Viljatuotteiden alotus...

Meillä 4 kk:n neuvolassa sanottiin, että nyt voi jo aloittaa gluteeniin totuttamisen eli puurojen maistatuksen (aloitus 1/2 teelusikalla). Kehoitti antamaan ehdottomasti vauvapuuroja koska niissä parempi koostumus ja oikeat vitamiinit joita aikuisten puuroissa ei ole. Olisin itse halunnut aloittaa vellillä mutta niitä ei täti suositellut ollenkaan. Joten nyt meillä odottelee puuropaketti kaapissa maistelun aloittamista.

Tytöllemme aloitettiin kiinteät 4-kuisena. Kun tyttö oli 5-kuinen, lääkäri neuvoi aloittamaan viljat, mutta siitä gluteenittomasta/vähägluteenisesta päästä eli riisillä ja kauralla. Kaupan vellejä emme koskaan kokeilleet, koska halusimme välttää pulloruokintaa.



Keitimme hiutaleista paksun puuron, jota lantrasimme korvikkeella. En tiedä, paljonko siinä on eroa valmisvelleihin, mutta joka tapauksessa alle 1-vuotiaan pääruoka on maito. Maidossa on lähes kaikki, mitä vauva tarvitsee: D-vitamiinilisä päälle ja vähän proteiinia + rautaa, sillä pärjää.

xav:

Meillä 4 kk:n neuvolassa sanottiin, että nyt voi jo aloittaa gluteeniin totuttamisen eli puurojen maistatuksen (aloitus 1/2 teelusikalla). Kehoitti antamaan ehdottomasti vauvapuuroja koska niissä parempi koostumus ja oikeat vitamiinit joita aikuisten puuroissa ei ole. Olisin itse halunnut aloittaa vellillä mutta niitä ei täti suositellut ollenkaan. Joten nyt meillä odottelee puuropaketti kaapissa maistelun aloittamista.

Kyllä ihminen olisi kuollut sukupuuttoon jo kauan sitten elleivät vauvat selviäisi ilman teollisia valmispuuromössöjä. Muutama vuosi sittenhän nähtiin kuinka mukavasti valmispuuroissa on vitamiineja, kun niitä olikin humpsahtanut puuroon " hiukan" liikaa ja vanhemmat joutuivat seuraamaan saavatko lapset yliannostusoireita. Eli tavalliset hiutaleet/jauhot ovat täysin riittäviä vauvan ravinnoksi.

Minä olen ollut siinä käsityksessä että kotimaisten viljojen aloitusikä on 5kk. Ei se vauvan suolisto gluteenia yhtään enempää kestä vaikka kuinka olisi lupa neuvolasta, suositukset taas pohjautuvat tutkittuun tietoon. Gluteenittomia vaihtoehtoja löytyy niin paljon että vauva kyllä pärjää vaikka kokonaan ilman. Maissi, riisi, tattari, hirssi nyt ainakin, joten ei ole mitään syytä kiirehtiä gluteenin aloittamista.

puurot tavallisilla kaurahiutaleilla. Aluksi pikahiutaleilla, jotka pehmeni enemmän mössöksi ja alussa nekin hienonsin. Lasten kaurapuuroa esikoinen yökki ja oksensi, toiselle en edes kokeillut. Vähän ajan päästä keittelin neljää viljaa. Ekalle tuli varmaan aloitettua varovaisemmin. Toiselle annoin aamulla vähäsen ja kun ei mitään tullut, niin illalla sitten annoin syödä kunnolla. tosin hänelle olin muutaman kerran antanut kauravelliä ennen sitä, kun oli sairas eikä mikään muu mennyt alas.

Puuroissa jotka ovat valmistettu vauvoille on siis lisättynä rautaa ja haluan varmistaa, että oma lapseni sitä saa. Moni vauva pärjää ilman näitä lisiä mutta koska kaikki ovat yksilöitä on vaikea tietää mikä vauva tarvitsee enemmän rautaa. Esim. ennenkuin Ruotsissa aloitettiin vellin syöttö vauvoille ( joissa lisättyä rautaa ) oli raudanpuute tavallinen ongelma. Myös nykyään kärsii moni vauva raudanpuutteesta.

Ja jos viitsii verrata vauvapuuron ja tavallisen puuron tuoteselostetta niin luulen, että moni asiasta ymmärtävä suosii vauvapuuroa. Oma vauvani ei saa vellejä joten niistä hän ei rautaa saa.



Vauvalle on sama alkaako gluteeniin totuttaminen 4 vai 6 kk:n iässä. Pääasia tässä olisi se, että jos vauvaansa haluaa gluteeniin totuttaa on silloin hyvä olla mukana imetyksen suojaava vaikutus. ( Jos siis imettää ).

Edellä mainitsemani asiat perustuvat tutkittuun tietoon kuten asiaa korostit.



" Kyllä ihminen olisi kuollut sukupuuttoon jo kauan sitten elleivät vauvat selviäisi ilman teollisia valmispuuromössöjä. Muutama vuosi sittenhän nähtiin kuinka mukavasti valmispuuroissa on vitamiineja, kun niitä olikin humpsahtanut puuroon " hiukan" liikaa ja vanhemmat joutuivat seuraamaan saavatko lapset yliannostusoireita. Eli tavalliset hiutaleet/jauhot ovat täysin riittäviä vauvan ravinnoksi."



On varmasti totta, että tavalliset hiutaleet/jauhot ovat täysin RIITTÄVIÄ vauvalle mutta minä haluan, että vauvani saa sitä mikä on tutkimusten mukaan parasta ravintoa.

Keskosellamme oli rautalääkitys varmuuden vuoksi vuoden ikään, mutta lääkäreiden puheista ymmärsin, että rautaa saa nimen omaan liha-kasvissoseista. Lihaa ei tarvita purkkitolkulla, lusikallinen riittää. No, kukin taaplaa tyylillään. Ja viljat otettiin mukaan vasta kasvisten jälkeen (aluksi ilman gluteenia), imetyksestä riippumatta.



Me saatiin muuten jokin puurojauheilmaisnäyte, mutta tyttö ei suostunut sitä syömään. Haisi ihan hiivalle ja maltaalle, eli oli varmaan lisätty B-vitamiinejakin.

Muxav:

Puuroissa jotka ovat valmistettu vauvoille on siis lisättynä rautaa ja haluan varmistaa, että oma lapseni sitä saa. Moni vauva pärjää ilman näitä lisiä mutta koska kaikki ovat yksilöitä on vaikea tietää mikä vauva tarvitsee enemmän rautaa.

Vauvalle on sama alkaako gluteeniin totuttaminen 4 vai 6 kk:n iässä. Pääasia tässä olisi se, että jos vauvaansa haluaa gluteeniin totuttaa on silloin hyvä olla mukana imetyksen suojaava vaikutus. ( Jos siis imettää ).

Vaikka Nestle kuinka väittäisi että valmispuuro on parasta ravintoa vauvalle, heillä on asiaan pääasiassa kaupalliset intressit. Rautaa vauva saa lihasta ja viljoista muutenkin, jopa 6kk täysimetetty vauva selviää normaalisti ilman rautalisiä. Itse en halua syöttää mitään ylimääräisiä lisäravinteita vauvalle, lisäaineeton perusravinto on varmasti sitä PARASTA ruokaa lapselle. Onhan Nestle markkinoinut äidinmaidonkorvikettakin parempana ravintona kuin aitoa äidinmaitoa, siitä voi päätellä kuinka paljon ko. firmaan sopii luottaa.

Ja jos virallinen suositus on, että gluteenipitoiset viljatuotteet aloitetaan vasta 5-6 kk iässä, ei kai ole sama aloitetaanko gluteeniin totuttaminen 4 kk iässä. Terveydenhoitajalla ei voi mitenkään olla parempaa tietoa tästä asiasta, hän tuskin on seurannut ovatko hänen ohjeittensa mukaan ruokitut lapset sairastuneet aikuisena esim. diabetekseen, keliakiaan tai suolistosyöpään.

En ole Nestleen tai muidenkaan yritysten markkinointipuheista perillä vaan nämä suositukset ovat Ruotsin Livsmedelsverket virallisilta sivuilta. Asun täällä tällä hetkellä joten luonnollisesti etsin myös tietoa täältä ja saan ohjeet myös paikalliselta neuvolantädiltä. Joten ilmeisesti näiden maiden välillä on vähän toisistaan eroavat suositukset. Kumpi sitten on edistyksellisempää tietoa sitä en osaa sanoa;)! Joitakin asioita olen huomannut missä Suomessa ollaan vähän jälkijunassa mutta varmasti asia on myös toisinpäin.

Ihmiset ja ruokatottumuksethan noin yleensä ovat samanlaisia molemmissa maissa joten " kulttuurierot" ei varmaan suosituksien erojen syynä ole.

Suosituksissa on eroja, mutta ihmettelen, miksi vauva _tarvitsisi_ gluteenia jo 4-kuisena. Kun tiedetään, että siitä voi olla haittaa, miksi aloittaa gluteenia sisältävillä viljoilla?



Myös ravintoaineiden saannissa on eroja. Luulisi, etteivät erot Pohjoismaiden välillä olisi suuria, mutta näin ei aina ole. Esim. ruotsalaiset saavat ravinnosta selvästi vähemmän folaatteja kuin suomalaiset.



Yksi suositus kuitenkin on yhteinen: täysimetys 6 kk:n ikään.

Taitavat vouhottaa ruottissa tosta raudasta oikeen tosissaa. Semper lisännyt rautaa jugurtteihinkin.

Meillä kovin pienenä syntynyt lapsi ja jouduttiin antamaan lisärautaa, koska lapsi siis kovin pieni syntyessään. Normaalipainoisena syntynyt lapsi on saanut äidiltään riittävät rautavarastot aina vuoden ikään saakka, joten poikkeustapauksia lukuun ottamatta, lisäraudalle ei ole tarvetta.

Liha ja jotkut kasvikset sisältävät rautaa ja takaavat riittävän raudan saannin, jos kuuluvat jokapäiväiseen ruokavalioon. Raudan imeytymistä taas edeistävät mm. vadelma, mansikka ja kiivi, joita on hyvä nauttia lihan päälle, jos raudan imeytymisessä on jotain ongelmia.

Eihän vauva tarvitse gluteenia vaan ilmeisesti sitä on hyvä imetyksen alla antaa vauvalle jos se sitten allergisoi, en tiedä...

Mutta jos jossain maassa on suositus aloittaa 4 - 6 kk:sena niin eihän siitä silloin voi olla vauvalle haittaa. Minua ihmetyttää enemmänkin monien äitien kiire tyrkyttää vauvalleen soseita ja vellejä jo alle nelikuisina kun niistä voi olla myös vauvalle haittaa. Sitten vielä aloitetaan suurilla määrillä " kun se vauva vaan haluaa syödä" .



Niin raudasta vielä. Tanskassa annetaan lisärautaa vauvoille 6 kk - 1 v, vaikkei se nyt tähän kuulukaan .

Totta kai aikaisesta kiinteiden aloittamisesta voi olla haittaa (esim. vauvan suolistolle), mutta joissain tapauksessa hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Livsmedelverketkään ei _suosittele_ kiinteiden aloittamista 4-kuiselle.

dot1:

Mutta jos jossain maassa on suositus aloittaa 4 - 6 kk:sena niin eihän siitä silloin voi olla vauvalle haittaa. Minua ihmetyttää enemmänkin monien äitien kiire tyrkyttää vauvalleen soseita ja vellejä jo alle nelikuisina kun niistä voi olla myös vauvalle haittaa.

Joten laitan tässä nyt sen virallisen suosituksen niin ei jää epäselvyyksiä:



Mat för spädbarn



Rekommendationerna om när man ska börja ge smakportioner

har ändrats sedan broschyren om mat för spädbarn trycktes.

Den nya rekommendationen är att ge enbart bröstmjölk till

spädbarn fram till sex månaders ålder och först därefter komplettera

med annan mat.

( Kuten ILMEISESTI Suomessakin? )



Om du vid sidan om amningen ger barnet annan mat innan

det blivit sex månader gammalt, är det från fyra månaders ålder

oftast bättre att i första hand ge barnet puréer och grötar än att

ge modersmjölksersättning. ( HUPS!! ;)



Puréer och grötar konkurrerar inte på samma sätt med

amningen, men det är viktigt att barnet får tillräckligt med

vätska och näring via bröstmjölken.

Om ditt barn inte går upp i vikt som det ska, kan det även

behöva få modersmjölksersättning. Rådgör i så fall med

Barnavårdcentralen.



När du börjar ge ditt barn smakportioner är det bra att även ge

det mat som innehåller gluten (se sidan 14).

( OHO! Onkohan TIEDEMIEHILLÄ nyt väärää tietoa kun Suomalaiset äidit väittää toista:))?



Oavsett om barnet är fyra eller sex månader gammalt är det en fördel om introduktionen av gluten kan ske under skydd av amning.

Vid sex månader är det viktigt att bröstmjölken kompletteras

med annan mat, men det är bra att fortsätta amma under hela

första levnadsåret eller längre.



Livsmedelsverket i oktober 2003



Olen siis ehkä tyhmä kun uskon näihin professoroiden höpinöihin mutta en luota omaan maalaisjärkeeni niin paljon kuin moni muu, joten pakkohan se on jostain tietoa saada. Ja itse voin VAIN osittaisimettää muuten olisin kyllä mennyt tuon 6 kk:n täysimetyksen mukaan.

Mutta eiköhän tässä nyt ollut kaikki!!!

Xav, en mä millään pahalla näitä juttujani höpise. Tosiasia on, että suositukset eroavat, koska tutkimustuloksia tulkitaan eri tavalla ja koska ravitsemustilanne vaihtelee maasta toiseen. Jopa Suomen ja Ruotsin välillä.



Mä en löytänyt Livsmedelsverketin sivuilta tuota sidan 14 enkä muutakaan tietoa, miksi gluteenia pitäisi antaa. Sen sijaan olen kuullut suomalaisilta asiantuntijoilta, että sitä kannattaa välttää. Koska en nähnyt gluteenia millään lailla tarpeelliseksi pikkuvauvan ravinnossa, varovaisuusperiaatteen mukaan meillä sitä vältettiin.



Tässäpä tämä.

Ninni-03:

Mä en löytänyt Livsmedelsverketin sivuilta tuota sidan 14 enkä muutakaan tietoa, miksi gluteenia pitäisi antaa. Sen sijaan olen kuullut suomalaisilta asiantuntijoilta, että sitä kannattaa välttää. Koska en nähnyt gluteenia millään lailla tarpeelliseksi pikkuvauvan ravinnossa, varovaisuusperiaatteen mukaan meillä sitä vältettiin.

Minäkin olen mieluummin liian varovainen kuin ryntään suonpäin antamaan vauvalleni kaikkea mahdollista ruokaa mitä jo saisi antaa. Vauva ei sen onnellisemmaksi kaurapuurosta tule, joten lykkään gluteenin antamista, koska siitä ehkä voi olla vauvalleni hyötyä.

By the way, unohtui sanoa että esim. Nestlen vauva" kaura" puurossa on myös vehnää ja korviketta, joten se on kaukana vatsaystävällisestä ensipuurosta vaikka sellaisena sitä markkinoivat.

Btw, mua ärsyttää " tiedemiehittely" . Olen itse tutkija, tieteilijä, vaikken tiedemies. Olen ollut kotiäitinä ja varmaan jossain vaiheessa tulevaisuudessakin olen, mutta ei se ammattitaitoani ja asiantuntemustani vähennä. Osa meistä äideistäkin tietää ravitsemuksesta jotain.



No joo, tää oli tällainen gender-purkaus, älkää ottako vakavasti!

On hyvä lykätä, jos vaan pystyy viljatuotteiden aloitusta 6kk ikään, mutta esim. keliakialla ei ole mitään tekemistä viljatuotteiden aloituksen kanssa. Meidän neuvolatäti erehtyi sanomaan, että on keliakian riski jos aloittaa viljatuotteet ennen 6 kk ikää, niin minua jäi asia häiritsemään ja otin yhteyttä keliakialiittoon, jossa vastaus oli, että keliakia on perinnöllinen sairaus ja viljatuotteiden aloitusajankohdalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa sairastuuko lapsi keliakiaan. Jos jotain tämä mietityttää, niin laittakaa meiliä osoitteeseen info@keliakialiitto.fi, sieltä saatte varmempaa tietoa kuin neuvolasta, jokaisella neuvolantädillä kuin näyttää olevan vähän eri tietoa.

Monesti lapsen vatsa reagoi muuten vaan uuteen ruokavalioon ja onhan vellejä yms. paljon missä ei ole gluteenia ja voi hyvin aloittaa antamisen näillä tai tehdä itse. Nestleltä ja Nutricialta saa tilattua tuoteselosteita ja moni alkuun suositeltava onkin jo luontaisesti gluteeniton, jos ei itse halua vellejä yms. tehdä.