**ELOKUISET VIIKKOON 17**

Juilii, juilii ja tuhruttaa...eli näinköhän on että ne menkat sieltä sitte kuitenki alkaa...?? noh vieläpä en varmaa sanos..mutta katellaan..



Kiva alotus :DD sori vaan.." päivän puheenaihe" heh heh pienet on jutun aiheet mulla



Tapaus Jooel: Oliskohan keskiviikkona milloin asiasta teille parjasin? mutta torstaina joka tapauksessa soitin omalle terkalle asiasta häjissäni ja selitin asian taas juurta jaksaen.. noh hän otti yhteyden omaan neuvolalääkäriimme joka oli tiistaina laittanu päksiin lähetettä allergioiden osalta...tämä lääkärimme sanoi soittavansa sinne osastolle ja selvittävänsä asian. Kohta hän soittikin ja sanoi peruneensa osastoajan (joka siis oli tälle aamulle) ja ihmeteleensä heille sitä että mitään unikoulua ei tässä vaiheessa ole mitään järkeä pitää koska syytä huonoon uneen ei ole löytynyt ja koska meillä oireillaan muutenki ku vain huonona nukkumisena (ajoittaiset huono-olo kitinät, lehahtavat ihottumat varsinki poskilla, mutta muuallaki, kakkaaminen ei ole mitään kiitettävää (kovaa, vähäistä ja toisinaan ihan vihreää), kasvun hidastuminen) No asia on nyt siis niin että lähete lastenpolille on siellä vetämässä, tulee sitte postissa ku tulee mutta mihkään unikouluun siis meidän ei tartte onneksi lähteä (IHAN ÄLYTÖN AJATUS) Eli nyt siis voin taas huokaista hetkeksi helpotuksesta...



Jooel oppi lauantaina nousemaan seisaalleen tukea vasten...mää olin jääkaapilla niin herra päätti nousta sinne kattomaan mitä mää siellä aikaani vietän että onko siellä jotain kiinnostavaa...pikkasen tohkeissan oli toinen voi että!! Eilen sitte noustiin sohvapöytää vasten ku alin laatikko oli raollaan niin otti siitä ensi nostot...Jooel ei sitte noussu istumaan ennen seisomaan nousua, aika jännää...luultavasti alkaa kävelemäänki ennenku konttaa niin ku esikoinenki..siihen malliin tuota tukea vasten yrittää kävellä ja muutaman askeleen ottaaki.. mutta kyllä on huteraa :DD



Västis: mieheni sisko on just näitä hammaspuolen osaajia ja välillä on kyllä mitä ihmeellisimpiä juttuja mitä ei sais tehä...mutta tuo imetysjuttu ei ole tullu esille, mielestäni hän kyllä imetti kuopustaan yli yksvuotiaaksi...ja se ryhmä missä mää kävin niin se täti ei kyllä torpannu imettämistä...tai musta tuntuu että meillä ei tainnu olla siitä edes puhettä...lähinnä tutin käytöstä ja peukun imemisestä (Jooelhan sitä aina väsyneenä lutkuttaa)...Mutta kyllä noille kaiken maailman kommenteille pitäs pystyä vaan tuhahtamaan ja antaa mennä toisesta korvasta ulos (vaikka kyllä välillä sapettaa niin maan perusteellisesti), jos lapseni hampaat menee piloille rintamaidostani niin ei maha kyllä mitään...kaikkia ei voi millään mielyttää...



mutta syömään menen ku tuo ukkeli posottaa päikkäreitään niin saa kerranki rauhassa syödä..



nani kera Jooelin 8,5kk

Hienoa, Nani, että löytyi järjen ääni sielläkin ja poika saa asiallista hoitoa!

Onnittelut nousijalle! meilläkin eilen ruvettiin kipuamaan kaikkea mahdollista vasten polvilleen ja rähmälleen jaloilleen (sellainen huima etukeno), mutta ihan vielä ei yletetty oikein seisomaan. Pinniksestä piti kyllä alentaa pohjaa reilusti, ettei sieltä kipsahtaisi alas. JA joo, Samulikaan ei suostu vielä istumaan! Kun koetan istuttaa ilman tukea, ottaa sen leikkinä, ryhtyy kikattamaan ja vain heittäytyy selälleen aivan luottavaisena, onhan siellä aina joku, joka hänet ehtii ja tajuaa sieppaamaan kiinni!

Neuvola-lääkärissä juuri olimme, ja mitat olivat seuraavat: 73 cm, 9,2 kg ja päänympärys 46 cm. Perusterve ja -tyytyväinen poika, varsin jäntevä ja sydän tosi vahva. No semmoinen se onkin. Ja seuraa hurjan aktiivisesti kaikkea kieppuen ja koettaa jo etusromellaan tarttua kaikkeen ja pinsettiotetta harjoittelee. nÄin. Saa kyllä kotona mm. leikki-imurin päälle vääntämällä kiekosta, joten näppäryyttä aj voimaa noissa kourissa kyllä on.

Sen sijaan esikoisemme uusiutunut balaniitti (terskatulehdus) ei ota parantuakseen ja saimmekin lääkäriltä hänelle itselleen ajan, jossa arvioidaan, lähetetäänkö poikaressu kirurgin tutkittavaksi, mutta akuuttiaikoja ei sitten ollut tähän hätään yhtään, joten pian, jahka mies kotiutuu, joudutaan taas lähtemään jonottamaan kaaosmaiseen päivystykseemme, kun lääkekuuri ei ole tehonnut. Onko teillä, poikain äidit, kokemusta tästä ja ahtaasta esinahasta? Kaikkea sitä saa naisihminen oppia näitten pojujensa kautta! nyt on ollut tosi kiva, kun lääkettä on tiputellut suihkuttelun jälkeen pojun pippeliin ja on täytynyt vetää esinahkaa taakse (ei mitään miellyttävää puuhaa mustakaan), niin poika ulvoo: " Äiti, mitä sinä oikein teet minulle?!!!! Et enää ikinä saa koskea sinne etkä enää ikinä saa tehdä minulle noin, aijaijaaaaiiiii!!!!!" Häärääpä siinä sitten toisen terskan kimpussa ja rauhoittele - ja kun tuo pertsanan lääke ei edes tehoa! Vaan enpä mä sitä leikattavaksikaan todellakaan tahtoisi viedä...

Vielä itsellänikin lohkesi hammaslääkärin kesätyöntekijän halki poraamasta hampaastani eilen taas kerran oiva palanen, joten akuuttiajan sain piiiiitkän takkuamisen jälkeen (terveyskeskus korvaa kaikki hoidot) huomisaamuksi, iiiks. Eli yhtä akuuttiaikaa, kontrollia ja odottelua tämä nyt täällä.





Näin. Upea, lämmin aurinkoinen sää! Kevättä on rinnoissa, jotak muuten alkavat saada viimein olla rauhassa: olemme yhteistuumin Samulin kanssa vähennelleet imetystä niin, että vain paristi päiväsaikaan ja viime yönä vain KERRAN!!!! on imetty pullottelun lomassa. Aivan uskomatonta, että poikakin alkaa tyyntyä tuttiinsa (heräilee kyllä usein, mutta simahtaa tutin saatuaan) JA MÄ SAAN NUKKUA!!! Hauska, että tää on mennyt näin joka lapsen kohdalla: eka ruiskuan maitoa kuin parahin MAnsikki ikään, ja 8 kuukauden ikäisenä lapsi on vähentänyt imemistä, ja yhdeksänkuisina eivät ole enää tissiä tahtoneet. Olen oikein helpottunut ja kaikkeni antanut näiden riekaloituneiden syöttimieni kanssa. Josko niisät vielä omat nätit kalut saisi - ainakin kunnon kaarituetuissa pitsiunelmissa noiden hirveiden imetysliivien sijaan! Kroppa alkaa pikkuhiljaa palautua sen oikealle omistajalle. Ü



Hauskaa viikkoa kaikille!



Vitanova ja Samuli 8kk ja 1 vk

Myös todella pureva otsikointi ;)



Minäkin äsken kauppareissulla haikeana silmäilin kaikenlaisia ihania kesärintsuja mutta en raaskinut vielä ostaa kun mistä sitä tietää millaiset roiskeläpät näistä rinnoista tulee kun imetys loppuu. Jotta ei mene sitten rahat haaskuuseen. Mutta kunhan tuo imetys loppuu niin sitten kyllä menen ja ostan jotkut ihanat pitsihässäkät...



Kovassa nuhassa ollaan nyt oltu koko perhe viikon verran. Onkin sitten ensimmäinen tauti tälle talvelle/keväälle ja toivottavasti viimeinen. Koko kaunis viikonloppukin sitten kökittiin kotona, käytiin sentään ulkona mutta enpä muista koska meillä olisi viimeksi vietetty viikonloppua niin ettei auto ole liikkunut metriäkään pihasta. Mutta tänään sitten jo esikoinen meni aamupäiväksi tarhaan ja minä käväisin rauhassa ostoksilla. Esikoinen onkin ollut sitten viime päivät taas niin änkyvänky joka asiasta että hyvä kun pääsi välillä vääntämään tarhan tätien kanssa ;) Asia kun asia niin kaikesta laitetaan ensin vastaan ja sitten tiukkojen neuvottelujen jälkeen ehkä antaa periksi.

Ja pikkumies on ollut taas viime päivät sitä mieltä että päiväunet on pikkuvauvoille ja hänhän ei nuku...nytkin yrittää pinniksessä unta, välillä kokeiltiin jo vaunuja ja autoiltiin kauppaan mutta kun ei tule uni niin ei tule.

Ja meillä ei kyllä vielä nousta seisomaan, ei ole edes yritystä, eikä istuta. Ryömitään kyllä ja joka päivä lujempaa niin että perässä on jo pysyminen. Siskon lelut kiinnostaa paljon enemmän kuin omat ja koirien perässä yritetään kovasti mennä.



Kasvu on meillä ollut alusta asti melko nihkeää ja nyt sitten saatiin lähete tarkempiin tutkimuksiin jotta mikä oikein kasvussa mättää. Poju kyllä syö hyvin ja usein, kiinteitä ja rintaa, mutta ei vaan kasva tarpeeksi ei. Saapa nähdä mitä tutkimuksissa sitten selviää vai selviääkö mitään.



Mutta nyt ruoan laittoon...



Niin,ja pakko vielä laittaa kun viime viikolla oli juttua niistä yökyläilyistä ja itsekin hehkutin että molemmat menevät kyllä hoitoon kun tarvetta tulee niin viikonloppuna olisi sitten ollut tilaisuus viedä molemmat lapset yökylään mummulaan mutta enpä raaskinut tuota pienempää sitten viedäkään ;)

Sain just puklut syliin, yöks mikä haju! Ja eiku vaatteet vaihtoon. Se on sitten niin kiva, ku saa Luukaksen syötettyä ilman että vaatteita sotketaan, niin sitte nää puklut tulee ja pilaa taas hienon tuloksen :(



Jännä seurata miten erilailla lapset kehittyy. Meillä ei siis ryömitä ei kontata ei nousta seisomaan, mutta istutaan tukevasti. Heijasteita ei edelleenkään hirveästi ole, mutta yleensä nätisti masulleen pyörähtää. Konttausasennossa hytkytellään ja karhunkävelyasennossa jo jalatkin ottaa askeleita, mutta kädet ei liiku vielä mihinkään. Eikä nouse myöskään vielä ite istumaan, kerran vahingossa meni karhunkävelyasennosta (hitsi ku pitkä sana). Kaikki aina arvio, että kohta se lähtee, tosi lähellä liikkeellelähtö. No lähtee ku lähtee. Sinällään en odota, siinä tulee lisää työtä äiti-paralle. Ja kun kahdessa kerroksessa asustellaan, on noi portit ärsyttäviä. Mutta kaikki aikanaan.



Meillä Luukaksellla nenä valuu, muuten on korvatulehdus voitettu. Hammas nro4 on parhaillaan tulossa ikenestä läpi. Josko sitte nää kitinät helpottais. Meillä herra myös kääntelee unirytmiään, la heräs 8.30 ja su-ma siinä 6 jälkeen. la lipsui päikyt pitkäksi, ja nyt on sitte taas oijottava rytmiä, en halua herätä klo 6. helposti kyllä pyörähtää sekasin.



Tää kirjottaminen apurin kanssa hieman hankalaa, joten siirryn leikkimään Luukaksen kanssa. Aurinkoista ja lämmintä viikkoa kaikille! emma ja Luukas 8,5kk

vitsit että on ollut komeita ilmoja,aivan ihanaa.mieli virkeä ja aurinkoinen olo itselläkin,eikä väsytä yhtään,eikä riso mikään =) ja jos ja kun on yksi harmaa päivä,niin valivali sitä ja tätä...



vitanova:kiva kuulla että helpottaa =) kertomuksesi teidän arjesta on alusta asti olleet aika hengästyttävää luettavaa.vipinää ja vaarallisia tilanteita on riittänyt,ja valvottuja öitä ja univelkaa.muistan kun aikoja sitten jo totesit että ehkä se järki löytyy siinä 8kk kieppeillä niin kuin muillakin lapsilla.joten toivotaan niin =)



minusta tämä kyllä on nyt taas jotenkin helpottunut tämä elo,että voi sen sanoa olevan tosi mukavaa.varmasti tuolla ilmallakin ja keväällä ja kesän tulolla on myös asiaan vaikutusta.



meillä on kivat rytmit,tai aina niissä on joku " mutta" eikä olla niinkuin äiti tahtois...meillä on tosi lyhyet noi ekat päikyt,välillä vaan 30min kun ihanne olis kahdet 1,5tunnin unet,niin päivä menee putkeen.

eli sitten on sitä ritinää ja kitinää,jos ekat unet on lyhyet.



ollaan nyt oltu todella paljon ulkona,mäkin olen pikkumiehen kanssa sinne mennyt joka välissä.esikoinen 5v on saanut mennä pihalle pihan toisten lasten kanssa,autoja ei mene,ja piha on todella turvallisen oloinen...joten viihtyy tuo esikko,ja on todella polleeta kun ekoja kertoja sinne menee ilman vanhempia.meillä on myös ikkunat pihaan päin,joten pääsen hyvin vahtimaan.ei kyllä ole tullut ongelmia...

niin siis,kun ollaan pikkumiehenkin kanssa paljon ja kokoajan ulkona,niin jaksaa hyvin,kun kotona pitäis väsymiskonserttia ja pitkästymiskonserttiiaan helposti.



meillä on hoettu jo pari kuukautta että kohta se lähtee konttailemaan =) mutta eipä se ole kontaten vieläkään lähtenyt,hytkyy vaan,ottaa yhden askeleen ja räpiköi ja sitten menee hermo,joten se siitä =)

todellakin lähtee kuin on lähteäkseen.mä vaan itse olen niin malttamaton kun tuo esikko konttas jo 6kk ja 7,5kk nousi seisomaan ja sitä rataa...tämäkin pikkumies on kovin vilkkaan oloinen,mutta tekniikka on pahasti hakusessa...mutta kyllä se päivä ehkä pian jo koittaa.

istua nököttänyt on todella tukevasti aika tarkkaan puolivuotiaasta,ei kaadu eikä heilu.



tuonne laitoinkin aloituksen koskas pyöränistuimeen???

eli onko sillä väliä kun kerran tanakasti istuu,että jo laittais...





neitiniiskunen ja ihan pian 8kk pikkumies (hui ja jotkut elokuiset täyttää kohta jo 9kk,ainakin @monan@ tyttö) ei nää enää oo vauvoja...

Ihanan keväistä!! Aurinko paistaa ja loppuviikolle taisi luvata jo 15 astetta lämmintä!! Kesä tulee!!!!!! Mekin ollaan vietetty kaikki päivät vaan ulkosalla, hyvä että välillä sisällä syömässä ja vaipan vaihdossa käyty. Nytkin ollaan heti kohta taas menossa. Meinasin tuonnen keinuun kahvin kanssa kun tästä lapset saan vain ensin ulos.



Pikaisesti kuitenkin 8kk neuvola kuulumisia:

pituus:68cm

paino:8970g

päänympärys:47,8cm

Vähän niukasti on tota pituutta tullut, painoa kuitenkin ihan hyvin. Ihmekkös tuo kun herra ei edelleenkään syö oikein muuta kuin tissiä. Soseita maistelee ja joskus meneekin useampi lusikallinen. Toisinaan taas on päiviä että saa mitään sosetta menemään.. Neuvolatäti ehdotti jo että jos jättäisin poikaa vähän isän tai mummon kanssa niin pakkohan sitä sitten olisi jotain syödä kun nälkä tulisi eikä tissiä olisi tarjolla.. Onneksi lääkäri (oli siis lääkäri neuvola) oli kanssani samoilla linjoilla ja sanoi että eihän vielä noin pientä. Kyllä se siitä vielä oppii.



Pyörän istuimesta: Minäkin tai siis mieheni asenteli jo minun pyörääni istuimen ja vähän sitä jo kokeilimmekin. Siis ihan pikku lenkki tossa kylällä ja kyllä oli mukavaa!! Pienimies katseli ja hihkuin vain kyydissä!! Meillä istuttu jo pari kuukautta niin ajattelin että kai sitä voi jo pikkuhiljaa alkaa pyörän istuimeenkin totuttaa.



pönttö-örvelö

Nonniin, tästähän mun piti vielä eilen pukata mielipidettä:



Joku oli viime viikolla ärsyyntynyt hammashoitsun kommenteista. Mä oikein taas odotan innokkaasti Samulin toukokuista hammastarkastusta (hampaita nolla!), jotta tuttu hoitsu pääsee taas tapittamaan meitä intensiivisesti silmiin totisena ja kysymään viimeksi tämän vuoden tammikuussa tytön 2-v-tarkastuksessa taas kerran esitetyn perisyntikysymyksen: " NAPOSTELLAANKO TEILLÄ???" Lisäksi mehunjuonti on syntistä ja miltei kaikki muukin siitä väliltä, joten josko sitä pelkällä vedellä koettaisi ihminen toimeen tulla, jotta välttäisi nuo happohyökkäykset! Eli ei kun taas sitä tympeää saarnaa kuuntelemaan ja vastaamaan tuhannennen kerran samoihin kysymyksiin perheemme paheista ja hyveistä. Tääkin hoitsu on kuulemma vapaa-ajallaan tosi rento ja mukava tyyppi, mutta ottaa jonkin ihme roolin työpaikallaan. Oikein ehta hammaslääkäri oli musta mainio viime vuonna esikoisen 3-v-tarkastuksessa, kun otti tämän pelkääväisen pojun kuin näyttelijä ikään huoneeseen, tutki pojan käsissä olleiden Postimies Paten ja Jessi-kissan hampaat eka ja vasta sitten pojan. Ja kun näistä hoitsun kyseilyistä kouliintuneena ilmoitin heti, että meillä ei syödä niinkään karkkia kuin melko usein ikävä kyllä keksiä, niin lääkäri siiihen: " No totta kai lapsen täytyy saada keksiä!" Ja lisäsi onnellisesti hymyilevän poikani edessä, että ei ihan koko ajan ja että hampaat tulee pestä aina huolellisesti. Muutenkin mahtava lääkäri, bulgarialainen juurihoitojen mestari.

Meikä tappeli taas eilen itse hammashoitsujen kanssa, kun julkisen terveyskeskuksen kesäapulaisen rikki poraamasta hampaastani irtosi taas sunnuntaina palanen. Tk korvaa kaiken hoidon hampaalleni, joten ei muuta kuin känny käteen ja aikaa varaamaan. Kahdesti jouduin soittamaan ja molemmilla kerroilla PIIIIITKÄn jonotusajan jälkeen hoitsu puhelimen toisessa päässä rupeaa tympeilemään hoitovirheelle ja että pienestäpä mulle muka oon moinen päätös tehty! Törkeää, eihän se heidän palkkapussistaan ole pois! Ja sitä paitsi meikkis ei osannut edes asiasta mihinkään itse valittaa, vaan hammaslääkärit soittivat itse mulle kotiin ja ilmoittivat kömmähdyksestä ja korvauksesta! Noh, tänä aamuna hammas taas paikattiin akuuttiajalla - ja tämänkertainen hammaslääkärikin rupesi mulle saarnaamaan, miten helposti moinen virhe tehdään ja on aivan tavallista ja blaablaablaa. Jösses. Lykkäisivät nyt pian mulle sen implantin, niin ei aina tarvitsisi takuta moisesta ihmisten kanssa, joille asia ei hölkäsen pöläyksen vertaa kuulu!



Upea sää tosiaan, ei kun ulos taas pian. Ollaan hoidettu nyt siskoni 8-viikkoista lapinkoiranpentua, kun ekoja päiviä yksin kotona muutaman tunnin kerrallaan. Oli kyllä melkoista menoa näiden lasten kanssa, kun sisätiloihin mentiin: Pentu paini ja puri piikkinaskaleillaan innokkaat hoitaja-leikkijät pelokkaiksi eikä Samulia voinut laskea sekunniksikaan maahan, kun jo oli Venla pörröineen poikaparan kimpussa iloisesti päähän pureksien! Huuuh, siinä sitten pitelin koko ajan yli ysikiloista rimpuilijaa yhdessä kädessä ja korjailin sanomalehdelle siististi tehtyjä kikkareita ja laittelin sapuskaa toisella kädellä. Ulkona meni muuten helpommin, mutta pentuvillikko äkkäsi koko ajan jotain kauheaa ja kiellettyä syötävää ja järsittävää. Sitä ei ole vielä rokotettu, niin olisi välteltävä kaikenmoista. Ja eikös vain yhtäkkiä rouskutellut ehtaa ruskeaa kakkakökkärettä menemään (äidin talo on pururadan varrella, joten noita kökäreitä on usein pihassakin)! Estäpä nyt moinen Sämpylä sylissä, ja kun tuo musta pörrökasa on vielä kuin elohopea liikkeiltään, ja melko jästi (löysi pois viskaamani kikkareet uudelleen ja pisteli menemään loputkin!). Toivottavasti ei saanut nyt mitään kuolemantautia.



Jep, lopettelen täältä tähän.



Vitanova

Olipa kamalat PMS-oireet. Viikon kiristi päätä ja juili vatsaa.. Onneksi ne ekat synnytyksen jälkeiset menkat alkoivatkin.. Loistavaa. Olo tuntuu nyt taas ihan ihmismäiseltä sen eilisen hirviöolon jälkeen. Saa nähdä, jaksaako näistä menkoista muuten kovin innoissaan olla, mutta nyt helpotti oloa kyllä kummasti. Pinnaa kiristi tuo esikoinen tosi paljon, kun on nyt myös hölmöillyt uusin keinoin ihan olan takaa mm. heittänyt vauvan päälle hiekkaa jne.. Nyt taas jaksaa noita esikoisen temppujakin paremmin kun ei oma olo ole kireä.



Meidän vauva nousi tänään seisomaan tukea vasten (portaita) ja saman tien alkoi niitä nousemaan ylös.. Huh. Pojalla on mustelma ennestään poskella, kun tuossa tupsahtelee miten sattuu temppuillessaan. Tulisi vähän järkeä päähän vielä ennen kuin kunnolla lähtee ylös asti.



Hups, kello onkin jo paljon. Pitää pukea lapset,kun esikoisen muskariin saa tänään mennä vanhemmatkin harjoitusyleisöksi ennen kevätjuhlaa..



Västis ja lapset

nyt vauva-aikana, mutta nyt on ihan asiaakin. Nimittäin ehkäisyähän meidän perheessä ei aloitettu ollenkaan, kun haaveissa oli saada lyhyellä ikävälillä pikkukakkonen... ja tein tänään positiivisen raskaustestin!! LAskettuaika on laskelmieni mukaan 22.12.



Mutta miten imettäminen, sitä ei varmaankaan suositella raskausaikana...?



Olen huomannut myös muutamien muiden aloittaneen kuumeilun, olikohan Nani ainakin?



vauva2006 ja poika 8,5kk

Pikaisesti. Kyllä imetystä voi jatkaa. Kunhan pidät huolta, että syöt riittävästi ja monipuolisesti ja otat puuuttuvat " tarveaineet" (rauta tai kalkki) purkista. Usein toisen kolmanneksen kohdalla (muistaakseeni) maidontulo alkaakin loppua, silloin siis monilta imetys loppuu automaattisesti. Alussa saattaa maidon maku muuttua, jolloin jotkin vauvat alkavat vieroksua rintaa.



Nyt täällä häselletään..



Västis

Kyselit viime viikon pinossa porosta?!? Olen ihan vaan keittänyt (n. 15 min) jäistä poronsuikaletta ja sen jälkeen pienentänyt haarukalla. Pari teelusikallista per päivä on nyt syöty reilun viikon ajan ja näyttäisi pojalle sopivan (jee!!).



Kerralla olen keittänyt parin päivän satsin, kun siihen ei tule tietty suolaa, niin ei säily kovin montaa päivää jääkaapisssa. Kyllä kai sen keitetyn lihan voisi tietty pakastaakin uudelleen, niin voisi tehdä kerralla isomman satsin.



t. huhtikuunvauva

Onneksi olkoon vauva-uutisista!!



Pienimuotoinen gallup: Tuntuuko sinusta välillä/aina/ei koskaan siltä, että koko ajan saa äiti olla jotain tekemässä/viemässä/tuomassa??



Tyyliin pese pyykkiä, silitä puhtaita, ota pois narulta kuivat pyykit, laitan märät pyykit narulle, laita peti aamulla, siivoa leluja pois jaloista, laita ruokaa, siivoa ruokapäytä, täytä astianpesukone, tyhjennä astianpesukone, pese kakkapeppu, viihtyvä vauvaa, viihdytä esikoista, viihdytä miestä jne. jne. Mulla ainakin tuntuu, että koko ajan pitäisi tehdä jotain tai muuten kaikki kaatuu päälle. Välillä ottaa aivoon koko homma ja välillä naurattaa tämä jatkuva tekeminen.... :)



t. huhtikuunvauva

Upeaa, kun kaverukset syntyvät pienellä ikäerolla: tulee aina olemaan lähellä leikki-, hellittely- ja tappelukumppani! Juuri tänään kerhossa siitä puhuin kerhontädin aknssa, jolla viisi lasta. Vaikeinta oli kuulemma ollut kuopuksen kanssa, kun oli ollut 8 vuoden ikäero muihin, sitä sai olla koko ajan viihdyttämässä ja muuta. Muut olivat telmineet porukassa, ja oli riittänyt, että perushuolto pelasi! Siinä sitä sitten kuitenkin on varmasti ollut puuhaa...



Gallupkyselijä (huhtikuunvauva?) kuvasi juuri elämäni. Voisin tuohon vain lisätä, että aivan suunnattomasta puuhastamisesta huolimatta kotimme on kaaoksessa, aina jokin hukassa, tietyt asiat jo miljoonatta vuotta tekemättä, sukulaiset tapaamatta yms. Tää vain pyörii kiireellisimpien tehtävien ja perusarkirullaatin ympärillä nyt vielä jonkin aikaa. Viime syksyyn verrattuna on jo kyllä sadasti helpompaa, kun kuopuskin alkaa olla omatoiminen seikkailijaheppu muiden mukana. Ü



Vitanova

mutta pakkohan se oli tulla VAUVA2006 onnittelemaan...eli oikein paljon onnea teidän koko perheelle ihanasta tulevasta joululahjasta! oi voi ;) on se kyllä kiva ku tulee eloiselle vauvalle kaveri!



Niin kyllä täällä enemmän ja vähemmän kuumeillaan...



ja itse asiassa nuo menkat eivät sitte vielä ainakaan alkaneetkaan...vähän toiveita herättelen ittekin tuosta jouluisesta lahjasta mutta en mitenkään tosissaan en uskalla ku nää ois ne ihan ekat menkat synnytyksen jälkeen...eli täähän voi olla ihan mitä vaan raskauden ja menkkojen väliltä...noh jos tää olo ei tästä lorisevaksi muutu niin viikon päästä pakko kait testata...iiks taitaa kyllä vähän jännittää... :)



Pakko vastata tuohon galluppii vielä...

" Tyyliin pese pyykkiä, silitä puhtaita, ota pois narulta kuivat pyykit, laitan märät pyykit narulle, laita peti aamulla, siivoa leluja pois jaloista, laita ruokaa, siivoa ruokapäytä, täytä astianpesukone, tyhjennä astianpesukone, pese kakkapeppu, viihtyvä vauvaa, viihdytä esikoista, viihdytä miestä jne. jne. Mulla ainakin tuntuu, että koko ajan pitäisi tehdä jotain tai muuten kaikki kaatuu päälle. Välillä ottaa aivoon koko homma ja välillä naurattaa tämä jatkuva tekeminen.... :) "

Eli tuosta Huhtikuunvauvan listasta uupui vielä melkoinen määrä sellasta mikä pitää vielä....eli tee firman työt (noin 5h/pv keskimäärin), kuskaa lapset kouluun-kotiin-harrastuksiin, tee viikon ruokaostokset, imuroi, pese vessat, pyyhi pölyt, vaihda lakanat, tuuleta matot/petivaatteet, pese sauna ja pesuhuone, mankeloi, tenttaa läksyt/kokeisiin luvut eli lista on LOPUTON ja passaan ehdottomasti Vitanovaa eli vaikka koko ajan teet ja touhuat niin toinen pää (eli ne jo tehdyt hommat) alkaa vyöryä taas levälleen...huoh



Mutta pitää siis mennä, vieraita tulee loppuviikoksi ja kämppä on taas vaihteeksi hullunmyllyn...



nani ja Jooel 8,5kk

Vähän rauhallisempi hetki nyt. Kyllä aamulla oli taas häsellystä.. Tuohon huhtikuun vauvan ja nanin lista kotitöistä on aika tuttu juttu. Meillä vain minä skippaan kyllä silityksen ja mankeloimisen.. Silitetään vain juhlavaatteet tms. Pyykkihuoltoa riittää muutenkin ihan riittävästi. Meillä ei vielä ole myöskään läksyjä eikä kouluasioita. Viihdytä miestä-osio on välillä myös vähän ärsyttävä. Usein toinen haluaisi juuri jutella silloin kun itse haluaa vain kuunnella hiljaisuutta.. Ja päinvastoin. Joskus otti päähän joku asperiinimainos, kun äiti paahtaa tuhatta ja sataa töissä koko päivän ja asperiini sitten pelastaa illan, että jaksaa hoitaa kodin ja lapset ja mennä iloisesti sohvalla istuvan miehen viereen illan lopuksi.. Varsinkin se sohvalla lehteä lukeva mies otti päähän (en kyllä edes muista lukiko se mies lehteä)..



Nani: Täällä itse ihailen kyllä tuota sisuasi olla testaamatta.. Itse olisin varmaan testannut jo joka päivä.. Täällä on kyllä ihka oikeat menkat ja taas ihan kohtuullisen suuret näin puolentoista vuoden tauon jälkeen. Kuukupin otin käyttöön eilen ja pikkuhiljaa alan vakuuttua moisesta vempeleestä. Hieno keksintö. Ei kuivata limakalvoja kuten tampponi eikä tarvitse tuntea lirahduksia kuten siteen kanssa.



Mekin ollaan nyt ulkoiltu paljon, kun on ollut ihanat ilmat. Naamaa kuumottaa aurinko, jota tämä kalkkilaivan kapteeni ei paljon ole taas nähnyt pitkään aikaan.



Grilli on kuuma ja odottelee ruokaa paistumaan.. Nam



Västis ja poika 8,5kk

niin varmasti me kaikki äidit!ollaan me aikamoisia.

ihan kokoajan jotain vie ja jotain tuo.aina kun menee rattailla ovesta ulos,on kahvoissa roskapussit.

meillä mies hoitaa esikon harrastekuskaukset,ja vie pari krt viikossa päiväkotiin,mun huoleksi jää hänen hakeminen,matkaa on tosin vaan 200m kävellä.

mä teen kokoajan kotitöitä kotona.mutta kummasti sitä ehtii,vaikka täydellinen kaaos alkaa aina uhkaavasti jo toisesta päästä kun on kämpän puoliväliin vasta päässyt.on se kiva tehdä kunnon siivo kerran viikossa,kun sitä siisteyttä näkee about kaksituntia.

kolme porsasta ja minä täällä asutaan =)



silti ihmettelen miten ehdin tämän kaiken.teen kahdentunnin kävelylenkin miltei joka päivä pikkumiehen päiväuniaikaan,tai vaihtoehtoisesti varmana jokainen ulkoilee toisten lasten kanssa,jos niitä on.eli myös ulkosalla näin kauniilla kelillä,menee monta tuntia.

sen lisäksi olen 4-5krt viikossa jumpalla, melkeen kaksituntia kerralla pois.

sen lisäksi on kesäkuussä häät olen tulevan morsiamen kaaso ja kovan järjestelyn alla nämä häät ovat,ja polttarit ym ym...monta rautaa tulessa.

sen lisäksi ehdin tavata ystäviä.sen lisäksi ehdin toivottavasti olla vielä hyvä vaimo miehellekin (musta vaan tuntuu että tämä menee välillä retuperälle,ja tämä on se mistä tulee aina tingittyä)...

oikeen hengästyttää kun miettii mitä kaikkea tulee tehtyä.

ja klo 23 iltayöstä,ihan tosi sitä istuu eka kerran koko päivän aikana ja lysähtää sohvan pohjalle hetkeksi tuijottamaan tvtä,ennekuin nukkumatti korjaa.



ja vielä tämän kaiken lisäksi sitä jaksoi herätä juuri vähän aikaa sitten vielä about 10kertaa pikkumiehen viuhtomiseen yöllä (oli joku ihme kausi) ' kop kop' nyt on nukkunut kuin tukki =)

minulla vaan pukkuu häärjärjestely stressiä,ja olen nukkunut parituntia viime öinä.ihme kyllä ei väsytä!olen kyllä niin tämän kevään lumoissa.

ollaan me aika tehotätejä!



tänään mies on yötä pois työreissussa.ajattelin keksiä mukavaa iltatekemistä,mennä pyöräilemään,viritän nyt ekaa kertaa tuon pikkumiehen pyöränistuimeen.katotaan mitä tuleman pitää.



tehotäti neitiniiskunen ja pikkumies 8kk ja esikko 5v

Ihanaa masunkasvatusaikaa sinne! Oih, kun palaa vielä muistot tuosta elokuisen odotuksesta... Mutta meillä ei kuumeilla! Tsemppiä myös kuumeilijoille, naniko siellä pitää itseään jännityksessä?!



Huhtikuunvauva: Kiitos vastauksesta, pitää ens kerralla, kun isoon kauppaan suuntaan, niin napata pakkasesta sitä poroa mukaan! Sukujuuret kun on lapissa, niin poro viehättää muutenkin, on vaan tyyristä muihin lihatuotteisiin verrattuna. Mutta onpahan varmasti kotimaista! Hienoa, jos se teillä käy, yksi ruoka-aine lisää teidän vähäiseen valikoimaan! Jaksamista siinä salapoliisintyössä.



Galluppiin: joskus kyllä tuntuu, ettei muuta ehtisi tekemäänkään, kuin kotitöitä. Esikoisellekin tunnun hokevan että kohta kohta, mä vaan siivoon tän pöydän ensin! Mutta niinhän sitä sanotaan: vie mennessäs, tuo tullessas ja tee siellä ollessas. Sitä se arki tuntuu olevan! Kyllä me äidit ollaan aika mestareita tässä organisoimisessa, tuntuu, että koko ajan tehdessään suunnittelee jo seuraavaa hommaa. Eikä tästä silti tuu ikinä valmista! Kaaos tosiaan alkaa aina toisessa päässä, kun toiseen pääsee! Sitä nautinnollisempia on tälläiset päivät, kuin tänään. Olin ite kampaajalla ja lapset mummoloissa, vähän asioita, ja sitten mummolaan, jossa paikalla oli sekä mun oma mummo, että lasten mummi. Olla vaan ja muut intona touhuaa lasten kanssa. Taas jaksaa tätä arkea, kun on käyny " maailmalla" , edes muutaman tunnin :D



Kampaajalla käynti oli ihan kivaa, pinna vaan paloi kun kotiin tulin ja purin kampaajan väkerrykset, oli leikannu mun pitkistä hiuksista päällimmäiset lyhyemmiksi kuin oltiin sovittu. Siis ennestäänkin on leikattu kerroksittain, mutta nyt pyysin, että tasataan, eli leikataan pisimpiä enemmän ja lyhyempiä vain latvat, mutta tais mennä kaikista saman verran. Tasapitkistä pitkistä saisi helpommin siistit, nyt pitää väkertää jotain hikipäässä, että näistä saa järkevät, jollei halua pitää auki tai ponnarilla (ei aina jaksa). Noh, onneksi nämä kasvaa, ja ens kerralla meen jonnekki muualle leikkauttaan, tai pyydän siskoa leikkaamaan. Sitte ku töihin lähtö lähenee, leikkautan kunnon mallin.



Mutta nyt nukkumaan, Luukas nukkui vaihteeksi tänään kaheksaan, on viimeiset kolme aamua heränny kuudelta! Mutta mistä sitä taas huomisesta tietää ;) Meillä taitaa olla nyt neljäs hammaskin jo läpi, isoilta näyttävät nämä etuylähampaat, siskon hampaisiin verrattuna!



Työniloa meille kaikille kotiäideille! emma ja Luukas 8,5kk

Onpa ollut pitkä kirjoittelutauko. Nyt tuli sellainen olo, että käyn tsekkaamassa, mitä muut tämän ikäiset jo osaavat.



Meidän 1.8. syntynyt poikamme oppi parisen viikkoa sitten istumaan. Hän nousee itse istumaan ja istuukin oikein tukevasti. (Vasta) tällä viikolla hän oppi konttaamaan ja on nyt ihan pitelemätön. Poika on aika iso jössikkä: 8 kk neuvolassa painoi 10,770 ja pituutta oli 77,5 cm. Siis kahdeksankuisena jo isompi poika kuin esikoisemme (poika myös) oli vuoden iässä!



Kiire on ollut täälläkin arjen kanssa. Pyykkikori on koko ajan täynnä (vaikka minäkään en silitä / makeloi kuin juhlavaatteet). Koti on muutenkin enemmän tai vähemmän mullin mallin. Koira tuo maanäytteitä turkissaan kuten myös esikoinen kengisssään. Välillä tekee oikein pahaa, kun pikkuinen harjoittelee liikkeitään tuolla kroonisen likaisella lattialla. Päivittäinen imurointikaan ei tee vielä tulosta =(



Ihanaa kuitenkin on. Takaraivossa jyskyttää kurjuus kuukauden päästä edessä olevasta töihin paluusta. En millään raaskisi jättää suloista poikaa vieraalle hoitoon. Alkuun hän pääseekin mummolaan, mutta kurjalta tuntuu kumminkin. Emme ole edes yhtään yötä toisistamme erossa viettäneet.



Ihanaa, kun on kevät, valoa ja lämpöä! Sitä tuntuu jaksavan vaikka mitä.

Kaikille mukavaa vauvaeloa!

- Hertzi ja poika

Ihmeellisen kaunis viikko on ollut. Eilen olin lasten kanssa sukuloimassa+vauvan kanssa lapsimessuilla. Oli mukava päivä, vaikka nyt onkin väsynyt olo. Kyläpaikan kissa teki taas allergiaa, joten ihan kuin olisi valvonut enemmänkin. Vauvan rytmit eivät paljon muuttuneet tuosta reissusta, mutta esikoisen rytmit sekoittuu helpommin. Illalla kävi myöhemmin nukkumaan, kun ei autoon nukahda ja posottaa unta nyt aamulla.. Tämän vauvan kanssa liikkuminen on kyllä paljon helpompaa kuin tuon 5-v esikoisen kanssa esim. messuilla, lelukaupoissa. Vauva ei paljon muuta vielä tarvitse kuin syliä, unta, ruokaa, kun taas esikoinen haluaisi mennä joka paikkaan ja kokeilla kaikkea ja nähdä vaikka mitä. Nyt sain itse keskittyä vain siihen, mikä itseä kiinnosti. Huvitti kyllä messukeskuksessa, kun en ole ikinä missään messuilla nähnyt yhtä paljon lapsia+vaunuja. Hissiin tuli jonoa, kun vaunujen kanssa ei päässyt liukuportaita ylös päin. Kivaa oli kuitenkin vähän tehdä muutakin kuin kökkiä kotona.



Meillä vielä vähän aikaa jatkuu miehen työ+opiskelurumba. Mutta onneksi opiskeluiden loppu tältä keväältä koittaa kuukauden kuluttua..



Västis

Pakko tulla kommentoimaan kun on ollut viime aikoina hyvinkin sellainen olo ettei muuta ehdi tekemään kuin jatkuvasti kotihommia. Ja jos mies on hetken aikaa lasten kanssa, vaikka vaan puoli tuntia, niin johan on paikka niin kaaoksen vallassa ettei mitään määrää. Mies on sitä mieltä että jälkiä ehtii siivoamaan sitten myöhemminkin ja meillä käydäänkin tästä asiasta jatkuvaa vääntöä. Itse kerään tavarat mielelläni heti (ja siivoan pöydät ja ladon astiat koneeseen ym ym) niin sitten ehtii illalla hetken huilahtaa vielä sohvallakin. Mies jättää kaiken just tasan siihen mihin ne jää ja yleensä ne jää kyllä myöhemminkin korjaamatta...huh, verenpaine alkoi heti nousta ;)



Ja jos vielä saa miehestä lisää valittaa niin opiskelut aloitti hänkin syksyllä. Töiden ohessa ja ilman minkäänlaista keskustelua asiasta. Ilmoitti vain että aloittaa ja opinnot kestää pari vuotta! Siis varsinaista opiskelua käyvät n. kerran kuukaudessa mutta sitten ne kotitehtävät ja kokeisiin lukemiset vievät kyllä oman aikansa...Normaalisti en olisi varmaan mitään tuosta sanonutkaan mutta nyt kyllä (ja silloin syksyllä) olen sitä mieltä että voisi tuonkin ajan käyttää vähän perhekeskeisemmin.

Mutta muuten on kyllä ihan hyvä ja ihana mies ettei nyt mene ihan haukkumiseksi ;)



Jaahas, päivän ensimmäiset päikkärit on näköjäns ohi ja esikoinenkin huutelee värityskaveriksi joten mentävä on.



Aurinkoista viikonloppua kaikille!



Jav@ ja tyttö 4vee ja poika 8kk!