3,5v nukkumisongelmat
me aletaan olla jo ihan neuvottomia. Meidän niin hyvin nukahtanut ja läpi yön nukkunut tyttömme on muuttunut täysin. Hän ei enää haluaisi käydä nukkumaan ja on peloissaan kun näkee painajaisia. Kun vihdoin saadaan nukahtamaan, herää parin tunnin päästä eikä voi enää nukahtaa ilman aikuista. Me vanhemmat haluaisimme nukkua rauhassa omassa sängyssä, kuten tähänkin asti. pikkusisko nukkuu vielä meidän kanssamme. Nyt on kahtena yönä laitettu patja meidän sängyn viereen että tyttö saa yöllä tulla siihen, mutta luulen että hän tulee vaikkei näe painajaisia, että siitä on tullut jo kiva tapa hänelle. Olemme miettineet myös pikkisiskon siirtoa tytön seuraksi, josko se toisi turvaa. Tiedän, että tämänikäisellä on tällainen kehitysvaihe mutta kun se on sietämätöntä. Kun ei aina edes tiedä onko tyttö tosissaan vai yrittääkö vain pompottaa meitä. Jos suututaan niin onko siitä vaan enemmän haittaa vai tepsiikö se?Haluaisin siis tukea teiltä saman vaiheen läpikäyneiltä ja jos vain vinkkejä on niin kokeillaan! Saisiko täällä Suomessa sellaisia supernannyja kotiin?!
Kommentit (4)
ja sen sanon syvällä kokemuksen rintaäänellä. Kovasti olen yrittänyt opetella sitä kymmeneen laskemista meidän 3v:n kanssa. Väsyneenä keskellä yötä se on vielä vaikeampaa, tiedetään...
Mutta siis nukkumisesta - painajaiset ovat kyllä kinkkinen juttu, koska pelothan ovat kaikilla hurjan henkilökohtaisia eikä niiden järkevyyttä oikein voi kieltää. Miten pieni pikkusisko on? Me nimittäin siirsimme juuri pikkusisko 1v:n nukkumaan 3v:n huoneeseen ja vallan ällisyneitä olemme molempien nukkumalahjoissa yhdessä. Jotenkin onnistuvat nukkumaan syvät unijaksot sillä tavalla limittäin, että harvoin toisen kiljahdus herättää toista. Ja jos herättää, niin yleensä peiton korjaaminen päälle riittää. Kynnys laittaa molemmat samaan huoneeseen oli hurja, pikkuinen veteli vielä pari viikkoa sitten aamumaitoja klo 5 aamulla ja jatkoi sen jälkeen unta, mutta nekin jäivät muuton jälkeen pois. Ja esikoinen valitti vielä jokin aika sitten että häntä pelottaa kun pikkusisko itkee yöllä, mutta muuton jälkeen ei ole sellaista enää maininnut.
Voisi ehkä onnistua teilläkin? Me päätimme, että kokeillaan viikko ja jos ei toimi, niin mietitään uusiksi. Ei tarvinnut miettiä uusiksi.
että uusi tulokas saa nukkua teidän huoneessa. Meillä nimittäin on sama ongelma ja luin jostain, että kateus voi tosiaan tuoda niitä ns. pelkoja vanhemmalle lapselle. Artikkelissa, josta tapauksesta luin, sanottiin suurin piirtein niin, että kunhan se toinenkin lapsi siirtyy vanhempien huoneesta, niin yöheräämiset lakkaa siltä vanhemmaltakin. Joten ollemme luopuneet toivosta vähäksi aikaa, ja laittaneet kanssa lattialle meidän sängyn viereen patjan esikoiselle öitä varten.
Täytyy kyllä sanoa, että tuntuu aika raskaalta kun joutuu 3-vuotiaan takia herämään yöllä useammin kuin 4kk:n vauvan vuoksi. No, joo, ne on näitä elämän realiteetteja kai sitten.
Koitetaan jaksaa.
Mietin tässä juuri, etten ole vuoteen nukkunut varmaan kun reilut 10 yötä täysin heräämättä pojan itkuun tms. Viimeiset puoli vuotta on tuntunut, että pojalla on kaiken maailman pelkoja, joita hän sitten yöllä herättyään miettii ja huutaa äitiä silittämään tms. Usein on niin, ettei poika itsekään tiedä mikä hänellä on, vaan vinkuu ja kitisee ja sanoo ettei voi nukkua yksin jne. Milloin on maha kipeä, taikka jalkaan sattuu... Eli toisin sanoen, on tainnut vain pompottaa meitä muutaman kuukauden ajan.
Nyt sitten pari viikkoa sitten otimme tarrasysteemin käyttöön. Eli jokaisesta hyvin nukutusta yöstä saa aamulla tarran. Meillä hyvin nukuttu yö tarkoittaa sitä, että pissahädän saa huutaa ja niin monta kertaa pissatetaan kuin on tarvis. Turhat huutelut ja vinkumiset/kiukuttelut tarkoittavat automaattisesti sitä, että tarraa ei tule. Pari viikkoa on toimittu näin, ja arvatkaapa montako tarraa jo on? VIISI!!!!!!!! En olisi kuuna päivänä uskonut moiseen tarrajuttuun, mutta pakko suositella muillekin. Uskon, että meillä se ainakin toimii. Poika on aivan tohkeissaan kun saa tarran.
Aluksi puhuttiin, että jokaisen viiden tarran jälkeen saa jonkun pienen yllätyksen, mutta nyt olemme päättäneet kerätä niitä enemmän, koska pojalle jo pelkkä tarran saaminen tuntuu palkinnolta! Suosittelen siis lämpimästi kokeilemaan tätä!!!!!
Saa nähdä mitä sitten tapahtuu, kun meille on määrä syntyä kolmisen viikon päästä vauva.... voi olla ettei tarrat enää toimikaan!!!!
Tsemppiä kaikille tämän nukkumisongelman kanssa kamppaileville. Itse olen aina aika ajoin ollut todella lopussa, mutta heti tuntuu jaksavan paljon paremmin kun saa niitä onnistuneita öitä edes silloin tälloin. Niin, eikä ole itsellä morkkista siitä, että taas tuli huudettua ja raivottua lapselle yöllä.....
Olisiko lapsen itse valitsemasta kivasta yölampusta apua? Lampun voisi jattaa palamaan koko yöksi, ainakin meilla se on ollut hyva turvallisuuden tunteen lisaaja. Ja tosiaan kannattaa varmasti, jos mahdollista, siirtaa pikkusisarus lastenhuoneeseen nukkumaan. Ties vaikka esikoisesi onkin hoksannut alkaa olla kateellinen pienelle jolla on etuoikeus nukkua vanhempien huoneessa ja pyrkii sinne siis itsekin keinolla milla hyvansa? Oletko jutellut tytön kanssa unista? Sekin voi auttaa jos kuuntelee millaisia unia lapsi on nahnyt ja yrittaa yhdessa lapsen kanssa mielikuvitusta kayttaen " ajaa pois" pahat unet. Yksi kokeilemisen arvoinen asia on myös tarrojenkerayssysteemi. Jokaisen omassa sangyssa nukutun yön jalkeen lapsi voisi saada tarran, ja kun tietty maara tarroja on keratty, saa jonkun kivan yllatyksen.
Meillakin lapset pyrkivat aika-ajoin vanhempien sankyyn (2.5v ja 4v) mutta itse en kykene yhtaan nukkumaan jos sanky on liian taynna porukkaa. Jos lapset haluavat meidan sankyyn niin sanotaan aina etta kaikki nukkuvat omissa sangyissaan aamuun asti, ja aamulla saa tulla isin ja aidin viereen vahaksi aikaa. Ja aamulla kuuden jalkeen yleensa molemmat tulevatkin sitten meidan sankyyn, mutta se on ihan ok, koska kumminkin on sitten pian jo noustava.