.:*:. KOTILOT .:*:. vko alku 15 .:*:.

Kirjoittelenpa minäkin taas pitkästä aikaa!



Lumituuli: Hyvä että ultrassa kaikki oli nyt kunnossa :)



Luna: Jännä juttu, että sulla tulikin pisin synnytys :o Mutta olihan sentään rauhallinen loppua lukuunottamatta :)



Tarald: Kyllä minäkin uskon, että masussa kaikki kunnossa, vaikka sykettä ei vielä näkynyt. Omaa kokemusta ei ole, mutta tällä palstalla usein lukenut vastaavia kokemuksia :) Onnea ultraan!



Hulda: Tuuhan sitten heti niitä ultrakuulumisia kertomaan! :) Toivotaan että saat sieltä mielenrauhaa noita vuotoja koskien.



Itsellä yöt menee suht rauhallisesti. Nukun tuplaleveällä peitolla, jonka saa ihanasti mahan ja jalkojenkin väliin :) Kuopuskin saattaa vielä sillon tällöin kitistä, ja vessassa täytyy käydä nyt yleensä kerran. On kyllä vielä öitä ettei tarvitse sinne nousta :)



Selkä on ainoa mikä välillä todella vaivaa. Jos on koko päivän ylhäällä, kävelee ym. niin alaselkä menee ihan jumiin, ja sit on hyvä että ylös pääsee jos pitkäkseen menee :(



Ja musta tuntuu että vauvan pää painaa tonne tosi alas jo. Tai eilen jomotti alavatsaa koko ajan, kun painoi johonkin huonosti. Muutenkin möyräs ikävästi. En muista että nuo edelliset ois tuollain tehneet ainakaan näillä viikoilla vielä. Muutenkin enemmän ollut maha pinkeenä nyt, tai sitten vaan tunnistaa paremmin.



Mulla huomenna neuvola taas. Ja lauantaina synttärit :)



PP 30+3

Heips vaan kaikille!!



Pääsiäinen meni, vauhdikkaasti, joten ei oikein ehtinyt hirveesti jännittämään tämän päivän uä:tä. Elikkäs kaikki hyvin. Olihan se taas hellyyttävää nähdä , kuinka pieni ihmisen alku sitä sisällä kasvaa! hän vastasi viikkoja 13 nyt siis 12+4, mutta eletään niinkuin ennenkin, eli 12+4, kun ei ees sitä laskettua-aikaa muutettu.



Tarald, eikös sinullakin tänään ollut uä? Tulehan heti kertomaan kuulumisia! Ja kyllä kaikki varmasti on hyvin! Pidän kovasti peukkuja!!!



Hui, kun sinullakin PikkuPilu on paljon jo viikkoja!!! Ajatella miten aika menee vauhdilla!



No, eipä tälläkertaa muuta. Odotan, että pääsisi päivälevolle...väsyttää sikana!!



Ai joo..ei ollut mikään ihanne kokemus Hyvinkään sairaalasta...sehän on järkyttävän iso!!!!!! Ja sekava!!!!!!!!! Henkilökunta oli kyllä ihan ystävällinen, ainakin ne muutamat jota kohtasin.



Mr ja sintti rv12+4

Meillä ensimmäinen " huonosti" nukuttu yö takana!

Pojalla kauhea yskä ja nenä ihan tukossa ja sen takia varmaan pyysi tissille monta kertaa yössä.

Välillä heräsin siihen kun vauva tyytyväisenä tuhisi tissi suun vieressä, ihan umpiunessa ja siirsin sen omaan sänkyyn, että saan itsekin nukuttua oikeen sikeästi, mutta jo hetken päästä vauva huuteli jo taas nostamaan viereen..



Hulda:

Kyllä itsestäkin tuntuu, että siitä lähtien kun vauva syntyi aika on mennyt kun siivillä!

Kun taas raskaana ollessa monesti tuntui, ettei aika kulu millään!

Poika tosissaan on iso, eikä ole oikeastaan sellaiselta vastasyntyneeltä vaikuttanut koskaan! Hoitajat sairaalassa olivat kanssa sitä mieltä, että poika on kuin vanhempikin vauva!



[color=maroon]Kaikille ultraan menijöille oikeen kovasti tsemppiä!! [/color]



nyt taas mentävä

mammutti ja vilppu

Olikos siellä Hyvinkäällä kuinka paljon remonttia? Ei se loppujen lopuksi ole isokaan paikka.. Sopiva :) Ja melkeinpä kaikki kätilöt on olleet mun mielestä mukavia :)

Ja kyllä tosiaan tuntuu että se aika vaan katoaa johonkin :O Viikot menee niin nopeasti! Meillä olis vielä tarkoitus siirtää tuo kakkonen esikoisen kanssa samaan huoneeseen, saa nähdä miten siinäkin käy! :b Sen jälkeen vasta saa taas kasata pinnasängyn ja laittaa vauvalle viimeisetkin valmiiksi :)



Synnytyksien kestoista oli vielä puhetta.. Mulla noista molemmista merkattu korttiin 11,5h. Mutta todellisuudessa toka oli paljon ekaa lyhyempi! Ekassa tyttö syntyi vasta 42h vesienmenosta, ja suppareiden kanssa sai kärvistellä koko ajan. Toka tyttö syntyi n.15,5h vesienmenosta. Toivottavasti kolmas olis taas vähän nopeampi ;)



PP 30+3

TYTTÖ syntyi 9.4.2007 klo 22.07 rv40+2 mitat 3638g, 50cm ja py34cm. Synnytys kipeä ja nopea, sairaalassa vajaat 2h ja tyttö oli ulkona. Miesväki täällä ihan myytyjä tytöstä. Kirjoittelen myöhemmin lisää...



NAKSU JA NASU

Tuuhan kertomaan synnytyksestä, kun kerkiät :)

Eilen käytiin vauvan kanssa äitiysneuvolassa ekalla käynnillä ja melkein itku pääsi kun sieltä lähdin et tänne en sitten enää ikinä elämässäni tule käymään. Se kun on siis nyt täysin varmaa et tämä kolmonen on meidän viimeinen rakkauspakkaus.



Onko kenelläkään muulla jo synnyttäneellä tällaista? Tuntuu ihan ihmeelliseltä, että tällaista voi olla. Kyllä se varmaan on ne hormoonit, jotka sekoittaa kaiken tai mä ainakin luulen niin.



Ei se nyt voi olla et on vauvakuume kun vauva on tänään tasan viikon vanha ja valvottaa ja muuta mukavaa.



Mites Luna pärjäilee, onko samanlaisia mietteitä?



Ja sitten vielä kun luen teidän muiden vielä odottavien juttuja niin ei todellakaan ole ikävä sitä mahaa eikä niitä tuskaisia öitä, joiden kanssa täällä muutama tuskailee niin eikä todellakaan niitä supistuskipujakaan eli kyllä naisen kroppa on ihmeellinen...



LapaLepa kera kolmen prinssin

Mulla kokemusta eli ... siirtyi np ultrassa kolme viikkoa taaksepäin laskettuaika. Eli hedelmöitys oli tapahtunut paljon myöhemmin kun ite luulin... koko ajan silti oireita ym.. eli jos sulla edes himpun verran samaa juttua niin ei ultrassa vielä voi mitenkään sykettä näkyä 7->4 rv.





Naksulle onnittelut nasusta!!





mani ja purri 31+6

Naksulle onnittelut vauvasta!



Terveiset neuvolasta!



Saldona oli:



- Sf 35cm, vaavin syke 143, paino oli noussut liikaa eli nyt kokonaisnousu 9kg.

- Prot oli + ja alapaine noussut 92:een :(



Varattiin aika synnytystapa-arvioon ja se on rv 37+2 eli 10.5.

Vauva pyörii edelleen ympyrää ja kääntyi ympäri siinä samalla kun terkkari tutki kumpi pää on kumpi pää. Eli tilaa tuntuu olevan. Terkkari meinasi että pitäis varata parin viikon päästä aika äitipolille jos ei käänny pää alaspäin, mutta me ollaan sitä mieltä että saapi kääntyä itse tai sitten ei. Lääkäri ei rupea kääntämään. Korkeintaan käyn vyöhyketerapeutin luona jos sitäkään.



Tänään oli kyl aika jännä päivä, kun mentiin sinne neuvolaan niin sillä samalla käynnillä järjestyikin se meidän perheen apu. Eli kun kävin silloin siellä mielenterveystoimistossa niin se hoitaja oli ottanut yhteyttä tänne meidän terveysasemalle, että mites se apu ei siellä nyt sitten toimikaan. Ja meidän terveysaseman psyk.sh pisti asioihin vauhtia ja nyt sitten pääsen hänen luokseen juttelemaan aina ja perhetyöntekijä tulee nyt sitten kerran viikossa olemaan lasten kanssa eikä vahtimaan mua vain, heh. Jännä tyyppi kyl toi psyk.sh oli kun noin sai vauhdilla noi asiat kuntoon. Hienoa kylläkin. Nostan hattua.



Kipeitä suppareita täällä ei ole tänään eikä eilen ollut, mutta kyllä noi vatsan kokettumiset on muuttuneet tosi napakoiksi. Täytyy kyl toivoa, että jos tätä menoa jatkuu niin synnytys olis kyllä toivottu rv 37 kiitos. Jos nyt tässä toivomuksensa saa esittää.



Huldalle tsemppiä sinne kotioloihin!!



AIHA ja Nea rv 33+1

Naksulle hirmuisesti onnitteluja prinsessasta!



Kiva kun LapaLepakin kävi kertomassa kuulumisia. Mulla on kanssa tota samaa vaivaa, ettei oikein tahdo ajatella et tähänkö tää vauvojen teko pitäis lopettaa... Mietin jo et kuinka pian uskaltais seuraavaa ajatella! On nää niin ihania! Hassua sikäli, että kahdesta aiemmasta ajattelin kyllä pitkään synnytyksen jälkeen, ettei koskaan enää sitä rääkkiä! Tokan jälkeen näin jopa puoli vuotta painajaisia joissa olin taas synnyttämässä ja olin ihan kauhuissani, että eiii, mä en halua!!! Nyt voisin mennä jo ihan kohta uudestaan :) Meillä on kyllä mies ihan ehdoton, et ei enää.. Kaikille kysyjillekin sanonut, et enempää ei meille tuu :( Nyyh. No, katellaan nyt pari vuotta jos vaikka mieli muuttuis, itsellä tai miehellä :)



Meillä on onneks melko helppo tapaus tää kaveri. Yötkin menee tosi ihanasti kun vaan syömään herää ja nukkuu heti takasin. Ei oo valvottanut tää poika. Mahavaivoja ei oo ollut ja nyt en uskaltaiskaan millään niitä d-vitamiineja aloittaa, ettei vaan niistä alkais mahan kipristelyt :(



Vieläkin tulee päivittäin ihmeteltyä tuota sulostusta, että se on tosiaan ihan mun oma ja kuinka ihana ja täydellinen vauva! Yöt nukutaan kylki kyljessä, kun en sitä raaski yksin omaan sänkyynsä laittaa ja helpompi hoitaa yösyötötkin. Ja ihana nukahtaa itsekin kun pieni tuhina kuuluu vierestä ja pienen pienet varpaat lepää mun reidellä =) On tää autuutta kyllä!



Me ei olla vielä neuvolassa käyty, kun se äitiysneuvolan terkka kävi meillä vauvan ja mut tsekkaamassa ja sitten tulee vielä lastenneuvolan terkkakin käymään ensi maanantaina ja sitten vasta seuraava tarkastus on neuvolassa. Ei taida noissa isommissa kaupungeissa onnistua nää kotikäynnit. Sairaalassakin hiukan eri meininki kuin isommissa paikoissa, kun oon huomannut et aika moni on synnytyksen jälkeen kotiutunut jo kolmantena päivänä ja mä kun kyselin silloin kotiinpääsyä niin olivat ihan kauhuissaan, et nytkö sä jo aiot, vasta kolmas päivä!? Ja ei sitten lupaa herunutkaan. Pitkin hampain päästivät edes silloin neljäntenä päivänä lähtemään. Eikä meillä ollut edes mitään ongelmia imetyksen tai minkään kanssa. Bilirubiinit sitten katsoivat vauvalta ennenkuin päästivät lähtemään. No, hyvä se tietysti on että huolehditaan :)



Luna ja Aarre 2vk 6pv

Minä täällä näköjään tänään keskenäni " juttelen" . Oli vaan pakko tulla vielä kauhistelemaan, kun kokeilin tossa ekan kerran KANTOLIINAA ja olipa kyllä kammo kokemus :) Kaverilta sitä lainasin ja järkytyin jo kun sen ekan kerran näin, siis en ollut käsittänyt millanen se on, kaameen pitkä trikoosuikale! No nyt sit rohkaistuin kokeilemaan, kun ajattelin et saisin vauvan kanssa tehtyä vähän kotihommia. Mut kyllä oli NIIN hankala sitä päälleen kietoa ja tajuta niitä ohjeita, jotka oli vielä englanniksi, kun varmaan olis ihan suomenkielelläkin mennyt yli hilseen :) Lopulta sen sain jotenkin päälleni viriteltyä ja vauvan sinne ängettyä, mut eikös tää sit alkanut kiljua siellä ihan ahdingossa, ei tainnut äiti osata oikein sitä hommaa... Meinas ihan pakokauhu iskeä, kun oli vaikeuksia saada poika pois liinasta ja vielä itsensäkin siitä keploteltua ulos, joten taisi jäädä mulla kyllä ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi kun kantoliinaa kokeilin. Jospa jotain rintareppua alkais katsella tuolta huuto.netistä vaikka...



Järkyttyneet Luna ja Aarre

Ihana muuten lukea teidän synnyttäneiden vauva-arjesta, älkää karatko mihinkään. Tää palsta tuntuu muuten olevan niin hiljainen. Itsellä vielä hirmu pitkä matka siihen kun nyytti kädessä ja tällä hetkellä toivoisin olevani vielä ehkä vähän vähemmän raskaana kun pitäisi asennoitua paluuseen kotimaahan ja siihe muuttorumbaan. Ai mikä ihanuus muuttaa maata ison masun kanssa, mutta meneepähän raskaus kuin siivillä sitä hoitaessa.



Oon kanssa miettinyt kantoliinan käyttöä kun kaveri hurahti siihen täysin ja näytti niin luonnolliselta. Täytyy miettiä sitä sitten. Pohdin vaan kiintyykö vauva äitiinsä liikaa kun roikottaa mukana koko ajan, ei kai? Oon jo niin vanha ja jotenkin suhtaudun nyt kaikkeen paljon raa' emmin kuin edellisten kanssa. Tuomitkaa vaan, mutta nyt olen itsekkäämpi äiti. Itseasiassa ihan itteäni pelottaa miten olenkin muuttunut uhrautuvaisesta yltiöjärkeilijäksi. Ehkä sain niin pahan läksyn kun uhrasin ihan liikaa kahdelle ekalle ja pönttöhän siinä lopulta sekosi.



Onko teillä lapset muuten syntyneet lähellä toisiaan noin vuodenajan mukaan vai pitkin vuotta?

Mulla on teoria, että tulen raskaaksi vain syksystä kun vaikka tehdään niitä pitkin vuotta kaikki kolme ovat kesävauvoja:)



Back to work...



Lumituuli

Mitään vastausta en tietenkään saanu mieltä askarruttaville kysymyksilleni. Ikävä tosiasia nyt vaan on, ettei voida syytä selvittää. Ja siten ei myöskään osata sanoa uusiutuuko. Hermot melko riekaleina, mut mitäpä se niitä kiinnostaa...



Tosin kerroin että pissaamisen jälkeen tuli ihan kauhea ja voimakas vihlova/polttava särky virtsarakon seudulle (jossa siis istukkakin on) tunti ennen sitä vuotoa. Lääkärin mielestä se oli istukan irtoamiskipua. Eikä se helpota mun oloa yhtään. Pelkään muutenkin joka kerta vessassa käydessä, että se kipu alkaa ja ajoittain jotain pieniä vihlaisuja tuolla rakon seudulla muutenkin tuntuu. :(



No, ultrassa siis istukka näytti " kutakuinkin" normaalilta. Eli en sit tiiä mitä se sisällänsä pitää. En viittiny enää kysyä, kun se puhui enemmän sille kandille. Painoarvio 1,5kg, tosin oikeesti tod.näk vähän tuon alle, kun pää oli muuta vartaloa kookkaampi. Ja mikä parasta, parin päivän kiristelyt vatsassa tarkoitti kääntymistä perätilasta raivotarjontaan! :O :D alatiesynnytys siis mahdollista!



Uus kontrolli tasan kolmen viikon päästä rv 34. Iltapäivällä meen vielä nlaan, joten sieltä nyt ainakin selvii toi sf-mitta ja hb. Sisätutkimusta ei muuten tehty! :O Mut kaipa se on ok...



Jospa sit nlassa saisin ajatuksiani paremmin esille...



Hulda 31+0

Lumituuli kyseli lasten syntymäajoista. Meillä esikoinen syntynyt lokakuussa ja kuopus maaliskuussa. Ja nyt siis la toukokuun lopussa. Mut tärpit on tulleet nopeesti (eka toisesta, toinen toisesta ja kolmas kolmannesta)



Jaaha. Esikoiselle täytyy vaihtaa vaippa. Pissit kyllä tekee pottaan, mutta kakka on PAKKO tällätä aina vaippaan. Huoh.



AIHA ja Nea rv 33+2

Meillä poika syntyi helmikuussa (la oli maaliskuun lopussa) ja sitten tyttö syntyi 11kk myöhemmin tammikuussa.

Itse olen myös helmikuun lapsi joten olen saanut nauttia kun on voinut pitää kolmet synttärit kerralla.



Ja nyt sitten tulee lokakuussa. Yritysvaiheessa pelkäsin että raskaudun vain keväällä/kesällä. =) Ihan kiva saada syys vauva vaihteeksi eikä pahimpien pakkasten vauvaa. =)



Tsirppana rv 14+5

Kuvittelen täällä itsekseni Lunaa temppuilemassa sen Kantoliinan kanssa..*hih*

Mulla on kans sellanen mielikuva siitä kapistuksesta, etten viitsi alkaa edes yrittään niitä " kietomisohjeita" vaikka sellanen liina kaapista löytyykin!

Taitais olla mun järjelle vähän liikaa!



Lumituuli kyseli lasten syntymäajoista;

Meillä eka on syntynyt syyskuussa, toka huhtikuussa ja kolmas maaliskuussa.



Lapalepa:

Mulla ei varsinaista vauvakuumetta oo, mutta kovasti yritän vauvalle jutella, että kasvais tavallista hitaammin ja olis pitempään pieni vauva, kun enmpää lapsia en kerta saa.. Haluankin ottaa tästä viimeisestä kerrasta kaikki irti, ettei mitään jää kokematta!

Vauvakuume on kyllä taattu jossain vaiheessa, mutta siitä on vaan sit jotenkin selvittävä!



Meillä on muutama päivä *koputtaa puuta* oltu ilman ilmavaivoja!

Kyllä on ihanaa, kun vauva vaan naureskelee ja juttelee iloisesti!



mutta nyt on palattava siivoushommiin

mammutti ja Vilppu 1kk ja viikkoja päälle (varmaan tarkistettava pojan todellinen ikä kalenterista)

Hulda: Hyvä että ultrassa kaikki kuitenkin kunnossa. Ja tuo rt on hyvä homma! :) Mikähän jättiläinen mun mahassa sit on, kun teidän vauvalla painoarvio jo 1,5kg, kun viimeksi oli heittoa niin paljon :O



Meillä lapset syntyneet esikoinen maaliskuussa ja kakkonen lokakuussa, ja kolmonen sitten kesäkuussa. Sopivasti pitkin vuotta.



Neuvolassa käyty tänään ja siellä kaikki ok. Sf mitta oli 31, ja kun sen käyrälle piirsin niin pomppas jo vähän +2 käyrän yläpuolelle, huoh! Vähän jäi häiritsemään, kun neuvolatäti kyseli supistuksista ym, ja sanoi että olihan se kohdunsuu jo vähän pehmennyt viimeksi lääkärineuvolassa (rv 26+4), neuvolakorttiin on merkattu kuitenkin kiinteä, kiinni 3cm. Enkä nyt tietenkään muista että puhuiko se lääkäri pehmenemisestä, mielestäni kyllä ei. Hassua.

Esikoisella oli samalla 3v tarkastus, ja sanoi että toinen silmä karsastaa vähän, ja se pitäisi nyt käydä näyttämässä silmälääkärille. Hassua, ettei tuotakaan ole aiemmin huomattu..



Juu kiva kuulla jo vaavin saaneilta kuulumisia täällä, kun kuitenkin meillä kaikilla vielä se kolmen lapsen arki koittaa! :)



PP 30+4

Mulla kanssa tuo olotila,että vauva kasvaa liian nopeeta..onneksi mies haluaa pikku nelosen jossain välissä,niin se helpottaa oloa.Tämä kolmonen näistä lapsista pienin syntyessä,ja ihana hoitaa kun ollu niin sintti.Nyt kyllä viikossa keränny toisen leuan yms.itelleen.Huomenna neuvola niin näkee miten on kasvanu.

On kyllä arjessa sompailemista kolmen kanssa..vaikka mies kotona,niin tuntuu,että pitäs olla kolmes paikas yhtä aikaa..

Poju nukku hyvin viime yön,kerran syötin,mutta sittenpä meijän 7-vuotias itkikin korvaansa koko yön=)Lääke ei auttanu=(Aamulla lääkärikäynti ja nyt tietysti vauva valvottaa ens yön=)Mutta äiti imettää,ja huutelee petistä ohjeita muille=)Nyt ruuan laittaa..ranskalaiset ja nakit rules,muuta ei kerkiä=)

naksu30: Onnea!!! Prinsessalla on nyt " kissanpäivät" , antaa miesväen pitää kuin kukkaa kämmenellä.



LapaLepa: Meillä ei ole vielä kolmas edes ulkona, kun jo haikailen, että tämä on nyt sitten meidän perheen viimeinen... Tuntuu että haluaisin sen pysyvän aina pienenä ja lähellä. Voi, kun ihana vauva-arki iskee vasten kasvoja...Katotaan josko mieli muuttuu...



Joo, kantoliina tuntuu mustakin jotenkin monimutkaiselta... Miten niin moni onkin siihen ihastunut. Ainakin sain pienet naurut ajatellessani tuotaa kietomisyritystä ;-)



Eilen sain jonkun ihme kohtauksen ja itkeä pillitin vaan täysillä. Mies siinä sitten kyseli, että onko joku pahasti? Sillä hetkellä kaikki... Oi ihanaa näitä mielentiloja. Onneksi illalla pääsin pois kotoa jumppaamaan... Helpotti kovasti. Ihanaa aikaa tämä raskaus ja taaperon sekä itsenäistyvän ekaluokkalaisen kotiäitinä olo!!! Rakastan näitä miehiä sitten ihan hirveesti!!!



Onneksi aurinko tänään paistaa!!!



Helpa ja pojat 7 ja 1,5 & Sissi 25vko

Heipat kaikille.



Joskus kauan kauan sitten listalle jotain kirjoittelin, mutta siitä on niin kauan, että sitä tuskin kukaan muistaa, kun en itsekään meinaa...



Katosin listalta potemaan hirvittävää raskauspahoinvointia viikoilla 6-16 (oksensin monta viikkoa aamusta iltaan), mutta nyt mennään onnellisesti jo viikolla 19+, ja olo alkaa olla jo kohtalaisen normaali. Rakennultrassa olimme juuri, ja kaikki näytti olevan niin kuin pitääkin, ja vauvan sukupuolestakin on nyt vahva aavistus..;)



LapaLepa puhui vauvakuumeesta. Minulla vauvakuume on ollut aina kaikista suurin silloin, kun vauva on ihan vastasyntynyt. Vastasyntyneen tuoksu on varmaan jotain huumetta, tai sitten sitä on vain itse ihan sekaisin hormoneista.;)



Minulla on aina ollut vaikeat raskaudet (kova ja pitkäkestoinen pahoinvointi ja ekassa raskaudessa myös järkyttävät liitoskivut) sekä nopeat mutta rajut ja rankat synnytykset (ekan kokonaiskesto 6,5 h ja tokan 4,5 h), joista toipuminen ei ole ollut ihan mutkatonta, joten en ole koskaan kokenut mitään raskauden enkä synnytyksen ihanuutta. Ainoat ihanat hetket liittyvät niihin ihmeellisiin fiiliksiin, kun vauva on vihdoin sylissä, se on niin pökerryttävän ihana tunne, että siitä ei saa koskaan tarpeekseen...



Kolme lasta riittää meille, se on päätetty jo kauan sitten. Kahden jälkeen aloin jo miettiä, että jaksanko enää käydä läpi tätä kaikkea, mutta sitten päätin, että kerran vielä. Nyt olen kuitenkin täysin vakuuttunut, että piuhat laitetaan tämän kolmosen jälkeen solmuun, koska ei tämä homma näköjään vanhemmiten ainakaan helpotu... Kyllä se vauvakuume silti taas jossain vaiheessa alkaa vaivata, mutta sitten meidän pitää kyllä varmaan hankkia koiranpentu tai jotain muuta korviketta... Neljättä kertaa en yksinkertaisesti enää jaksa tätä kaikkea... vaikka vauvat maailman ihanimpia otuksia ovatkin!:)



terkuin sparven 19+, ja vauvaa kiihkeästi odottavat myös isot-siskot 4 v ja 2,5v.