Huomenia täältäkin! Takana taasen ratkiriemukas yö; unta 2 tuntia! Hiukan on karsee olo. Mut sentään enemmän tapahtumarikas. Suppareita alko tulla siinä 01 paikkeilla, noin vartin välein suhteellisen kivuliaita. Mut eivät ole siitä tihentynyt, välillä 10 minuuttia. Mutta sen verran kovaa ottanut kuitenkin, ettei ainakaan mun kipukynnyksellä nukkumisesta puhettakaan. Näin kauan kärvistelin, äsken vasta soitin synnärille vähän neuvoa kysyäkseni. Joo, niinku arvasin, ei mitään hätää, ei mitään kiirettä, voivat olla vasta hiukan (!!!) pehmentäviä kuulemma. Et odotettava, et tihentyvät 5 minuutin väleihin, selvästi koventuen. Vaikka toinen raskaus, kuitenkin ensisynnyttäjänä tässä mennään. Johtuen ekan raskauden ja synnytyksen " kuvioista" ja pitkästä välistä. Kiva. Meillä kuitenkin synnärille matkaa 60 km. Voipi sitten olla aika tuskaisa matka edessä...kyllä nytkin on pakko stepata kun suppari tulee. Ei voi tässä kuin toivoa, et nyt jatkuis vaan. Kyllä sit hermo menee, jos nää nyt lopahtaa ja seuraava yö samanmoinen! Hyvinhän se on niinkin mahdollista. Meinaan kyl lähtee sinne synnärille jo aiemmin, jos olo käy aivan totaalisen helvetilliseksi...Neuvoi kätilö vaan nyt syömään,pitämään verensokerin korkeella ja nukuttelemaan. Niinpä! Syöminen kyl onnistuu viel mut se nukkuminen....
No, laitan tilannetiedotusta vaik myöhemmin....emarja 40+2