~~~~ JOULUN LAPSET, la-su ~~~~
Hui! Oli niin hurja kokemus eilen, että pitääpi ihan teidän kanssanne jakaa ja samalla kysyä, että onko teille tapahtunu samantyyppistä?
Olin eilen lääkärissä ultrassa ja asetuin makaamaan siihen pöydälle. Hetken kuluttua alkoi tuntua oksettavalta ja sitten alkoi päässä humista ja pyörryttää. Sanoin lääkärille, että nyt on vähän huono olo jotenkin ja nousin istumaan. Sitten alkoi silmissä hämärtyyn ja en enää nähnyt mitään. Mielessäni pelästyin, että mikäs nyt ja sitten sumun seasta näin, että lääkäri puhui jotain mutta mitään en kuullut. Ohimoissa vaan jyskytti ja hiki pukkasi pintaan ihan täysillä. Sitten aloin tajuta kutakuinkin, että en hengitä ollenkaan ja sitte pimeni ihan vallan...
Onneks olin tosiaan lääkärissä ja lääkäri tajusi heti mistä on kyse ja alkoi elvyttämään mua takasin elävien kirjoihin.
Koko loppupäivä meni jotenkin huonolla ja raskaalla ololla.
Syynä tuohon lääkärin mukaan oli se, että olin asennossa jossa kohtu painaa valtimot tukkoon eikä veri pääse enää kiertämään takaisin sydämeen. Sydän pumppaa kaiken päässä olevan veren alaspäin mutta veri ei siis enää nousekkaan ylöspäin. Ja sitten alkaa pahimmassa tapauksessa sydänkin pysähtyä. Kuulosti kyllä tosi pelottavalta toi.
Makasin sitten loppututkimuksen ajan kyljelläni hyvin tokkuraisena. Meni koko ultraus vähän ohi mutta siellä edelleen köllöteltiin tyytyväisenä ja eläväisenä! Painoarvio oli siinä 800-900 gramman nurkilla. Kaikki oli vaavelilla kunnossa vaikka äippä alkoikin jo suurinpiirtein nähdä valoa tunnelinpäässä.
Lääkäri ihmetteli myös pientä vatsaani ja totesi sen vain hiukan pyöristyneen. Olen käynyt tuolla koko raskausajan muutaman viikonvälein ja lekuri saanut seurata massunkasvua siinä samalla. Nyt oli sitten vähän pidempi, n. 1,5 kk tauko siitä kun viimeksi olin.
Muuten tänne kuuluu ihan mukavaa. Nyt alan valmistautua töihinlähtöön.
beibi07 ja wanilla 28+0 (yritän nyt opetella tuon todellisen lukeman kun joka ultra on sitämieltä, että olen paria päivää pidemmällä, eli uus viikko pyörähti sitten käyntiin.)
Kommentit (8)
Huh, mikä kokemus beibillä. En tollasen jälkeen varmaan uskaltaisi enää nukkua. Multa on vain kerran _melkein_ lähtenyt taju, ei tosin nyt raskausaikana, silloin lähti näkö kokonaan ja jouduin sokkona ryömimään sänkyyn vessasta. Pahinta oli se, että olin yksin kotona ja ajattelin vain, kuinka noloa olisi ollut pökrätä vessaan. Järjissään sitä tosin ehkä olisi miettinyt jotain muuta kuin asian noloutta ja ehkä ollut huolissaankin.
Pyörrytyksistä kuitenkin tulin itsekin puhumaan. Mua on nyt useamman viikon pyörryttänyt aina silloin tällöin, nyt useammin. Saattaa tulla pyörrytyskohtaus, vaikka makaisin silmät kiinni sängyssä. Silloin tällöin näkyy myös " tähtiä" . Epäilen, että johtuu alhaisesta hempasta, olin siis viime viikolla lääkärillä ja kaikki muut arvot olivat normaalit. Rautakuurista huolimatta hemoglobiini on koko ajan laskenut, ja nyt mielestäni alkaa olla samanlaisia tokkuraisia oloja kuin alkuraskaudesta. En oikein pysty kunnolla heräämään, on pakko nukkua päikkärit.
Lääkärin " käskystä" olen nyt viikon syönyt tupla-annosta rautaa, mutta eipä näytä tehoavan, koska tuo väsymys vain pahenee. Eilen loppui purkki, joten ajattelin kokeilla jotain muuta merkkiä. Onko mitään kikkoja, miten tuon raudan saisi imeytymään paremmin? En ota maitotuotteita sen kanssa, yleensä tuoremehun kanssa ja vähintään tunnin jälkeen viimeisestä ruokailusta ennen nukkumaanmenoa. Olen ollut vielä aika tarkka noissa asioissa.
Ja sitten lisäksi on todella vaikea yleensäkin nukkua. Selällään en voi enää olla, varsinaisesti se ei tunnu pahalta, mutta jostakin syystä en nukahda, jos olen selälläni. Jos unissani käännyn, herään siihenkin, enkä pysty enää nukahtamaan. Oikealla kyljellä en saa kunnolla happea. Muutenkin hengittäminen on todella vaikeaa ja raskasta :(
Vauva oli muutaman päivän vaisu (sain kuitenkin laskettua 10 liikettä tuntiin, tai oikeammin varttiin), mutta nyt on taas oikea vaihde näköjään löytynyt. Kääntyminen on käynyt vähän hankalaksi. Olen soitellut useamman kuukauden soittorasiaa vatsan päällä vauvalle ja aina, poikkeuksetta, se on alkanut potkia sitä. Nyt alkaa tulla jo pienoista paniikkia, kun ei jalka enää taivu niin notkeasti oikeaan kohtaan :) Toisella on hirmuinen kiire kääntyä ja siinä tohinassa tuntuu, että jotain alkaa revetä.
Muuten tuo taitaa olla edelleen perätilassa, koska kaikki potkut tulee alas. Koskakohan nuoren herran pitäisi alkaa kääntyä?
Nunia ja Lumikko 29+0
Kamalaa, toivottavasti ei toistu tuo pyörtyminen!!
Kyllä sitä itsekkin välillä miettii, että kiertääkö veri, kun masu on jo iso ja taatusti painaa jos mitäkin suonia.. vielä ei ole kuin puutumisia silloin tällöin.
Nukkuminen on kyllä hankalaa. Vasemmalla kyljellä, kaksi tyynyä polvien välissä, välillä yksi masun alla ja sittenkään ole hyvä!! Ei tahdo saada sellaista rentoa hyvää asentoa millään. Pitäis kehittää joku teline raskaana oleville ; )
Närästää..mitähän sitä taas meni suuhun?
Ja ihanaa, vauveli potkii tällähetkellä. Aamulla potki kovasti, kun oltiin tytön kanssa vauva-uinnissa. Tiedä sitten oliko vetessä olo kivaa vai ei. Ainakin luulisi, että vauva sen jotenkin vaistoaa, että äitikin on rennommassa tilassa..?
Illan jatkot!!
myy07 ja masuvauva27+0 : )
Täällä on taas iskeny sellanen tekemisen vimma et oksat pois..vaan kun ei oikeen mihinkään kykene tai mies anna lupaa..sit harmittaa..kun niin paljon olis sitä puuhaa!!
Tuo beibin kokemus kuulosti kyllä ihan kamalalta!! Onneks olit lääkärillä..miks muuten käyt noin tiheään..siis jos saa kysyä? =) Monella maha kasvaa tuolla sisällä päin ja siks ei maha pullahda ulospäin. Ja sullehan ei ollu kilojakaan tullut käytännössä yhtään...muistathan syödä kuitenkin kunnolla kun muistelen että siitä kilostakin sait sen kamalaa mä olen läski fiiliksen ;) Vaikka eiköhän se lääkäri sen huomaa jos liialla vähällä ravinnolla olet ja sen takia ei maha kasvais =)
Nyt hävi ihan totaalisesti ajatus siitä että mitä muuta juttua täällä oli..kääk...
Oltiin miehen kanssa eilen uimassa kylpylässä ja vaikka eka tuntu kun veteen meni että jee ihanaa kun maha ei paina yhtään niin sen jälkeen oli aika kipee olo vatsassa..melkeenko vesi olis mostanu sitä masua liikaakin ylöspäin!! Närästääkkin alko heti siellä ;) Mut ei nyt ainakaan tullu fiilis että alottaisin enää uintiharrastusta ennen syntymää!
En kyllä nyt muista mihin piti vastata...
masumies 30+1
Ite kakkosen kanssa otin öisin kun kävin pissalla (kun joka yö kävi kuitenkin ;) ja nousi tosi hyvin. Ei varmasti häirinny mitkään syödyt aineet ja pahaa oloa yms ei tullut kun pääsi jatkaa unia heti perään.
Mut kannattaa vaikka apteekissa kysyä että olisko joku toinen parempi nostaan arvoja..
Kuulosti niin tutulta tuo beibin kirjoitus, että oli pakko tulla jakamaan omiakin kokemuksia! Ihan jo tuli hassu olo, kun luin kirjoitustasi, oli kuin omasta näppiksestä lähtöisin :)
Mulla oli jo ekassa raskaudessa ongelmia ton pyörtymisen kanssa, pyörryin raknneultrassa. Silloin syyksi arveltiin juuri tuota, että iso verisuoni joutuu selällään maatessa puristuksiin, mutta myös matala verenpaineeni saattaa vaikuttaa asiaan.
Tässä raskaudessa olen pyörtynyt jo kahdesti, mutta onneksi apu on ollut lähellä kummallakin kerralla. Ensimmäinen kerta oli sokerirasituksessa, kakkosarvon mittausta odottelin labran ovella, kun alkoi kylmä hiki puskea päälle ja silmissä sumeni. Pyörryin sitten siihen labran vastaanotto-ovelle, löin pääni seinään ja sain kuhmun. Onneksi tipahdin istualleni. Loppuajan pötköttelin sitten kyljelläni sängyllä.
Viikko sitten pyörryin minäkin lääkärineuvolassa. Lääkäri kuunteli hartaasti ajan kanssa sydänääni, kun tuttu tunne alkoi taas hiipiä päälle. Kerroin huonosta olostani lääkärille, joka kehotti hetken olemaan kyljellään, ja jatkoi sitten sisätutkimuksella. Oloni paheni koko ajan, huokailin ja hiki virtasi. Luulin jo selvinneeni kunnialla, kun nousin tutkimuspöydältä, mutta tällä kertaa taju lähti rytinällä. En ehtinyt itse ymmärtää, mitä tapahtuu, vaan jonkin ajan kuluttua heräsin lattailta ja ihmettelin, mitä siinä oikein teen ja miksi polvia särkee...
Nyt sitten sovittiin lääkärin kanssa, että jatkossa aina pitää neuvolassa ottaa tämä taipumukseni huomioon, ja että hammaslääkäriä kannattaa vältellä :)
Onneksi tosiaan ei ole sattunut mitään, vähän pelottaa vain, että jos joskus pyörtyykin vaikka töissä, eikä apua ole lähellä... No, eipä sitä kyllä töissä ehdi selällään makoillakaan :)
Remppu ja Mytty 27+6
Remppu, oliko sulla sokeriarvoissa mitään silloin " vialla" kun pyörryit? Mulla meinaan oli kolmosen sokerirasituksessa sama kokemus, paitsi että en pyörtynyt mutta siis tuo että silmissä sumeni, kylmä hiki puski ulos, ja olo oli aivan kauhea!! Mutta sokerit oli ok. Nyt kävin perjantaina sokerirasituksessa ja olo oli mitä mainioin rasituksen ajan, ja silti pam, kaikki arvoni oli koholla!!??
Niin siis sokerirasituksessa " jäin" kiinni ja ensi viikolla joudun sisään naistenklinikalle vuorokausikäyrälle. Noh, eipä voi mitään. On mulla kyllä ollutkin jotenkin outo olo tässä vikat viikot, janottanu, väsyttänyt, ja jaloissa ollut kummallinen voimaton olo, ikäänkuin olis juossut kauheesti ja pohkeet aivan turrat. Ja lisäksi sydän on lyönyt kauhiasti, kurkussa tykyttänyt niin että tosissaan on tuntunut höntiltä olo. Nyt oon ollut kolme päivää " dietillä" ja olo on ihan ok, ei mitään noita outoja oireita..
Nyt pitää mennä laittaa ruokaa lapsille!
t. mariadee ja poikatonttu 27+0
Lomaa olen viettänyt ihan muissa maisemissa, nyt sitten paluu arkeen taas edessä (ja sama kiire jatkuu, mikä aiemminkin)
Pyörtyminen on tosi inhottava, kokemusta valitettavasti, erityisen inhottavaa julkisella paikalla:-I
Närästystä pukkaa täälläkin, ruokavalio ei mikään paras ole lomaillessa ollu. Selkä kans meinaa kipeä olla, ajattelin lähteä uima-altaaseen repimään selkäkivulta luulot pois....
Sänky pitäs neidille vielä hankkia, kaikki muut on nyt sitten kasassa ja levällään. Huomenna vielä olen vapailla, ajattelin kasata pöydän ja järjestellä kamat, eipä jää sitten eteen pyörimään, ja eihän sitä ikinä tiedä näistä viikoista eteenpäin, milloin lähtö tulee... valitettavasti sukulaisilta kauhukokemuksia kuunnellu...
Vauveli on täällä ihan mahdottoman vilkas, maha hytkyy kauttaaltaan, kun neiti vimmaa, yölläkin olen jopa heränny moiseen riehuntaan.
Ihan pikaisesti tässä tulin lukemaan ja kirjoittamaan, pitää jatkaa kodin siivousta, oli jäänyt ikävä siivo lomille lähtiessä
P-M (viikot unholassa, ehkä 28???? +)
Kuullostaapa kamalta Beibi07. Onneksi tosiiankin olit lääkärissä ja kaikki on nyt hyvin. Ole kuitenkin varuillasi! Voimia!
Tänne kuuluu ihan hyvää. Mies on reissussa kolme päivää, mutta palaa jo onneksi huomenna illalla. Nyt kun poika on jo isompi, 2v4kk, ja nukkuu yöt hyvin, on jo helpompi olla kahdestaan. Sitten tietty on eri juttu kun on vielä vauva. Ei meinaan varmaan nää työjutut ainakaan vähenemäänpäin ole. Onneksi meillä asuu molempien vanhemmat lähellä ja varsinkin oma äiti on aina tarvittaessa apuna.
Mulla on maanantaina ylimääräinen lääkärinultra (rv30+2), koska istukka oli niin lähellä synnytyskanavaa rakenneultrassa. Oma terveydenhoitaja oli kyllä sitä mieltä, että istukka on siirtynyt ylöspäin, koska kuuli sen äänet selkeästi sydänääniä kuunneltaessa. Ihan kiva kuitenkin on päästä kurkkaamaan onko kaikki ok. Toivottavasti kaikki on ja saisin synnyttää alateitse. Istukan ollessa synnytyskanavan päällä joudun sektioon. Mulla oli eka synnytys raju, mutta nopea, 6 tuntia. Poika oli iso, 4235g. Mulla ei ollut mitään apua epiduraalista, joten synnytys kyllä hieman jännittää. Toisaalta odotan sitä - tai ainakin tunnetta sen jälkeen, jolloin saa vauvan rinnalle. Me ei vielä tiedetä sukupuolta. Yritetään pitää se salaisuutena loppuun asti. Toisaalta ois ihana ostaa oikeenvärisiä vaatteita... :)
Mulla on reilu kuukaus äitiysloman alkuun (26.10.) ja odotan sitä kyllä kovasti. En ole ehtinyt olemaan töissä kovin kauan tässä välissä, ja sinänsä työnteko on ihan ok, mutta mulla supistelee aikalailla, joten lepo tekisi hyvää...
Hyvää viikonvaihdetta,
Mamma05ja07
ps. Äitiysrahapaperit tuli eilen, mutta pakkausta vielä odottelen - pian neljättä viikkkoa... :(