Opiskelijoita mukana synnytyksessä?

nkl:llä ja lupa kysyttiin. Oli vähän tavallista vaikeampi synnytys, eikä kukaan ammattihenkilö ollut liikaa paikalla. Lopulta kun huoneessa oli lastenlääkärin ja kolmen kätilön lisäksi myös nukutuslääkäri ja päivystävä lääkäri ilmeisesti poliklinikalta..? Kaikille riitti töitä, ja tuntui turvalliselta kun keskustelivat keskenään eri vaihtoehdoista. Kandille sitten selittivät tosi tarkkaan plussat ja miinukset eri vaihtoehdoissa, siinä kuuli sitten itsekin.. : ) Olin kyllä niin kovissa kivuissa, että tuskin tajusin mistä puhuivat. Mies passitettiin ulos, mutta aina oli joku kädestä pitämässä. Ehdottomasti saa tulla harjoittelija mukaan myös seuraavalla kerralla.

Tämä tapahtui esikoista synnyttäessäni kuusi vuotta sitten Jorvissa. Muuten synnytyksen aikana ei ollut mitään harjoittelijoita, mutta jossain vaiheessa ponnistaessani huomasin, että huonehan on täynnä porukkaa, jotka eivät kylläkään osallistuneet millään tavoin synnytykseen. Heitä oli ehkä 4-5, mutta laumalta se näytti siinä pienehkössä huoneessa. Taisin kysyä asiaa myöhemmin ja minulle kerrottiin heidän olleen opiskelijoita. En ollut kivulias, joten varmaan olisin huomannut, jos lupaa olisi kysytty etukäteen. Synnytyksessäni ei ollut mitään poikkeavaa, joten en tiedä miksi he minua tulivat seuraamaan. Olisikohan synnytysjakkara ollut se harvinaisuus kohdallani?



En ole asiaa miettinyt paljoakaan eikä se minua silloin jäänyt vaivaamaan. Nyt asiaa ajatellessani alkaa suorastaan suututtamaan, ettei lupaa kysytty.

Oli muuten ihan kiva eikä yhtään läsnäolo häirinnyt, ärsytti vaan kun haisi tupakalle. Mutta niinhän ne voi valmiitkin haista... :-P

kätilöopiskelijaa paikalla. Kumpikin siis vuorollaan, ei yhtä aikaa. Molemmat olivat oikein mukavia, ja erityisen kiitollinen olen jälkimmäisen läsnäolosta. Hän kun piti minusta huolta miehen käydessä lepuuttamassa hermojaan. Hän oli kovin aloitteellinen, ehdotti hieromista, palloa ym. kivunlievityksiä. Aqua-rakkuloiden laittokin sujui moitteettomasti.

Kätilö kyllä kysyi joka kerta kestätkö kaksi sisätutkimusta. Ei niitä pakolla tehty =)

Synnytyksen jälkeen en osannut kuin kiitellä sekä itse kätilöä, että tätä opiskelijaa. Koin olevani erittäin hyvässä hoidossa. Kiitollisin kai olin siitä, että paikalla oli joku ojentamassa mehulasia. Siihen kun en piuhojen ansiosta itse ylettynyt!

Oli myös mukava nähdä, että tulevaisuudessakin on mahdollisuus saada mahtava kätilö avukseen. Sillä tulevaisuushan on juuri näissä opiskelijoissa.

kätilöopiskelija :) Hän laittoi mulle tipan ja ekalla kerralla meni pieleen, mistä mulla oli mahtava mustelma. Mutta no hätä, mustelma parani. Imukuppivaiheessa oli tupa täynnä kätilö- ja lääkäriopiskelijoita, mikä ei ollut mukavaa. Eivät siihen edes lupaa pyytäneet.



Ensi viikolla harjoitteluun. Pikkuiset villasukat olen tehnyt sen perheen vauvalle, jonka kanssa imetysohjausnäytön suoritan :)



Kätilöillä pitää olla 100 (muistaakseni) synnytystä hoidettuna ennen kuin valmistuu. Tästä määrä EU-direktiivit

Naistenklinikalla kätilö kysyi ponnistusvaiheen alkaessa saako opiskelija tulla mukaan. Opiskelija hoiti oikeastaan joko ponnistusvaiheen, joka ensisynnytyksessä kesti 45 min. Kaikkea kokeiltiin, ja olihan se kiva että oli sekä kätilö että opiskelija joiden kylkiin saatoin jalkani laittaa ponnistaessa ;) Opiskelija oli tosi herttainen ja mukava, ja loppuvaiheessa kysyi kätilöltä pitäisikö väliliha leikata ja kätilö antoi hänen itse päättää. Lopulta sitä ei leikattu ja vain muutamia pikku repeämiä tuli, ja olin kyllä jälkikäteen tyytyväinen ettei sitä leikattu. Kätilö ja opiskelija lähtivät heti vauvan synnyttyä pois kun vuoro vaihtui ja toinen kätilö tuli tikkaamaan. Minua opiskelija ei siis haitannut.

Meillä oli synnytyksessä mukana kätilöopiskelija, nuori tyttö.

Kätilö kysyi heti että voiko opiskelija olla mukana, annoin luvan eikä opiskelijan läsnäolo haitannut. Suurimmaksi osaksi oltiin kuitenkin mihen kanssa kahdestaan salissa, opiskelija kävi muutaman kerran yksinään kyselemässä vointia ym. muuten kulki sitten kätilön mukana, taisivat siinä avaumisvaiheen aikana käydä salissa läpi vauvan syntymän jälkeisiä hetkiä, pesuja ym ja laittoivat tarvikkeita valmiiksi, ponnistusvaiheessa tyttö raukka lähinnä seisoi silmät (kauhusta?) suurina tekemättä mitään kun karjuin naama punaisena, ehkä jossain vaiheessa tuki jalkoja kun kätilö komensi..mutta siis ihan huomaamaton oli eikä haitannut minua;)

Saliin mennessä minua oli vastassa kätilö ja kätilöopiskelija ja oikeastaan opiskelija hoiti minut, laittoi tipat, huolehti kivunlievityksestä, seurasi edistymistä ja oli läsnä, varsinaista kätilöä näin vain pari kertaa ja sitten tuli paikalle kun alettin laittaa epiduraalia. Kätilöopiskelijasta ei ole kuin hyvää sanottavaa ja plussaa vielä että opiskelijalla on aikaa vaikka muuten saleissa kiire!



Minulla oli käynnistetty synnytys ja kun lääkäri tuli puhkaisemaan kalvot, hänelläkin oli opiskelija mukana ja kysyi saako opiskelija tehdä sisätutkimuksen. Lääkäri itse kuitenkin puhkaisi kalvot.



Kätilöiden vuoron vaihtuessa kätilö tuli minua tervehtimään ja kysyi, että saako mukana olla lääkäriksi opiskeleva tyttö, joka ei ollut koskaan nähnyt synnytystä :). Annoin luvan ja tämä opiskelija kulki oikeastaan kätilön perässä ja oli hieman hölmönä, että mitä tapahtuu, välillä kyseli jotain. Ponnistus vaiheessa oli sitten kätilön kanssa ottamassa vauvaa vastaan ja sanoisinko, että oli aika häkeltynyt kaiken nähtyään. Kysyi sitten kun olin vauvan ulos saanut, että miltä se tuntuu, sattuuko se! Siinä kivusta täristessä ei oikein kysymys naurattanut, mutta jälkeen päin kyllä ;).



Tulipa pitkä selostus, kuitenkin mä koin opiskelijoiden läsnä olon hyvänä, jostainhan heidänkin on oppi saatava. Jos pelkää, että joutuu " näyttely esineeksi" niin voihan sitä sanoa, että vain yksi opiskelija kerrallaan.

itse ajattelin ennen synnytystä, etten halua ainakaan miesopiskelijaa avustamaan synntystäni. saliin mennessä olin täysin auki ja ponnistushaluja oli jo käytävällä. minulta kysyttiin, että voiko miesopiskelija tulla mukaan ja siinä vaiheessa mulle oli ihan sama. eli opiskelija tuli mukaan ja loppujen lopuksi se oli tosi hyvä juttu, koska yksin kätilöllä olisi ollut tosi kiire, kun ei avustajankaan kanssa meinannu keretä laittaa tarvikkeita kasaan! että näin minulle kävi. opiskelija oli tosi mukava ja kohtelias ja osaava, tunsin olevani hyvissä käsissä.

Tai oikeastaan vain viimeiset 2h. Vuoronvaihtohan oli klo 7 aikoihin ja poika syntyi klo 8.45. Ponnistusvaiheen aikana olin todella tyytyväinen että oli mukana. En osannut ponnistaa ollenkaan makuuasennossa nilkoistani kiinnipitäen vaan tuin jalkani kätilön ja opiskelija kylkiin (voi parkoja =)) jolloin pystyin ponnistamaan. Jos mieheni olisi ollut opiskelijan paikalla (kuten parin supistuksen ajan olikin) niin eihän siitä olis tullu lasta eikä paskaa. On se muuten kumma ettei pian 100kg painava raskasta fyysistä työtä tekevä mies jaksa olla paikoillaan inahtamatta kun vajaa 60kg vaimo ponnistaa ;).

Synnytin esikoisen Tyksissä 05 ja synnytys kun kesti 20 tuntia niin siinä ehti monta opiskelijaa nähdä. Lupa aina kysyttiin, että saako kätilöopiskelija osallistua. Aina oli vaan yksi opiskelija kerrallaan ja heistä oli mielestäni vaan iloa, esim kun mies lähti syömään ja jouduin olemaan yksi supistuksineni, niin pitivät seuraa.



Itse synnytysvaiheessa oli juuri vuoro vaihtunut ja kysyttiin taas lupa, että saako tällä kertaa tulla lääkäriopiskelija tarkkailemaan. Annoin luvan, ja miespuolinen tyyppi tuli sitten seuraamaan. Onneksi kätilö piti kaverin kurissa, kun ei se raasu oikein tiennyt mitä olisi tehnyt... Meinasi lähteä vielä ponnistusvaiheen alkaessa pois, jolloin kätilö sanoi, että jos haluat jotain oppia, niin nyt varmaan kannattaisi pysyä huoneessa. Kun tyyppi vaan seisoi tumput suorina, kätilö käski tukea minun toista jalkaani... Tiedä nyt oliko siitäkään apua, mutta ilmeisesti kätilö halusi tyypin pois tieltä :) Sitten kun epparihaavaa tikattiin luulin, että kätilö antoi tyypin ommella, mutta onneksi ompeli itse. Ajattelin siinä kohtaa, että joo harjoittele vaan, eihän se nyt mitään, jos menee vähän väärin. Mutta kätilö vaan selostikin omia tekemisiään ja tyyppi katsoi vieressä.



Tammikuussa toivon taas, että olisi mukavia kätilöopiskelijoita paikalla, ilomielin saavat tulla seuraamaan. Lääkäriopiskelijan kohdalla mietin kyllä kaksi kertaa...

katseluoppilaaksi mutta isoista asiosta ei saa vastata :) Kaikki kätilöt on joskus ollut opiskelijoita ja kokemus on jostain haettava. Olisi tosi hyvä että heillä olisi ennen valmistumista alla mahdollisimma monta synnytytä takana (seurattuna ja avustajan roolissa), en todellakaan haluaisi joutua sellaisen kätilön käsiin joka on juuri valmistunut (eli vastuussa kaikesta) mutta jolla ei ole opiskeluajoilta kokeumsta synnytyksistä...

En kyllä antaisi opiskelijan ommella alapäätäni jos siihen tulisi repeämiä. Enkä välttämättä antaisi ihan alkuvaiheen opiskelijan laittaa kanyylia.



Vaikka tiedän kyllä itse miten tärkeää on, että saa harjoitella. Ei olisi minustakaan muuten tullut sairaanhoitajaa. Monet kanyylitkin meni pieleen ja potilaat vaan kannustivat yrittämään uudestaan. =)



Tytteli-83

Kuopuksen synnytyksessä ainakin oli kätilöopiskelija ja se oli mielestäni positiivinen asia. Siitä oli vähän seuraa. Annan muutenkin mieluusti myös opiskelijoiden tehdä esim sisätutkimuksia, eiväthän nuo muuten opi. Mun kohdalla esim. kätilö saattoi ekaks kokeilla kuinka paljon olin auki sanomatta mitään ja sitten opiskelija kokeili ja sanoi oman arvionsa, jonka kätilö sitten hyväksyi tai pyysi kokeilemaan uudestaan ja sanoi oman arvionsa.



Siitä ei tarvitse huolehtia, että kätilö ei valmistuessaan ois hoitanut synnytyksiä. Kätilöopiskelijoilla kun on valmistumiskriteerinä se, että tietty määrä synnytyksiä pitää olla hoidettuna. Ja tämä " hoidettuna" ei tarkoita sitä vaan sivusta katsomista vaan ihan oikeasti synnytyksen kulun seuraamista ja arviointia, lapsen ulosauttamista ja äidin tikkaamista kätilön ollessa avustajan roolissa.



Lääkäriopiskelijat saattavat kuulemani mukaan olla riesana paikalla. Ja varsinkin perätilasynnytyksissä (jos itse on antanut luvan opiskelijoille) toimistoaikaan saattaa saada huoneen täyteen opiskelijoita, jos niitä talosta juuri silloin löytyy. Ovat perätilasynnytykset sen verran harvinaisia nykyisin.

kaksi vuotta sitten kun kättärille mentiin, saatiin heti oma opiskelija hoitamaan synnytystä. Tämä nuori nainen siis ole meidän kanssa synnytyshuoneessa melkein koko ajan - ja kun poistui lounaalle, jouduttiin soittamaan takas kun oli saatava epiduraali :-) " Oikea" kätilö kyllä kävi salissa, ja tietenkin vastasi itse synnytysvaiheessa, mutta se meidän opiskelija jäi kuitenkin päällimmäisenä mieleen sinä henkilönä, joka auttoi meidän tytön synnytyksessä.

Eli salissa ei rampannut kokonaista opiskelijakööriä, eikä kukaan muu kuin oikea kätilä ja harjoittelija tehneet sisätutkimuksia (eikä niitäkään tehty turhaan tai opiskelumielessä). Edellisesssä synnytyksessä e kyllä mikään vuorokaan ehtinyt vaihtua, eli aamulla 8.30 mentiin kättärille, ja vähän ennen yhtä oli tyttö maailmassa.

Meiltä kysyttiin esikoisen synnytyksessä osataanko englantia ja sitten, että saako kreikkalainen kätilöopiskelija olla mukana. Annoimme luvan, mutta ei siinä synnytyksen aikana kylläkään tullut sanaakaan englanniksi tytön kanssa puhuttua.



Suurin osa ajasta oltiin miehen kanssa kahdestaan synnytyssalissa. Ponnistusvaiheessa salissa oli muitakin henkilöitä, joten ei se yksi opiskelijatyttö lisää siihen porukkaan mitään haitannut eikä mitenkään muusta hoitohenkilökunnasta erottunut.



Opiskelija sitten otti vauvan mitat sekä opasti miestäni vauvan pesussa ja pukemisessa. Lisäksi hän opasti minua imetyksessä, joten varmaan oli joko omia lapsia tai sitten opintojen loppuvaiheessa. Kokemus oli kaikenkaikkiaan pelkästään positiivinen, mutta ellet koe sitä niin, niin sanot vain ettei saa tulla ja ongelma hoituu sillä.

Annoin jopa opiskelijan ommella muutaman repeämän. On tietysti eri asia, jos siinä lappaa väkeä pilvin pimein. En usko kuitenkaan, että missään annettaisi suurta määrää opiskeijoita seurata synnytystä. Varmaan niillä joku raja siellä on.



Eihän ne opiskelijat mitään tee, eli et ole koekaniini ellet sitten halua, niinkuin minä kysyttäessä suostuin olemaan pupu. Ne vain seuraavat synnytystä oppiakseen.

mutta jos jotain erikoisempaa tulee niin saattavat yrittää useampaa opiskelijaa tyrkyttää. Mulla ekassa jossa imukupilla lopulta otettiin vauva niin minusta tuntui että koko huone oli täynnä sakkia ja minä kuin näyttely esine :o( mutta totuus sitten olikin vähän toinen :o) siinä oli kuulemma n.5 opiskelijaa katsomassa imukupin asennusta ja minä olin kuulemma luvan antanut... siinä tilanteessa olisin antanut luvan varmaan vaikka jalan katkaista :o/

muissa synnytyksissä opiskelijasta on vain ollut apua. On ollut seurana kunnes mies ehtii paikalle,on ollut tukena ponnistuksen aikana yms. Seuraavaankin synnytykseen on opiskelija tervetullut!



Niiloakseli rv 19+4

Opiskelen itse sairaanhoitajaksi, ja opintoihin kuuluu myös synnytyksen seuraaminen, jotta hätä tilanteessa vaikka ambulanssissa osaa hoitaa synnytyksen perusasiat. JOS äiti ja isä ei halua kätilö-/ sairaanhoitaja opiskelijaa synnytykseen, siitä voi kieltäytyä, eikä siinä ole kenelläkään nokan koputtamista.



Itse olen päässyt harjoittelujen aikana tekemään paljon, mutta vähäisten synnytysten vuoksi mm. ponnistusvaihe jäi näkemättä. Sairaanhoitajille meidän koulussa on opintojen aikana 55 ov työharjoittelua eri paikoissa. se on lähes 1 ½ vuotta. Kätilöt opskelevat tietenkin vain synnytysten hoitoon ja ennen valmistumista heidän pitää " synnyttää" n. 60 normaalia synnytystä ja olla avustajana n. 30 synnytyksessä sekä 30 erikoissynnytystä kuten perätilaa ja kaksosia. Joten ei huolta, että aivan kokematon kätilö valmistuu. Määrät ovat muististani n. määriä mutta suunta on oikea.



Esikoista odotellessa yliaikaskontrollissa oli kolme kandia tekemässä sisätutkimusta. Silloin tuntui aika koneelta, mutta olen sen jälkeen ja sitä ennen antanut kaikkien opiskelijoiden osallistua hoitooni eri vaiheissa, sillä vain tekemällä oppii. :)



germit ja perhonen 37+6 sekä 4-v esikoinen

Tai oikeammin kaksi. Synnytykseni oli pitkä, joten ehdin nähdä kaksi eri opiskelijaa, jotka olivat kuin eri maailmoista, voi tietysti olla että toinen oli pidemmällä opiskeluissa, mutta silti.



Ensimmäinen opiskelija oli töykeä, tai sitten tilanne pelotti häntä, mutta toinen, oli ah niin ihana. =D hän hieroi jalkojani supistelujeni aikana, neuvoi miehellenikin miten tehdä se jotta se auttaa rentoutumaan, oli todella osaava ja ihana immeinen. Ainut mitä en antanut hänen tehdä oli ompeleminen, sen saa nytkin tehdä valmis ja kokenut kätilö jos tarvetta ilmaantuu!!



Sanoin heti sairaalaan saavuttuani että saa tulla opiskelijoita, mutta vain yksi kerrallaan, ja toiveittani kyllä kunnioitettiin, ja niin ehkä onkin paras, että yksi kerrallaan, pysyy tilanne hallinnassa =DD



Heiluri ja vaava 32+2