***TAMMITENAVAT vko 47***

Täällä vielä elellään sunnuntai-iltaa, mutta siellä Suomessa on päivä jo vaihtunut maanantaiksi ja ajattelin joskopa uuden pinon laittaisi pystyyn! =)



Tehyn lakko kai peruuntui sittenkin, hyvä niin!!! Varmaan monen lähiaikoina äidiksi tulevan sydämeltä putosi iso lasti, kun ei tarvitse huolehtia saapiko hoitoa vai ei¿



Aamuhallalle pidän minäkin peukkuja, että pieni jaksaisi vielä muutaman viikon pysyä masussa!



Tolleroisen kyselyyn viikonlopun touhuista vastaan että eipä oikeestaan yhtään mitään tullut tehtyä! Enimmäkseen olen lepäillyt aina piiperön niin antaessa, poitsu tempas tänään neljän tunnin päikkärit ja mammakin veti lonkkaa vaaterissa ;)



MiiKarolle onnittelut vaunukaupoista, teillähän on sitten kaikki melkeinpä vauvaa vaille valmiina ;)



Strutsi, oikein muistit eli miehellä on siis kaksi aikuista (29v ja 23v) poikaa, joista vanhemmalle syntyi keskiviikkona toinen poika ;) Suloinen oli kyllä kun kuvia katselin sähköpostista =) Mies jo pääsi pientä tuoksuttamaankin, oli la-su välisen yön heillä kun pääsi Suomeen. Samalla sai annettua heidän esikolleen 2v. sypelahjan, synttäreitä oli juhlittu juurikin lauantaina ;)



Samoin ystäväni laittoi kuvia heidän tyttösestään, voi herttileijaa sentään kun haluis jo oman nyytin ihasteltavaksi!!! Yksi asia kyllä pisti silmään eli aika karseen näköisissä kamppeissa synnäreillä/osastoilla vauvoja pidetään¿? Onko kukaan muu ajatellut samaa? Pääasiahan on tietty että vauva saa lämpimät, puhtaat vaatteet päällensä, mutta siltikin¿ :/



Mitäs muuta, täällä kaikki suht ok, suppareita tulee ja menee vähintään yksi tunnissa, onneksi ei tuon enempää eli ilmeisesti lääkkeet tekevät tehtävänsä! Ja siskolta tuli kivoja uutisia, olivat menneet kihloihin!



-Allu ja Pupu rv31+



P.S Hei, mulla ois muuten myytävänä Tutan 62cm punainen pari kertaa käytetty talvihaalari + H&M L.O.G.G pipo ja saman puljun ¿karvakorvalakki¿ + säämiskästä tehdyt tossut ja tumput, jos jotain sattuu kiinnostamaan niin voipi laittaa sähköpostia osoitteeseen allujapupu@yahoo.com, niin laitan kuvia tulemaan! Täällä kun tuskin tulee tarvetta moisille kamppeille ;)

ihmeellinen pääkipu iski eilen päivällä. yöllä ei menny ohi ja aamulla oli taas. ei mikään särkylääke auttanut. yhtä tuskaa. pikkuhiljaa on menossa ohi ja asiaa ei varmaankaan auta koneella istuminen....



Allujapupu: mahtaa olla niin erilainen vuorokausirytmi siellä. Itsellä asuu sisko australian mantereella ja on joutunut venyttämään päivää yöhön että sais hetken keskustella hänen kanssaa.



Lumi82 ja Tolleroinen: huomasin että teillä ainakin oli synnytyssairaalana Oulainen/Oulaskangas. Missä päin asustatte? itse asustelen Pyhäjoella.



pitää mennä laittaa päivä käyntiin, tai sitten jatkamaan unia. saa nähdä kumpi voittaa... :)



MiiKaro + Alma/Alpo 31+7

Minäkin laitan välillä viestiä itsestäni vaikka aika hiljaiselolla on menty pitkä tovi. Olen ollut flunssan kourissa ja muutenkin aika loppu.



Töissä olen vielä käynyt, mutta tänään tuntuu jo siltä että edes pitkä viikonloppu (pe saikulla flunssan takia) ei auta oloa. Äitiysloma alkaa 29.11. mutta ajatuksena on jäädä saikulle jo tällä viikolla. Mikään asento ei tunnu hyvältä ja supistuksia tulee jatkuvasti pitkin päivää. Töissä olen saanut omat hommat delegoitua ja muutenkin on kuukauden rauhallisempi kohta menossa.



Esikoinen oli loppuun asti perätilassa ja tämäkin tuloakas aina viimepäiviin asti. Nyt on pari päivää ollut tunne että on saattanut salaa kääntyä. Hikka tuntuu tulevan alavatsalta!



Viikko 33+1 on menossa. Painoa on tullut yhteensä n. 9 kg. Olen henkisesti varautunut siihen että vauva syntyy vuodenvaihteessa tai jopa tämän vuoden puolella. Esikoinen tuli aikanaan 9 pv ennen la:a ja nyt la on 8.1. Kovasti tietysti toiveissa olisi että ensi vuoden puolelle päästäisiin niin kiva kun sitä vauvaa olisikin jo helliä :)



Viikonloppuna järjestelin vaipanvaihtopaikan kuntoon ja tein kaappeihin tilaa vauvanvaatteille ja tarvikkeille. Sen ponnistelun jälkeen kaivoin kaapista vuoden 99/00 vauva-lehdet (esikoisen ajalta) ja lueskelin niitä sohvalla makoillen. Kyllä siinä mieli herkistyi.



:) ReettaE



PS tulipahan oma napa käsiteltyä =)

vkonloppu meni laiskotellessa miehen kanssa. ei jaksettu edes siivota, jäi sitten minulle se homma täksi päiväksi. tässä ennen neuvolaa sitten pitäs siivota sen minkä kerkeää ja mies siivoaa sitten loput kotia tulonsa jälkeen (ainaki toivottavasti). tosin neuvola ois tänään kahdelta.. inhottaa kyllä vähän ku pitää mennä toiselle hoitsulle enkä päässy omalleni, joten tulee varmasti aika pikainen reissu (katotaan vaan perushommat läpi, luulisin). noh, eipä mulla oikeastaan ois mitään sen kummempaa asiaa ollutkaan.



pore, tottakai sopii että ' varastat' idean. :)



siru-sofia, olinhan minä juuri siinä ryhmässä. mulla oli se saksalainen mies, joka ei puhu suomea. kukas sä olit, jos saa udella? :)



mutta käyn sitten illemmalla kirjottamassa net neuvolakuulumiset. toivottavasti paino ei oo noussu aivan hirmusesti taas.





// mutsiko ja pikkuinen rv33+1

Täällä onkin varsin paljon keskusteltu koko viikonlopun ajan, joten jos sitä itsekkin hiukan päivittäisi :)



Viikonlopun aikana tuli lähinnä vain oltua, kun oli miehen kaveri käymässä. Sain sentään sunnuntaina leivottua ja vähän pestyä pyykkiäkin. Masuasukki on ollut taas vauhdikkaalla tuulella, nytkin potkii vimmatusti kylkeen, kun isänsä soittelee kitaraa. Hauskaa sinäänsä, että kaveri innostuu mistä tahansa soittimesta. Pappakin on saanut innokkaan urkumusiikin ystävän ;)



Kaikki tavarat on jo onneksi hankittu ja äitiyspakkauksen vaatteetkin on pesty ja silitetty valmiiksi odottamaan. Nyt sitten vain jännätään että jaksaako masuasukki odotella ensivuoteen saakka syntymäänsä. Oli jo kuukausi sitten kääntynyt oikeaan asentoon ja viime viikolla neuvolassa sanottiin, että ei se enää edes mahdu sieltä kääntymään. Tuntuu vaan melkoisen kivuliaalta, kun kaveri vuoroin potkii kylkiluun reunaa ja vuoroin painaa virtsarakkoa :) Hyvin tuo masuasukki tuntuu oppineen päivärytmin. Samoihin aikoihin kun joka päivä joudun verenohennuslääkkeen piikittämään, niin pikkuinen aloittaa puolituntia aiemmin kauhean rymyämisen.. Ihan niinkuin se piikitys muutenkaan niin helppoa olisi, niin tuo on päättänyt laittaa vielä lisä haastetta peliin ;) Mutta ei pidä valittaa, kun muuten on mennyt niin mahdottoman hyvin koko raskaus aika.

Onneksi nyt on opiskelut jätetty tauolle ja saa keskittyä vain lepäilemään ja odottelemaan pikkuisen syntymää.



Allu ja pupu: Onnea kovasti lapsenlapsen syntymän johdosta :)



MiiKaro & Pore: Oulaskankaan sairaalaan tosiaan pitäisi synnyttämään mennä ja Haapavedellä asustelen.



Jaksamisia kaikille työpaikkansa puolesta taisteleville, toivotaan että asiat tulisivat pian oikaistuiksi ja saisitte lakata stressaamasta noita asioita.



Lumi82 rv 33+2

Kyllä veti aamulla mielen matalaksi, kun huomas kaiken lumen sulaneen pois ja hirvee vesikeli tilalla... Piti taas lapsille rahdata koko vaatevarasto hoitoon mukaan, että olisi jotain sopivaa rytkyä päälle.



Kävin tuossa lukemassa tuon viikonlopun pinon ja siinäkin oli niin hirveästi viestejä, etten jaksa jokaista kysymystä/galluppia muistaa. Mutta myös täältä sympatiat kaikille niille jotka joutuvat taistelemaan pomonsa kanssa. Itse kuulun niihin onnekkaisiin joilla on aivan ihana työpaikka ja pomo sekä kaikki asiat hoituvat niinkuin niiden pitääkin. Tosin hieman jännittää sitten töihinpaluu, kun minulle ei palkattu varsinaista sijaista vaan työni siirretään kohteiden työmaainsinööreille... No se on sitten sen ajan murhe. Ja voihan olla, että heiltä hommat luistaa paremmin kuin minulta ;)



Oman navan " tarkemmat tiedot" saan vasta 29 päivä kun on seuraava neuvola.

Mutta insuliinin pistäminen sujuu jo erittäin sujuvasti, mutta vastaavasti sitten tuosta sormenpäästä otettavan veripisaran saaminen on tullut aivan ylivoimaiseksi tehtäväksi...

Olo on kieltämättä hieman tukala ja kävely on taas vaihteeksi sellaista pingviinin vaappumista ja jaloissa on ihan kohtalaista turvotusta. Ja koska meillä on muutto edessä parin viikon päästä niin yritin saada viikonloppuna pakattua tavaroita, mutta siinä riehuessa sain vain aikaiseksi sen, että koko eilisen päivän supisteli ja iltaa kohti ne alkoivat muuttua jo napakoiksi ja hieman kivuliaiksi joten mielessä kävi jo kaikenlaista. Onneksi ne kuitenkin rauhottuivat yön aikana, mutta kyllä maha on edelleenkin hieman oudon tuntuinen ja sovittiin, että äitini tulee sitten parin viikon päästä jeesaamaan jopa tässä tavaroiden pakkaamisessa... Sen verran sitä säikähdettiin isännän kanssa. En sitten tiedä olisiko ollut viisainta käydä tänään lääkärissä ja jäädä kotiin lepäileen, mutta eipä sekään vaihtoehto oikein houkutellut. No olishan sekin tapa, että lähtis kesken työpäivän synnärille... :) No eiköhän tuo kaveri tuolla mahassa pysy vielä ensi vuoden puolelle.



Mutta nyt tämä mamma jatkaa töiden tekoa. Vielä olisi työpäiviä 7 jäljellä...



Nepp@ri 32+6

ja hyvää alkanutta viikkoa kaikille!



Allu: Onnittelut lapsenlapsen syntymästä.



Aamuhalla: Pidän peukkuja, ettei vauva vielä syntyisi. Toivottavasti tilanne on rauhoittunut. Voimia!



Lily: Kenkäongelma mullekin tuttu kun on niin iso tämä maha. Minulla on talvikenkinä nauhalliset nilkkurit ja olenkin sitonut ne valmiiksi löysästi kiinni juuri siihen nilkan kohdalle, niin ei tarvii kuin astua kenkiin. Niillä kengillä tosin ei missään lumihangessa tarvota...



Viikonloppuna minä ja esikoinen käytiin la kampaajalla, minä supistelin ja mies siivosi.



Siinä kai oli kaikki viikonlopun juttuihin tulevat kommentit...



Tänään oli mulla sitten synnytyslääkäri ja ultra. Kaikki muuten ihan ok, mutta vauva näyttäisi nyt painavan hieman enemmän kuin pitäisi (Painoarvio 1,8 kg). Lisäksi on nyt hormonit näemmä saaneet minun mielen taas herkäksi. En voinut olla itkemättä lääkärissä kun taas tämäkin lääkäri kommentoi: " Mikset mittaile sokereita useammin?" Teen kerran viikossa vuorokausikäyrän enkä useammin jaksa nousta pari kertaa yössä mittaamaan sokereita, kun sen jälkeen ei uni tahdo tulla takaisin....

Onko kellään muulla sellaista tunnetta, että lääkärit on tylyjä ja esittää asiansa syyttävästi, vai onko kyse vain minun herkkyydestä?

Lisäksi käytiin eilen anopilla, jolle on tietty kerrottu supistusherkkyyden olevan syy siihen, etten joka päivä tee usean kilometrin kävelyitä. Anoppi tokaisi siis eilen että kyllähän hänenkin tyttärellään kuulemma oli supistuksia, mutta ei se häntä estänyt liikkumasta. Siihen teki mieli tokaista, että kyllähän minullekin sektio tehtiin, muttei se estänyt minua nousemasta kahteen viikkoon sängystä ylös. Ärsyttävää kun kuitenkin jouduin puremaan hampaita yhteen, kun mies ei siedä yhtään että hänen äitiään kritisoidaan. Minun kuitenkin pitää niellä kaikki kommentit sieltäpäin...



No niin, jospa nyt lopettaisin tämän valittamisen, tulihan mies tänäänkin mukaan ultraan. Tämä on harvinaisen helppo paikka purkaa negatiivisiä tunteitaan, joten pahoitteluni purkauksesta.



Toivottavasti muilla on viikko alkanut paremmin. Voikaa hyvin!



T: Emem03 rv 30+5

Meillä meni vkonloppu hulinalla.Pikkuisen kummitäti kävi kylässä ja toi 1v-lahjan, kun poika täyttää keskiviikkona vuoden. La oli mun sisko kylässä ja kävimme isojen lasten koululla, kun siellä oli sellainen tapahtuma.Siivouskin oli ja kaupat käytiin.Kaikki " vapaa-aika" meni pakatessa. Ihanaa kun muillakin on vielä muuttoja ja rakennusprojekteja-saan voimaa siitä etten ole ainut tynnyri, joka laatikoitten keskellä pyörii ja pitelee isoa vatsaansa=)



Mulla on alkanut vauva painaa liitoksia, jos yhtään rivakampaa koitan kävellä.



Onneksi en ole oksennellut nyt.



rv 34+1

Hei!





Onnea kaikille hoitsuille 22-28 prossasta! Ei se Laitinen-Pesola mikään turha täti ollutkaan!





Kenkäongelmaan: Ostin Stadiumista kaksi numeroa liian isot Thinsulaten " toppakengät" . Ne voi laittaa jalkaa sujauttamalla kenkälusikalla, takana on kiristysnyörit. Turvotukseen on auttaneet tukisukkahousut. Enää ei nilkkoja särje.



Kävin tänään neuvolassa. Kaikki on hyvin; hemppa 125, sf 19,5 ja verenpaineet 142/90, paino -300g. Joten raskausmyrkytys pysyy poissa.



Emem3: Ei kai tuo painoarvio vauvasta nyt niin paha ole? Ikävää, että lääkäri töksäytti noin. Tiedän tunteen. Mulle kaikki siis ihan kaikki lääkärit, hoitsut, kätilöt yms.ovat olleet todella asiallisen ystävällisiä! Kukaan ei ole syyllistänyt mistään. Siitä huolimatta, jos verenpaine on vaikka koholla, olen ihan itkun partaalla.



Kaikille vaivaisille extaterkut! Itse en kestäisi pitämisiä ja mittailuja.





Annetaan masun kasvaa!



T. Ametisti + vauva 30+

Moi!



ALLULLE onnittelut lastenlapsesta!



AAMUHALLALLE tsemppiä! Pidän peukkuja, jotta vauva saisi vielä kasvaa masussa!



EMEM: mulla oli ihan kamala nlalääkäri ekassa raskaudessa. Joka ikinen kerta hän muistutti mua ylipainosta, vaikkei paino juurikaan noussut. Jouduin käymään usein tuon lääkärin pakeilla, kun supisteli niin paljon. Eli nalkutusta sain kuulla joka kuukausi. Tuon lisäksi hän huomautteli mulle todella syyttävään sävyyn, kun olin raskausajan alakuloinen + kyseenalaisti mun todella kivuliaat supistukset. Alakuloisuus johtui siitä, kun jouduin olemaan kotona levossa monta kuukautta.

Tsemppiä anopin kanssa! Meillä on vähän sama juttu: anoppi sanoo kaikenlaista ajattelemattomuuttaan ja jos vähänkään valitan miehelle, niin hän ottaa siitä nokkiinsa :/.



Meillä masuvauva ei juurikaan rokkaa masussa. Ainoa mistä on todella tykännyt, oli Arja Korisevan konsertti. Olin siellä liikuttuneessa tilassa (oli niin hyvää musiikkia + Arja itsekin liikuttunut), joten sekin varmaan lisäsi vauvan liikehdintää. Eli livemusiikki taitaa kiinnostaa masuasukkia.



Joku kertoi vkl-pinossa hankkineensa ammeeseen liukuesteen. Siitä muistin, että meillähän on jossain esikoisen jäljiltä vauvan kylpytuki. Se oli tosi oivallinen kapistus, suosittelen! Aluksi ei uskallettu käyttää sitä, mutta sitten kun otettiin käyttöön, käytettiin joka kerta.



Kovalla tuolilla istuminen alkaa teettää tuskaa, vauva on jo niin alhaalla.



Jalkapohjien turvotussärynkin olen saanut aisoihin, kun käytän terveyskenkiä kotona. Tukisukat eivät tuohon vaivaan auttaneet.



Lueskelin viikonloppuna ed. raskauden päiväkirjaa. Näillä raskausviikoilla vauvatarvikkeet oli hankittuna, mutta vauvanvaatteet vielä pesemättä. Nyt asia on toisinpäin. Lisäksi leivoin näillä viikoilla jo kovaa kyytiä ruokaa + vierasvaraa pakkaseen. Nyt en ajatellut pakastaa yhtään mitään. Mites muut, aiotteko täyttää pakkasta ruoalla ja/tai herkuilla?



Justus rv32+

Harmaa päivä pukkaa päälle ja olen iltapäivän poltellut kynttilöitä ilokseni.



Alkuun:



Onnea Allu uusista tulokkaista! Teidän prinsessa saa ikäisiään kavereita mukavasti samalla!



On se kyllä ihmeellistä tämän päivän liike-elämä: raakaa touhua, jossa kukaan ei kyllä pidä kenekään puolia. Tsemppiä siis taisteluun työpaikkojen säilymisen puolesta. Itse aion äippäloman jälkeen, työelämään palatessani pitää puoleni kyllä huomattavasti tarkemmin mitä olen tähän asti. Nöyryys on aliarvostettua ja kyynärpäin mennään eteenpäin... heh, hormoonit varmaan nostaa tätä uhoa pintaan! Mutta nimimm. entinen anteeksi pyytelijä ;)



Strutsille taas kiitos lastenhoitokyssäriini kommentoineena. Toivotaan, että tulevaisuudessa saadaan kiva hoitotäti. Asiahan ei nyt ole ajankohtainen, mutta mielellään mietin näitä asioita ennen kuin olen niin väsynyt ettei järki kulje.... Huomaattehan: en todellakaan elättele mitään pullantuoksuisia -meille-tulee-vauva -unelmia :) Vaikka superrakas vauva onkin. On se vaan varmasti todella raskasta ja iso elämänmuutos. Vaikka kokemus onkin varmasti uskomattomin mitä voi toivoa. Nojoo, katsotaan mitä tuleva tuo. Päivä kerrallaan.



Xena77:lle onnittelut asuntokaupoista! Minä myös yhdyn toivomukseen ettei omia napoja pyydellä anteeksi! Mä jauhan ainakin itsestäni ihan niin paljon kuin mieleen tulee. Lukija saa ohittaa mun tekstin ihan suosiolla. Sun edellinen kirjoitus (jossa olit tod. vitt**nut sokerihommista nosti hymyn mun huulille. Siinä oli jotain sellaista ironiaa joka taas kolahtaa meikäläiseen. Tykkään siitä ettei asioita kaunistella ja puhutaan niiden oikeilla nimillä ihan sellaisenaan) Hienoa kuitenkin huomata että olit jo noin nopeasti päässyt yli pahimman tuskan.



Psyykkisesti on jännä vaihe: oman elämän ylläpito ja miettiminen miten sen saisi jotenkin säilytettyä vauvan jälkeenkin on nyt noussut pintaan. Meni pari viime kuukautta, että elin vaan tälle odotukselle ja otin hirveästi paineita siitä =olenko riittävän hyvä äiti näin odottajana.. Nyt yritän elää vielä ihan omaa elämää ja onkin ollut helpottavaa huomata, että vaikka meille tulee vauva - on mun silti mahdollisuus säilyttää itseni ja naiseuteni äitiyden vastapainona. Ihailen äitejä, jotka perhe-elämän lisäksi pitävät huolta itsestään. Sellaiset on noussut mulle ihan esikuviksi. Mielelläään kuulen myös teidän ajatuksia



Emem03: lääkäreitä on monenlaisia. Osa on just tollaisia tökeröjä töksäyttelijöitä, jotka saa syyllisyyden kyllä aktivoitua ihan liian helposti. Mikä niitä ihmisiä oikein vaivaa... MIkä sen mielestä sitten on riittävän paljon sokereiden mittailua. Ja mitä se sun anoppi lähtee arvioimaan supistuksia eri ihmisten välillä? Onko hänellä sitten lääkäripätevyys kun tietää sun kropan paremmin kuin sinä itse? Jokainen tekee minkä oma kroppa parhaaksi sanoo. Älä välitä. Haistata paskat noille molemmille kommentoijille.



Noniin päätän oman raporttini! Voimia kaikille tammimammoille!

Ensiksi kiitos kaikille teille tsemppaajille! On niin hyvä, että pääsee täällä purkamaan tuntojaan ja saa sympatioita.



Tehyläisille myös minulta onnittelut! Unohtuipa tuossa viime viikolla kommentoida sitäkin asiaa, että arvostan kovasti hoitajien työtä (sen ehkä mun lääkärikokemusten perusteella jo ymmärtääkin). Hoitajat ovat onneksi enimmäkseen olleet todella mukavia ja ymmärtäviä.



Huonoista työoloista kärsiville piti myös toivottaa tsemppiä. Itse olen siis tällä hetkellä työttömänä, koska suuressa rehellisyydessäni ehdotin viimeistä edeltävälle työnantajalle määräaikaista työsuhdetta alkuvaiheessa olleen raskauden takia. Se raskaus keskeytyi eikä sopimusta jatkettu. Ei sen puoleen työpaikka oli todella miesvaltainen, eikä naisia siellä juuri muutenkaan arvosteta, joten tuskin olisin siellä viihtynyt. Hyvä. että pidätte puolenne ja saatte liiton avuksi.



Ametistille onnittelut, että myrkytys pysynyt poissa!



Justus: sinne myös tsemppiä anoppitilanteen kanssa. Itselläni ei loppujen lopuksi kovin vaikea tilanne ole, koska anoppi enimmäkseen ei halua puuttua kovasti tilanteisiin, mutta sitten kun tilanne tulee eteen, tuottaa se vaikeuksia...

Synnytyslääkäri ei mulla maininnut mitään vauvan laskeutumisesta, mutta itse olen huomannut, että istuessa pitää levittää jalkoja, jottei reidet paina masua.

Kyselit myös aiotaanko täyttää pakkasta. Luulen, ettei meillä jakseta mitään ylimääräisiä leipoa tai tehdä. Esikoisen syntymän jälkeisiin vierailuihin ei myöskään varauduttu ja kaikki jotka tulivat vauvaa katsomaan toivat itse pullat mukanaan, joten meille jäi vain kahvin keittäminen. Ehkä syy tähän oli siinä, että kaikki tunsivat minut todella huonona ruoanlaittajana ennen äidiksi tuloa. Pitänee katsoa miten nyt jaksettaisiin esikoisen kanssa leipoa. Kun vaan saisi vaatteet pestyä ja tavarat hankittua.



Meillä ei muuta hankittavaa ole vauvalle kuin pinnasänky (koska edellisen möimme kun luultiin esikoisen jäävän ainokaiseksi). Jossain vaiheessa pitäisi myös varmaan hankkia parvi esikoiselle, että mahtuvat samaan huoneeseen nukkumaan, mutta sen ehtii vielä paljon myöhemmin hankkia.

Moi.



Tänään olen päivittänyt listan. Edelleenkään en tiedä ketkä ovat alkuperäisestä listasta poistuneet keskenmenon takia, joten heitä siellä varmaan vielä näkyy.



Mutsiko: Nyt poistin vanhat tietosi ja jätin vain ne uusimmat.



Ja tässä siis linkki listaan:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=11769949&p=1&tm…



Hyvää tiistaita kaikille!



T: Emem03 rv 30+6

justus kyseli pakastamisesta. vkonloppuna leivottiin miehen kanssa ekat korvapuustit jo pakkaseen. saattaa kyllä olla että ne hupenee sieltä ennenku on vaavi ees tullu maailmaan. ;D mulla on nyt tullu joku ihme leipomisinnostus, joten tällä vkolla varmasti tulee leivottua taas lisää. ruokiakin ajattelin pakastella, mutta niitä varmaan vasta joulukuun puolella.



emem, kiitos listan päivittämisestä. nyt on minunkin tietoni oikein. :)



vauva oli aamulla puol seiskan aikaan peppu pystyssä tuolla mahassa. aivan hirvee kova pallo vaan näky ulospäin. ukkoaki huusin kattomaan mutta kait se pikkunen siihen sitte heräs ja siirsi peppunsa alas ennen miehen tuloa. huvittava oli näky. :D



eilen en tosin kerennyt käydäkään kirjottelemassa niitä neuvolakuulumisia, kun siivottiin miehen kanssa ilta. sen jälkeen oliki selkä taas niin kipeä että miehen piti aina auttaa mut jalkeilleen. onneksi yöunet auttoi vähän siihen asiaan. eilen närästi ekaa kertaa silleen että päätin ottaa rennien. toivottavasti ei ala hirveesti vaivaamaan tuo närästys. mutta nyt ne neuvolakuulumiset..



rv33+1

paino +431kg/vko (ihanaa! luulin että ois tullu enemmänki ku oon laiskistunu.)

RR 120/78

pissa puhdas

hb 123 (oli siis noussut rautalääkkeillä. nyt ei tarvi syödä ku joka toinen pvä nii kattellaan pitääkö se hempan kuosissa.)

sf-mitta 32cm (ei ollu kasvanu muka yhtään, mutta saattaa johtua eri mittaajasta.)

tarjonta RT (oli pikkunen liikahtanu tuolta oikeelta keskemmäs.. alkaa vissii tila käymään ahtaammaksi.)

syke +150

liikkeet ++



seuraava aika ois sitten omalle hoitsulle 3.joulukuuta (nyt mulla oli eri hoitsu ku oma oli työtaistelu-uhan takia osastolla töissä) ja kattellaan sitten lääkärillekin aikaa. niin se aika kuluu että kohta joutuu käymään jo viikottain hoitsulla.



mutta nyt aamupalalle. :)





//mutsiko ja pikkuinen rv33+2

Kyllä tuntuu viikot vierähtävän hurjaa vauhtia ohitse. Nyt on enää tuo 60 päivää laskettuun aikaan, joten alkaapi jo jännittää synnytysjutut.

En pelkää synnytystä, olen henkisesti jo ekalla kerralla valmistaunut vähän kaikkeen lukemalla ja kyselemällä, joten tämä 3 kerta ei juuri hetkauta, jännittää tietty hieman.



Perjantai lauantai välisenä yönä sain vatsataudin ja voi luoja miten olin silloin huonona, sekä koko lauantain. Kaikki tuli ulos molemmista päistä ja olo oli kyllä aivan kamala. Tyttelillä oli visiin kaikki muuten hyvin, mutta potki koko yön ja lauantain taukoamatta. Muuten niin ihanat potkut olivat tosi karseita kun maha oli hellänä muutenkin.... en suosittele (tarhaikäisten äidit, muistakaa pestä ahkerasti käsiänne).



Nyt alkaa lantion alue tosissaan vihoittelemaan, olen sopinut pomon kanssa, että vietän kaikki taukoni keskellä ¨päivää ja ajan kotiin lepäilemään (asun 3min ajomatkan päässä). Se yleensä auttaa kun saa olla tuon 20 min vaaterissa ja sitten syödä rauhassa. Mutta saa nähdä kuinka kauan tämä ratkaisu auttaa, sitten ei auta kuin jäädä saikulle. Olisi vaan kiva saada itse treenattua oma sijaisensa, mutta hän tulee vasta 3.12...... johon on tosi pitkä aika



no tsemppiä teille kaikille, muistakaa olla itsekkäitä ja pitää huolta itsestänne. Kukaan ei tule 5 vuoden päästä kiittämään kun itse olette huonona.



t. Pia ja pikku myy rv 31

pinoudunpa minäkin, viimeiksi olen tainnut täällä kirjoitella useampi kuukausi takaperin.. kävin töissä parin kk rupeaman joten ei aika oikein enää riittänyt mihinkään " ylimääräiseen" . nyt sitten selkävaivojen takia jouduin saikulle loppuajaksi joten josko täälläkin ehtisi silloin tällöin pyörähtää. muuten on raskaus sujunut ongelmitta, rv 42 tässä tähdätään vissiin, ei ole yhtään sellainen fiilis että tämä(kään) mukelo mitenkään ajoissa suvaitsisi saapua. no, eihän tuohonkaan ole enää kuin 10 viikkoa ;)



tsemppiä kaikille ennenaikaisuuden uhkan alla kärvisteleville, toivottavasti masukit saavat vielä jokusen viikon masuissa itseään kasvatella!!



annele + pikkarainen 32+

Ihan ekana on pakko kommentoida MiiKarolle vauvanimistä... :) Minulla oli lapsuudenkodissani koira ja kissa, ja niiden nimet olivat Alma ja Alpo!!! Ihanat nimet joka tapauksessa.



Minä en aio leipoa pakkaseen. Ensinnäkin kaappipakastimemme on ihan täynnä ja toisekseen en jaksa. Meillä on pari hyvää leipomoa lähellä, joten mies hakekoon tarjoilut tarpeen tullen niistä.



Joku oli sairastanut vatsataudin, samassa veneessä. Sunnuntaina alkoi korventaa mahaa jotenkin oudosti, tuli jopa kunnon polte ja kramppeja. En ihan heti edes osannut erottaa onko kyseessä kivulias supistus vai vatsataudin aiheuttama kipu. Maha meni kuitenkin ihan kuralle, joten ei jäänyt epäselväksi.



Eilinen oli tosi kauhea päivä. Mahaa korvensi ja kramppasi ja päälle vielä kivuliaat supistukset. Jouduin loppuillan olemaan sohvalla kontallani kun tuskat olivat ajoittain ihan kauheat. Tänään on vatsa vielä vähän sekaisin mutta kivut ovat onneksi vähentyneet. Jos eivät olisi, olisin jo mennyt lääkäriin.



On se onni että on kultainen aviomies. Hänellä oli eilen viikon ainoa vapaapäivä (oli siis viikonlopunkin töissä) ja se imuroi, pesi lattiat ja pesi vielä autonkin. Ja auttoi kaikessa mahdollisessa. Saa nähdä miten nämä päivät tässä menee kun hän on taas 3 päivää töissä putkeen.



Toivon hartaasti ettei esikoinen sairastu. En todellakaan tässä kunnossa jaksaisi sairasta lasta hoitaa. Oli tosi räkäinen, mutta ei ainakaan vielä oireita vatsataudista.



Kuinka usein olette päässeet lääkärille jos on ennenaikaisia supistuksia? Minulla oli pari viikkoa sitten jatkuvien supistusten vuoksi lääkäri, ja uutta aikaa en saanut. Olisi hyvä käydä tarkistuttamassa tilanne kun nämä supistukset vain jatkuvat. Luulisi että kontrollikäyntejä saisi pyytämättäkin?



ipu 31+3

Emem03: Meillä kanssa vaavin painoarvio oli korkeampi,kuin yleensä vaavit on,ajattelin laittaa sulle lohdutukseks,että mein pienokainen oli vkolla 30+2 2100grammaa Mun lääkäri oli kuitenkin tosi mukava,ja sitten tehtiinkin sokeri vuorokausikäyrä 31vkolla, jossa paastoarvo oli hieman koholla,ja sisätautilääkäri sitten määräs iltainsuliinin,että sokerit pysyis öisinkin normeina,ettei vaavi kasvais niin nopeaan tahtiin.

Mulla sattu mukava lääkäri,ens tiistaina katellaankin sitten uudestaan,että miten kasvu on edennyt kun sokeriarvot on normit.



Toivottavasti sulla on mukavampia lääkäreitä jatkossa:)



Nii,ja kyllä sä olet itse paras arvioimaan olosi,ja voimasi,eli siis ei kannata anopin tai muiden mielipiteistä pahoittaa mieltä.Kyllä sä tiedät parhaiten,mitä voit tehdä:)



-Mimmu 32+1

Justus: Leipomaan en aio ruveta. Hirvittää muutenkin, että en saa tehtyä ajoissa tarvittavia juttuja. Toivottavasti sukulaiset ja ystävät ymmärtävät tuoda tarjoilut mukanaan kun tulevat vauvaa katsomaan. Tai sitten saa joku perheen miesväestä käydä kaupasta hakemassa. Olishan se kiva leipoa, mutta en jaksa. Toisaalta musta kyllä hyvä pulla menee pakkasessa vähän mitäänsanomattomaksi. Ruoanlaitto on meillä muutenkin miehen heiniä, joten eiköhän hoida hommansa vauvan synnyttyäkin.



Magdalena: Mä olen mielestäni säilyttänyt naiseuteni äitiyden rinnalla kohtuullisesti. Toisaalta musta on ehkä tullut enemmän nainen lasten saannin jälkeen kuin ennen olin. Mä olen kuitenkin aina ollut enemmän poikatyttö kuin oikea tyttömäinen tyttö. Hih, ehkä siksikin on ihan hyvä, että lapset on kaikki poikia - ainakin tähän asti. Ulkoisesti ajatellen mä en " pidä itsestäni huolta" ; en meikkaa juuri koskaan, tukka on mahdollisimman helppohoitoisesti leikattu ja vaatteissakin käytännöllisyys ja ajaton malli menee muodin ohi. Naisena - ja vieläpä seksikkäänä sellaisena - tunnen itseni parisuhteessa paljon vahvemmin kuin ennen lapsia, kaikista raskausarvista, kärsineistä rinnoista ja alavatsamakkarasta huolimatta.



Hyvin menneen viikonlopun jälkeen työviikko on alkanut aika surkeasti. Töitä olen saanut tehtyä ihmeen paljon. Olo kun on sellainen, ettei kuitenkaan ole takeita seuraavasta työpäivästä lainkaan ja on mukavampi jäädä pois töistä, jos tietää, että toisilla on joku mahdollisuus selviytyä kunnialla munkin töistäni. Supistelee aina kun lähtee kävelemään ja tänään jo pelkästä istumisesta. Mä olen istumatyössä, minkä ei luulisi olevan kovin raskasta. Hankalaksi on silti mennyt. Huomenna on neuvola, joten saa nähdä vieläkö terkkari katsoo mut työkykyiseksi. Onneksi voi työterveyshuollon kautta pyrkiä sairaslomille jos neuvolassa on nihkeetä.



Strutsi ja minihupi 29+6 (kohta meillä pahnanpohjimmaisillakin kääntyy uusi kymmenluku)

Kiitokset vauva onnitteluista =)



MiiKaro, juu kyllä se jonkin verran rajoittaa sanallista kommunikointia kun ei voikaan enään illalla mökin rauhoittuessa ottaa luuria käteen ja lärsytä siskojen ja ystävien kanssa :/ Samoin kaikki virastoihin hoidettavat asiat täytyy laittaa hälyllä ylös, että muistaa varmasti soittaa ennen aamu kymmentä! Tai no nyt ennen aamu 11 sillä aikaero on nyt 5 tuntia. Mutta kaikkeen tottuu :)



Magda_lena kyseli naiseudesta, ja aika lailla Strutsin kanssa samoilla linjoilla olen. Perushuoliteltu olemus (nypin ja värjään itse kulmat, kampaajalla kerran parissa kuukaudessa, varpaan ja sormien kynnet huollatan n. kerran kuussa + hyvä tuoksu ja siistit vaatteet!) joka päivä ja jos jotain erityistä niin ripsaria ja huultenrajaus ja punaus mukaan ja that¿s it! Jotenkin kun ikää tulee, niin itsevarmuus sen kun kasvaa ja samalla myös tietoisuus siitä omasta seksuaalisuudesta ja viehättävyydestä ja kyllähän noi ukon kehutkin hivelee itsetuntoa kummasti ;) Strutsi sanoi hyvin eli itsensä tuntee ja hyväksyy sellaisena kuin on ja on tyytyväinen olemukseensa, sieltä kai se syvin seksikkyys lähtee¿?



Ememille symppishalit, kaikenlaisia törppöjä lekureita sitä vastaan tuleekin. Ja joku jo mainitsikin, niin ne anopin letkautukset voipi jättää ihan omaan arvoonsa¿ Tsemppiä!!!



Sammermannin poitsulle onnittelut 1-vuotis synttäreiden kunniaksi!! =)



Ametistilta täytyy kysyä, että oliko sulla ihan oikeesti SF-mitta VAIN 19.5 vai oliko näpyttelyvirhe¿? Aika korkeet noi paineet on kyllä meikäläisen mielestä, itsellä normi 110/70¿ :/



Justuksen pakastimentäyttökyssäriin vastaan että en aio täyttää. Täällä on tapana ängetä jo synnärille vieraisille, joten ihan turhaan leipomukset ois. Mies aikoi lisäksi olla kolmisen viikkoa enemmän tai vähemmän kotona vauvan syntymän jälkeen ja koskapa on tunnetusti hyvä kokki, niin ei tarvitse niitä ruokiakaan väsätä! :)



Vatsataudin kanssa taisteleville tsemppiä! Voin vain yrittää kuvitella kuinka kamalalta tuntuu¿.



Olikos se niin, että vaavi siirtyy vasemmalle puolelle kun alkaa kiinnittymään¿? Siis niin että selkäranka on äidin vasemmalla puolella ja kädet ja jalat oikealla? Jostain hiljattain luin että näin olisi, onko kellää toista tietoa? Meillä neiti on ollut rv24 alkaen juurikin vasemmalla puolella eikä vielä ole noussut edes painamaan kylkiluita/palleaa, joten kuinkakohan alhaalla tuo majailee¿? Täällä kun lääkärit kokeile vauvaa vatsanpäältä lainkaan ja itsellä ei oikein tuntumaa kuitenkaan asiaan ole¿



Omia juttuja tähän väliin¿ eilen otettiin vanhimman (14v.) kans kunnolla yhteen¿ ja illalla sitten itkettiin ja pyydeltiin anteeksi puolin ja toisin, silti asia jäi painamaan niin että nousin ylös tunnin sängyssä keppuroimisen jälkeen jo puol viis :/ No, sainpahan nauttia aamukahvit auringonnousua ihaillen parvekkeella istuen¿ Jälleen vietetään läksiäisiä, sillä yksi jenkkiperhe lähtee takaisin kotiin tammikuun alusta¿ Huomenna tulee hyvä ystävä lounaalle, kiva nähdä pitkästä aikaa! =)



-Allu ja Pupu rv31+