*TORSTIA SYYSKUU-04*
Kommentit (27)
huomenta. Risainen yö takana, paljon kitinää ja pyörimistä ja levotonta unta, pojalla siis. Mulla valvomista ja sen tuhinan kuuntelua. Nyt pojulla nenä tukossa, toivottavasti ei oo tulossa pahemmin kipeeks. Saatiin kyllä viikko sitten se sikotauti- yms rokotuskin joka voi nostatttaa kuumeen, neuvolatätin mukaan just nyt tulevaksi viikonlopuksi.
Meillä viime viikkoon on mahtunut touhua ja kiirettä, etten ole taaskaan ehtinyt mitään kirjoittaa. Ja nyt en muista enää mitä olis pitänyt kirjoittaa ja kommentoida.... :( Siispä tarinoin teille omaa napaa... Mulla oli eilen vapaapäivä, porukat oli meillä lapsenvahtina niin pääsin kaupungille ja kosmetologille. Oli ihanaa, rentouttava klassinen musiikki soi taustalla, kynttilä palaa ja mä nukahdan kun mun kasvoja hierotaan..... aah. Sen pitäisi olla laissa kirjattu, että joka naisen pitäisi saada yksi kosmetologikäynti, yksi hierojakäynti, yksi vyöhyketerapia ja kampaajakäynti VÄHINTÄÄN joka kuukausi, mielellään vaikka kelan maksamana. Sellanen uudenlainen äitiyspakkaus, eli kun äiti jaksaa koko perhe voi hyvin ...
Tea, toivottavasti tauti ei sotkenut kokonaan suunnitelmia. Se on kyllä kumma laki, että aina joku lapsista tulee kipeeks kun on joku treffipäivä tai meno sovittuna. Mutta mä lähtisin kyllä mielelläni joskus vaikka syömään porukalla jos tampereelle treffit saataisiin sovittua. Nyt pian ennen kun tiivii muuttaa täältä pois...
Mä oon hurahtanyt huutopistenettiin, tilasin tai siis huusin taas kaikenlasita sieltä....Hirmuhyvälaatuisia uudenveroisia , mm. rukan sadetakin kesäksi muutamalla eurolla ja yhdet kengät ja Sinkkosen kirjan ja vaikka mitä muuta. Pitäsi nyt vaan osata lopettaa ennenkun meillä on jokapaikka täynnä käytettyjä lastenvaatteita.... ;-)
Niin, jos joskus lähetään syömään tai jotain, Tiiviillä on mun sähköpostiosoite, en viitti tänne laittaa kun omalla nimellä. Kun en aina ehdi lukeen pinoja ni ettei mee treffit ohi.... sähköpostit kuitenkin luen joka päivä, vaikka miten kiire olis.
Mukavaa ja keväistä Torstia kaikille, toivottavasti lumet sulais pian pois!!!
äitikuu, pian piinaviikolla jo
Typy ripuloi illalla sellaisella frekvenssillä, että piti perua menot. Iltapalan jälkeen ei oo tullut enää mitään paitsi ilmaa (" Venna ruspu" sanoo typy). Yöllä itkeskeli monta kertaa ja aika huonoille unille jäätiin miehen kanssa. Itsellä on edelleen heikko olo, ei muuta. En tiedä johtuuko heikotus surkeista unista vai mistä, mutta joka tapauksessa kotipäivä. Typy täällä on reippaammalla tuulella kuin minä.
Huomenna äitini tulee hoitamaan Vennaa (olkoon typyn uusi palstanimi, itseään kutsuu niin) ja meen ihan normaalitöihin itse, Treelle en viitsi yhdeksi päiväksi lähteä.
Lilalle tätä kautta kiitos kuvista! Ihanat neitoset teillä!
Taidetaan lähteä pikaisesti puistossa käymään, kun neidillä näyttää tuota virtaa riittävän. Täytyy estää Vennaa halimasta kavereitaan, ettei tartuteta ketään.
- tea ja venna -
kotihommia ja soppailua tänään tiedossa...
Ja siivottavaa riittää.Huomenna tulee kavereita ja muutama mukula,jotan siivousta taasen ;-)
Voi kurjimus Tea :-( Vennalle paranemista!
PMS jyllää :-( Eilen aamulla eka ajatus,oisko keksiä..juu jotain mut ei suklaista!Sitten tuli järki:Jatu sinä et syö vkolla herkkuja!
Kun poika oli jumpassa,tie vei makuuniin-sitten morkkiskävelylle!!!joo vartin ehin kävellä et varmasti kulu pois!!
sylissä on typy,pupu,nalle,iia,peitto ja tyyny...kuuluu pakettiin koko hoito ;-)
imuroimaan...
jatu
Herätys kello kuusi ja sitä ennen puoli 2 otin Onnin meidän viereen. Itki eikä rauhoittunut omaan sänkyyn. Luulin, että kakka vaivaa mutta en tiedä. Vieressä nukkui ihan rauhassa tuohon kuuteen. Sitten aamu on ollut vähän niin ja näin... Käytiin pikaseltaan pihalla pakkasessa ja äsken oli Onnin kummitäti kylässä. Nyt minimies nukkuu. Odottelen isää saapuvaksi Oulusta, nyt olis hyvä väli kantaa muuttokuormaa kun poitsu nukkuu. Jos ei olis muuttopuuhia, menisin itsekin nukkumaan.
Minä se jaksan tuosta Onnin umpiosta aina kertoa.. Se vaan niin ahdistaa itseäkin, kun toinen yrittää ja yrittää mutta mitään ei tule. Ja kun olen banaaniakin mennyt syöttämään. Ei ainakaan auta asiaan. Harmittaa, että kun on joku hedelmä tai yleensäkin JOTAIN, jota Onska tykkäis syödä, se aiheuttaa tällaisia ongelmia. No, mitä minä valitan, kun kyse ei kuitenkaan ole esim. allergiasta.
Hyvä Enkeli ja Jatukin, jos olette herkuitta pystyneet oleen. Minä en nimittäin ole... Eilen ostin marianne pussin ja edelleen sitä tässä tyhjennän. Minä, joka ei siis yleensä syö suklaata.
Onpas harmi tuo Vennan :) tauti mutta jospa se olis lyhyttä sorttia ja menis äkkiä pian puis!
Tästä lähtien alkaa operaatio pojan lihotus. En tiiä miksi, mutta nyt ekan kerran jotenkin huolestuin tuosta painosta. Katoin niitä käyrä ja pituus menee 0-käyrää suunnilleen ja paino -20-käyrällä:( Byäääh! No tänään annoin lounaan jo 9 jälkeen ja söi hyvin. Että ehkä sitä pitää sitten tarjoilla tiheämpään tuota ruokaa.
Nyt pitää mennä puuhaileen.
T-P
hyvin hiljaa.
Olen halkonut poikkaissut pinonnut. Yhtäkkiä asialista lähti kasaantumaan. Kaikilla hommilla oli kiire ja jokaista olisi pitänyt hoitaa heti. Eilisen lamaannuksen jälkeen istuin kirjoituspöydällä tekemässä halkaisulistaa. Mitä asioita pitää hoitaa, mihin puuttua heti, mikä voi odottaa. Mykkä ja muodoton kauhu on nyt poissa ja listalta kadonnut iso määrä tehtäviä.
Lähdemme huomenissa koko perhe Tampereelle, toisin kuin te ammattilaiset (harmittelut, että reissut peruuntui ja varsinkin se syy on ikävä). Siskon näyttely aukeaa jota juhlimme. Yö hotellissa, superia! Odotan innolla, jostain syystä mulla on kuvitelma, että Tampereella on aina kivaa. Mammoja en varmaan kerkiä nähdä, sen verran on vielä listalla hommia.
Kuumavesi toimii. Jahuu.
Sarjassa kontrolli kannattaa: eilen nousi hiukset pystyyn kauhusta, kun mies kertoi iloisesti, että Poikanen oli ollut ehdoton lapsenvahti, kun kuumavesikattilaa asennettiin. Mies oli sähkömiehen kanssa kellarissa hommissa ja Poikanen pihalla leikkimässä Kukkasen kanssa (aitaamaton piha, jota rajaa 80 km/h tie, jossa ajetaan kuin mielipuolet).
Nielaisin kerran jos toisenkin ja rakentavasti kehuin kuinka hienoa työtä Poikanen oli tehnyt. Kannustavassa hengessä jatkoin, että vielä kun meillä olisi aita pihalla, olisi Poikasen työ vielä arvokkaampaa. Sain mielestäni ilmaistua ilman kauhistelua ja moitetta sen uhan, minkä itse tässä järjestelyssä näen.
Poikanen osaa ja pystyy, mutta jos jotain käy, myös se on kamalaa, että viisivuotias joutuu ikänsä kokemaan vastuuta tapahtumasta. Mutta oli tekemistä hillitä kieltä. Toivottavasti, toivottavasti meni jakeluun, ainakin mies sanoi ymmärtävänsä pointtini.
Ei tämä nyt niin hiljaista ollutkaan, kun vauhtiin pääsin. Nauroin eilen postireissua á la t@hden mies. ONNEA Maisa ja pikkuinen tyttö. Voin kuvitella tuon äidin murheen kuopuksen roolin menetyksestä omassa tulevaisuudessani.
Gradu, soppa ja porkkana. Ankkiksen tärkeää huomiota jatkaakseni, sopan keitto on aloitettava aina uudestaan alusta. Se halkaistu, poikkaistu ja pinottu porkkana koki kuitenkin ainutkertaisen kohtalonsa. Sitä ei voi poikkaista enää uudestaan, vaan porkkanakavereiden pitää tulla avuksi. Muistakaa tämä kun pilkotte porkkanaa, sen voi tehdä vain kerran!
Autossa pohdin, kuinka moni osaa pilkkoa porkkanan mielestään hyvin? Minä ainakin olen haka pilkkomaan porkkanoita, niistä tulee palasia ja ne mahtuvat suuhun.
Siitä huolimatta porkkanat sopassa onnistuvat vaihtelevasti, joskus liemi ei maistu miltään, ja sitämyöten porkkanan maku on mitätön. Joskus taas maku on erinomainen, koska on niin nälkä, että söisi mitä vain. Tekstin viesti olkoon mysteeri, sillä nyt on niin nälkä, että hyvin ja huonosti pilkotut porkkanat maistuvat hyvältä.
Kukkuu
Sanoi tyttö ulkona ja osoitti varpusta. Olen jankannut " talitintti, talitintti" kun lintulaudalla käy näitä lintupalleroita ja tyttö niitä ihailee. Ehkä kannattaisi kuitenkin vain nimetä yksinkertaisesti " lintu" :)
Ihana oli taas lukea Kukkuun tekstiä. Tulen niin hyvälle tuulelle :) Hui, kuinka hienosti oli Poikanen osannut hoitaa vastuullisen tehtävän. Ei sillä, minäkin olisin nieleskellyt tyhjää hieman, kuten Kukkuu, tuossa tilanteessa.
Enkelille ja Jatulle tsemppiä terveelliseen ruokavalioon! Minäkin yritän perässä. Siis huom! Yritän. (Tänään en vielä ole syönyt suklaata ...)
TP, minä ymmärrän sua näissä painoasioissa! Mullakin tuo hoikkaliini tyttö huitelee jossain -15 käyrillä. Mutta tyttö vaan on sitä sorttia. Syö paljon ja öljylisät, yms. mutta paino vaan kasvaa hitaasti. Ei sille kai mitään voi. Kun ei mitään allergioita tms. ole. Pääasia on että kasvaa hyvin ja on omalle käyrälleen uskollinen.
Olimme aamulla kaksi tuntia ulkona. Kaveri oli mukana lapsineen. Meillä oli mukana aamu(päivä)kahvit termarissa ja kaurakeksejä. Nam. Lapset viihtyivät myös tosi hyvin. Tytöllä oli järkyttävän suuri ruokahalu ulkoilun jälkeen ja uni tuli nopeasti.
Iltapäivällä mennään naapuriin välipalalle ja leikkimään. Seuraa siis myös äidille tiedossa, kivaa :)
Ja illalla jumppa.. ah, reidet saavat taas rääkkiä.
Kivaa päivän jatkoa kaikille :)
Alli
piti sanomani kiitos kuvista :) Oli ihania ja vauva suloinen!!
Alli
(Onkohan postilaatikot jotenkin täynnä ihmisillä kun mun viesti tuli takaisin että ei voida toimittaa perille .. )
Olen tässä odottanut isää tulevaksi.. Mur ja pur ja ärr ja vaikka mitä. Nyt olis ollut hyvä pakata sohvat kyytiin kun Onni nukkuu. Mutta isää ei näy.
En taida ottaa konetta Ouluun nyt viikonlopuksi, joten tämä huusholli hiljenee nyt viikonlopuksi. Jatkakaa linkittämistä ahkeraan, niin tiedän palattuani mistä täällä puhutaan.
Hyvää, rentouttavaa ja aurinkoista viikkistä koko syysmammaporukalle!!!!
T-P
Mun pitäisi olla ihan aikuisten oikeesti nukkumassa päiväunia mutta täällä sitä vaan roikutaan:)
Eilen oli tosiaan megaitkuinen päivä äidillä ei lapsilla, tänään enää (onneksi) hiukan " hiotuttaa" ohimoita kuten asian ilmaisee pohjoispohjalainen appiukkoni:)
Talossa hilljaista, esikoinen koulussa, keskimmäinen kerhossa ja eppu-nukkumassa päikkäreitään samoin kuopus. Iih, en osaa ajatella edelleenkään, että eppu ei ole se kuopus vaan isoveli, höh...
Lempi-ilona:tiedettiin 3/4d ultran pohjalta, että tulokas olisi kaikella tod.näköisyydellä tyttö joten sain aikaa" sopeutua" ajatukseen. En mitenkään erityisesti toivonut tyttöä ja koinkin raskausaikana hirmuisena loukkauksena ne lausunnot, että vihdoinkin te saatte sen kauan toivomanne tytön, ihan kuin pojat eivät olisi olleet yhtä toivottuja tai arvokkaita.
Juoksemisen lopetin tässä raskaudessa " jo" noin puolessa välissä kun siirryin talven myötä sisälajeihin, mutta jumppia vedin viikolla 37 asti ja synnytystä edeltävänä päivänä kävin tunnin hiihtolekillä, joten entiseen malliin mennään:). Saa nähdä miten kykenen taas lenkkipolulle kun kätilö vähän pelotteli, että kohdunlaskeumaa saattaisi tulla herkästi kun kuitenkin näin " vanhoilla päivillä" tein kaksi lasta melko nopeaan tahtiin, joten taidan nyt aluksi panostaa vain lantionpohjanjumppaan ja rauhallisempiin liikuntamuotihin (helpommin sanottu kuin tehty tuntien itseni).
Inhottavia tauteja liikkeilä syyslapsissa, itsekkin odotan kauhulla jokakeväistä vatsatautirumbaa jonka aina käymme läpi (yleensä sillä tempolla, että ainakin yksi lapsista on sairaalassa nesteyksessä). Paranemisia ja jaksamista pienten potilaiden vanhemmille.
Nyt meni kirjoittelu senverran hankalaksi kun mies kiikutti sinappikoneen maitobaariin tarjoilulle, että taidan siirtyä suosiolla takavasemmalle, jaksamista kaikille tasapuolisesti.
maisa ja eppu-isoveikka
Huono äiti-fiilikset jyllää. UNOHDIN että esikoisella (palstanimeltään tästä lähtien Milo) oli koulun kanssa uintia tänään. Hö. Vaikka paperilla selvästi niin lukee. Harmittaa ihan kauheasti, mutta onneksi Milo itse ei ottanut sitä niin vakavasti.
Keskimmäinen (palstanimeltään tästä lähtien Kare) pitää loppuviikon vapaata tarhasta. Ulkoiltiin aamulla ja oli tosi mukavaa, Lilli keinui ja laski liukumäkeä veljensä sylissä ja sitten kun Lilli väsyi niin kärryiltiin kauppaan ja takaisin. Ihanan kiireetöntä. Karen kanssa on ehditty touhuilla vaikka mitä.
Tsemppiä herkuttomuuteen Enkeli ja Jatu!
Voi pientä Vennaa :-( Kurja ajoitus taudilla, ja kurja tauti. Toivottavasti tauti kiertäisi tällä kertaa Maisan perheen kaukaa.
T-P:lle jaksua muuttorumbaan, ja Mimmulille tietysti myös.
Kukkuu, minuakin hirvittäisi tuo Poikasta painava vastuu, jos jotain sittenkin sattuisi. Aploodit ja ihailut sinulle että sait asian sanottua rakentavalla tavalla.
Alli, keskiviikkohan on pikkulauantai, tai oli ainakin opiskeluaikaan... Toivottavasti siideri maistui :-)
Kääk, Milon sängyn tikkaat on unohtuneet nostaa pois paikoiltaan, täytyy mennä - viivana
Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥
Yritän taas muistella mitä pinoissa oli, jos jotain muistais kommentoida. Monta asiaa mielenkiintoista oli, mutta kumma kyllä, näin äitiyslomalla tuo muisti tuppaa pätkimään... ;)
Ensiksikin: ONNEA MAISA JA PERHE! Tuttu tunne tuo säälintunne pientä kohtaan, kun uusi tulokas syntyy. Itsekin olen monta kyyneltäkin vierittänyt ko. asian suhteen. Joteskin kun toinen on niin pieni ja yhtäkkiä onkin isoveli... sniisk... Ja aivan kuten Maisakin, sain sain myös odotusaikana ja Neitin syntymän jälkeen kuulla kommentteja " onneksi kolmas oli tyttö" . Olisin ollut onnellinen myös pojasta, vaikkakin toivoin kyllä vaaleanpunaista nyyttiä kahden vaaleansinisen jälkeen. Aluksi tuntui, ettei tyttövauvaa osaa hoitaa, mutta äkkiähän tuohon on tottunut.
T-P: meilläkin T menee niitä alimpia miinuskäyriä kasvussa. Kasvu on ollut kuitenkin tasaista, vaikka kieltämättä minuakin joskus huolettaa T:n pienuus ja alhainen paino. 1½ vuoden iässä oli huikeat 10,2 kg. T syö kuin hevonen, mutta kun ei tartu kylkiin, niin ei tartu!
Tomeran Idakos se oli päässyt jo melkein vaipoista pois? Huikeaa, meillä kun ei potalle tehdä vielä mitään. Osaksi äidin laiskuutakin, mutta toisaalta ei T ole osoittanut vielä minkäänlaista kiinnostusta koko härveliä kohtaan. Hetken istuu potalla, mutta heti haluaa siitä sitten pois. Ilman tulosta.
Tean Vennasta pöpöt pois, hus. Ja parempaa vointia myös mammalle!
Kukkuu se osaa kirjoittaa aina hyvin viisaita, osaisimpa minäkin. Halkipoikkipinoon - kysymykseen en osaa vastata. Porkkanoitakaan en osaa tasaisen kokoisiksi pilkkoa. Antimarjatta, siis.
Kello kolmelta en halua kuulla mitään, kiitoooos! Meillä yöt tarpeeksi rikkonaisia muuteskin. Viime yönäkin herätykset olivat klo 24, 1.30, 3, 3.45, 5.00 ja seiskalta ylös. Herätyksiä aiheuttivat sekä Neiti että T.
Ja miehestä ei ole apua. Oli toissa päivänä polvileikkauksessa. Tiedättehän miehet, kun ne on sairaita, niin ne on kans sairaita! Ou mai gaad!
Nyt lyö tyhjää... Ei yllätä....
Onko Yniksestä kuulunut mitään? Tuossa nurkillahan se Ynis nyt pyörisi lomatunnelmissa, kunpa olisi kerinnyt tavata. Olisi saanut edes yhdelle nimimerkille kasvot. Olisi niin kiva tavata teitä livenä. Täällä pyörii huippuyksilöitä, sen kuvan olen saanut syysmammoista.
Mimmu ja lapset x3
PS: Mimmuli, pakkaahan kunnolla. Ota isoja jätesäkkejä viereen kun tyhjennät kaappeja ja lyö kaikki jonninjoutava ja tarpeeton roskiin. Älä vain kuljeta niitä uuteen kotiin, ettei käy niin kuin mulle. Nyt on iso läjä purkamattomia laatikoita ja pusseja varastossa, eikä niitä taida tarvita, kun ovat jo vuoden siellä lojuneet.... Kaatopaikkakuormaa siis pitäisi ruveta tekemään, kun vain jaksaisi!
Pitkästä aikaa taas ehdin kirjoitella. Veetin kanssa en tosiaan ehdi edes koneella käydä. Pinot olen kyllä ehtinyt lukea, mutta kirjoittelu on vaan jäänyt.
Nyt Veeti päikkäreillä ja aikaa kirjoittaa. Siivota kyllä pitäis, mutta sen ehtii aina myöhemminkin =)
Maisalle ja perheelle onnittelut pikku prinsessasta.
Mulle ei oo Lilan kuvat tulleet perille.
Sais jo lumet sulaa ja kunnolla tulla kevät. Nyt on ollut ihanaa kun aurinko paistaa. Oikein tekee mieli lähteäkkin ulos.
Mulla pää lyö aivan tyhjää ja en yhtään muista mitä kaikkea pitikään kommentoida. Taidan palata kun muistuu mieleen.
Öttis, Veeti ja masutoukka rv 17+1
No kaikilla ei ole Jatun ja Enkelin itsekuria...
Öttikselle ja Keilinille lähetin uudestaan kuvia. Toivottavasti nyt tuli perille! Posti ilmoittikin eilen ettei Keilinin postiin mitään lähtenyt, mutta Öttiksen kuvattomuus oli ylläri.
Tea, nimenomaan juuri tuo, että saako petarilla levollisen asennon nopeasti on mietityttänyt. Liikkeessä kun kyseisiä petareita on kokeillut, niin ovat mielestäni tuntuneet kovilta ja joustamattomilta, mutta se ominaisuus taitaa johtua paksummista vaatekerroista. Seuraavaksi siis huonekaluliikkeeseen bikinit päälläkö???? :-D
Äitikuu, ilmoitellaan heti jos jonkin sortin tapaamista saadaan aikaiseksi!
Kukkuu, mutta Tampereellahan on aina kivaa!
Tiivii. Siniltä otin muutama kuukausi sitten Tripp Trapistä koko turvakaaren pois. Sini kun ei tykännyt tuoliin mennä kun oli niin ahdasta ja hankalaa. Niin no, Sini on kyllä tuollainen istuva härkä, eikä juurikaan kiipeilystä välitä.. Teillä akrobaatin kanssa voi olla tilanne toinen.. Syömisistä muuten. Sini on syönyt itse n. 4kk. Joi jo tavallisesta mukistakin, mutta nyt kun uhma alkoi nostaa päätään niin alkoi tyynesti aina kaataa mukin sisällön lattialle, tuumien vain o-ho. Tippalukkomuki nyt käytössä. Sini olisi aina tulossa syömään. Siksi meillä on kaikilla samat ruoka-ajat. Tylsä odottaa aina Sinin ruoka-aikaa.. Mutta muuten ei homma toimi, neiti söisi muuten kokoajan.
Sini on osannut kiivetä nyt kaksi päivää keittiön tuoleille. :-O Ja osaa siirtääkin niitä haluamaansa paikkaan.
Kolhuista ja muksahduksista. Ehkäpä rämäpäiden äidit osaavat suhtautua järkevämmin noihin kolhuihin. Sini on niin varovainen, että on lyönyt päänsä lattiaan 3- 4 kertaa koko elämänsä aikana (liukastunut). Äiti ei ole siis ehtinyt tottua noihin kaatumisiin ja kolhuihin...
Kiva kerhopäivä takana. Oli kuvaajakin. En ottanut yksittäiskuvia sisaruksista, otan vain ryhmäkuvan. Pää lyö tyhjää.
Lila75
Ähkyä alkuiltaa - voin toivottaa samoin kuin Lila. Mun yritys elää terveellisesti tämä päivä meni sitten kankkulan kaivoon. Olimme naapurissa iltapäiväkahvilla / välipalalla ja leikkimässä. Ja kun tyttö leikki innoissaan muumitalon kanssa, niin minä vetelen naapurin tekemiä ihania tuoreita pullia kaksin käsin :( Siis pullat olivat ihania mutta itsekuri - hmm - mitä se on.
Onneksi kohta lähden sentään jumppaamaan.
Lila ja muut Tampereen suunnalla. Yritin laittaa viestiäkin s.postilla mutta viestini eivät jostain syystä menneet perille. Minähän käyn myös aika ajoin sielläpäin koska vanhempani asuvat lähistöllä. Voisin nimittäin osallistua joskus " Tampere-treffeille" :) Eikös vaan järkätä sellainen joskus sinne??
Tyttö alkanut hokemaan mun perässäni " voi voi" tai " no niin" .. Pikku-papukaija :)
Alli
Sivut nimittäin! Eilen ei pelittänyt kuin vasta illalla enkä sitten enää jaksanut mitään kirjoittaa.
Eilen oli taas kuoro- ja draamaharkat. Aika tiukka on tahti ennen pääsiäistä, mutta sittenpä se on ohi. Nyt oli ihan mukava olla mukana, kun rupeaa kokonaisuus hahmottumaan. Ja eipä nuo pääsiaisen asiat pääse ihan ohi menemään.
Aamusta oltiin kavereilla kylässä. Neiti keskimmäinen totesi äsken, kirkkain silmin: " Eikös menny ihan hyvin kyläily, kun kiukkuamista ei oteta huomioon?" No, menihän se. Jos ei oteta huomioon sitä, että puolet ajasta meni huutamiseen ja äkäilyyn ;)
Miehen kurssi loppuu tänään, JEE!
Lastenohjelmat loppui myös jo eli palaan taas
T@hti
Maisa: Toivottavasti en asettanut sanojani liian huonosti tuon tyttö-kysymyksen suhteen. Olen pahoillaan, jos niin kävi. En epäile ollenkaan, etteikö jokaisen äidin jokainen pieni nyyti olisi sellaisenaan juuri se kaikkein rakastettavin. Ehkä kysymykseeni vaikutti oma taustani liikaa. Minulla itsellä on meidän perheen suhteen asenne, että omilla geeneillämme tytön saaminen olisi oikeasti suurenmoinen ihme, jota ihmettä toisaalta toivon mutta toisaalta tuo toive ei ole mikään pakkomielle. Saatamme reilusti laskea (ajattelematonta ja pinnallista) leikkiä tytön tekemisestä, mikä ei tosiaan ole välttämättä viisasta. Suurissa suvuissamme lapset ovat ehkä 90-prosenttisesti poikia. Pojat ovat tietysti yhtä lämpimästi tervetulleita perheeseemme - en tilaa sukupuolta, luonnetta enkä ihmistyyppiä, jos vauvan joskus vielä saamme. Hänen on lupa tulla ja saada kaikki rakkaus juuri itsenään, ennen kaikkea näin.
Tiiviin syömis-G: Ei kamalan tiukkia periaatteita. Pönksy saattaa käännellä jotain purnukkaa silloin, kun syötetään. Syö itse palaruuat - enemmän sormin kuin lusikalla. Syötettäessä yleensä sylissä, muulloin syöttiksessä. Taas lakkoilee nokkamukeilussa, mutta lasin reunasta vesi maistuu hyvin. Oman mukin kaataa heti ylösalaisin, joten itsenäisen mukeilun aika ei vielä ole. Pönksy on kai suunnilleen normaali syöjä, ei syö erityisen hyvin, muttei huonostikaan. Yleensä ainakin yksi lämmin ateria menee tosi hyvin, toinen voi mennä heikommin. Annan yleensä heikon aterian päälle leipää, kasviksia, hedelmää tms. Esim. kurkkua, parsakaalta ja banaania lapsonen syö hyvin hyvin mielellään. Siinä olen melko kaavoihin kangistunut ja periaatteellinen, että vain pöydässä syödään.
Kukulus: Tänään keksin, mitä voi saada valmiiksi. Ompelin Pönksykän huoneeseen uudet verhot. Voi, miten ihanaa saada tehtyä jotain kaunista valmiiksi omin käsin. Olen aiemminkin kärsinyt siitä, että haluaisin elämässä saada muutakin näkyvää aikaiseksi kuin paperipinoja. Vaikkapa maalauksia ja ompeluja. Millainen näyttely siskollasi muuten on?
Ankkis: Voisin lähteä oppaaksesi (ja päiväkahville) Selloon melkein milloin vain. Käyn siellä monta kertaa viikossa. Futon-liikkeeseen pääsee helpoimmin, kun menee (marketeilta päin katsottuna) uuden puolen perimmäiseen radanpuoleiseen nurkkaan ja laskeutuu hissillä yhden kerroksen maan alle. Ulkokautta löytää ainakin hyvin helposti.
Tea: Hymyilytti kovin tuo hellyttävä " ruspu" . Pienelle Vennalle pikaista paranemista.
Aimo (eli Enkeli): Piti jo kauan sitten kirjoittaa, että Nekun käyttämä Aimo nauratti minua hirmuisesti :D
*odottaa täällä vesi, että oma poikakin alkaisi puhua hassuja*
Ihan järkyttävää. En vaan saanut unta. Onneks Nea nukkui paremmin ja sain alkuyön nukuttua. Nyt on vielä hiljaista makkarissa, sain rauhassa syödä aamupalan. Tänään on kerhopäivä ja illalla kyläilyä, ihanaa, et on jotain ohjelmaa. Mä en nimittäin voi lähteä minnekään itsekseni nyt kun miehen selkä kipeä, ei pysty nostella tyttöä. Tulen kaiketi hulluksi täällä sisällä...
Tomera, joo swaddle on kyllä aika kapea. Hamuppukangasta oon etsinytkin, mistä sä ostit sitä ja oliko kuin kallista! Haluisin itse ommella imuja! Pesuaineena Daily sensitive, minkä pitäis olla vaipoille ok!
Kehaisenpa tässä, et mulla on alkanut terveellinen elämäntapa! Jeee! Tähän mennessä mennyt hyvin, en oo edes juuri haikaillut herkkujen perään. Syön vähän kuin Nea, viisi ateriaa päivässä ja kaikki terveellistä :-) Lautaselta puolet kasviksia ja välipalaksi hedelmiä, ei vaaleaa vaan ruisleipää. Olo on ihana kun aiemmin JOKA PÄIVÄ mussutin jotain ja se kyllä näkyi siinä, että alkoi vaatteet jäädä pieniksi! Nyt kun kevät tulee, niin haaveilen lenkkeilystä Töölön lahdella ja keskuspuistossa! Ja välillä voi sit hyvällä omalla tunnolla syödä jotain hyvää, jos jossain tarjotaan, mut itselleni en enää kotiin osta karkkia tai jätskiä!
Paranemisia Tean tytsylle! Voi kun menisi pian ohi!
Nyt kiiruhdan meikkamaan, ennen kuin Nekku herää! Mukavaa päivää kaikille!
Enkeli1 ja Nea