Kokemuksia puolipäivähoidosta?
Harkitsemme parivuotiaan tyttäremme laittamista puolipäivähoitoon. Vaihtoehdot ovat käsittääkseni 2-5 tuntia TAI alle 7 tuntia.
Lyhyempi hoitopäivä tarkoittaisi sitä, että lapsi olisi tarhassa n. klo 8-12 ja tulisi nukkumaan päiväunet kotiin.
Seitsentuntisessa versiossa tyttö joutuisi vetämään päikkärit tarhassa n. klo 12-14.
Millaisia kokemuksia teillä on puolipäivätarhasta?
Itse jään äitiyslomalle. Ajattelimme pistää tytön hoitoon virikkeellisistä syistä. 2-vuotias pitää kovasti muista lapsista, musiikista jne., eikä pienen vauvan kanssa voi ravata muskareissa ja leikkitreffeillä. Näin vauvalle jäisi myös henkilökohtaista " äitiaikaa" eli se saisi ainakin osittain samaa sataprosenttista kohtelua kuin esikoinen.
Kommentit (6)
Itse laitan parivuotiaan poikani puolipäivähoitoon kolmeksi päiväksi viikossa 5-7 tuntia päivässä. Eli klo 9-max klo 16 asti. Ideana oli se, että hoito maksaa saman, on poika sitten 5 tai seitsemän tuntia. Kolme tuntia on turhan lyhyt aika, ehtisin viedä ja kohta pitäisi taas hakea. Vauvan kanssa sellainen tiuha rehaaminen ei ehkä ole kauhean mukavaa. Itsekin jään siis äitiyslomalle. Minusta aika on sopiva, koska käytännössä poika leikkii sen 3 tuntia tarhassa ennen päikkäreitä ja nukkuu päikkärit siellä, ettei joka päivä tarvitse nukutella sekä poikaa että vauvaa. Päivästä riippuen voin hakea pojan heti päikkäreiden jälkeen pois tai sitten, jos viihtyy antaa leikkiä vielä iltapäivällä. Myöhäinen vientiaika sen vuoksi, että haluan pojalle kuitenkin kiireettömät rauhalliset aamut eli aamupalan syö kotona. Minusta ratkaisu olisi ihanteellinen. poika on tosi sosiaalinen ja verbaalisesti lahjakas; puhuu 7 sanan lauseita. Kotona hän pelkästään turhautuisi enkä tosiaan jaksa vauvan kanssa lähteä avoimeen päiväkotiin yms koko aikaa. ja kuitenkin poika on 4 päivää täysin kotihoidossa ja saa nauttia kodin rauhassa. Kun on 3 päivää viikossa ohjelmaa, voi hyvällä omalla tunnolla olla sitten sen 4 päivää vaan kotona ja nauttia siitä olosta. Minusta näin poika saa parhaat puolet molemmista sekä kodista että päiväkodista. Toivon, että tämä toteutuu. Paikkaa en siis ole vielä saanut. Asumme Espoossa ja tilanne ei joka alueella ole paras mahdollinen päiväkotipaikkoja ajatellen.
Sillä parivuotiaan nukahtaminen päiväunille ei ollut enää niin helppoa ja senpä vuoksi oli helpompi kun jäi päiväkotiin nukkumaan ja nukkumaan meno meni samojen totuttujen rutiinien mukaan suoraan ruokapöydästä. Hain hänet sitten puoli kolme välipalan jälkeen.
Meillä lapsi oli siis ollut jo aiemmin päiväkodissa, mutta jatkoi 2 lyhennettyä päivää viikossa kun jäin äitiyslomalle.
Kun toinen vanhemmista on kotona, on se myös lasten paikka. Erotuksena sosiaaliset syyt!
Hoitopaikka on vanhempien työssäkäyntiä varten, ei lasten virikkeitä varten. Pienen vauvan ja isomman lapsen kanssa voi käydä kerhoissa, ei ehkä ihan heti, mutta muutaman kuukauden kuluttua. Näin aion itse tehdä ja näin ovat muutkin tehneet. Vanhempien kuuluu järjestää lapsillensa virikkeet, kun lapsia haluavat/saavatkin. Ei se ole kunnan vastuulla.
ja asiaa kommentoida ilman näitä eriäviä mielipiteitä. Eriävä mielipidehän on täysin ok tottakai, mutta kyllähän se jo tiedetään ja tuskin vastasi alkuperäisen kirjoittajan kysymykseen.
Asia ei koskaan ole noin mustavalkoinen, kuten elämässä yleensä. Syitä viedä puolipäivähoitoon voi olla mm. se, ettei kerhoja ole lähellä tai kuten meillä avoin päiväkerho on vain kerran kahdessa viikossa. Toiseksikin nuorimmainen voi olla koliikkilapsi jota EI VOI viedä kerhoihin huutamaan. Vanhempi lapsikin kaipaa hermolepoa sellaisessa tilanteessa. Tai sitten äiti on lapsien kanssa niin yksin (ei tukiverkkoa, mies tekee pitkää päivää jne.), että ainoa mahdollisuus saada apua on tämä. Varsinkin jos tilanne ei kuitenkaan ole niin paha, että pitäisi perhetyöntekijöihin turvautua, mutta tarvitsee apua lastenhoidossa. Riittäähän näitä syitä. Kukaan ei lastaan varmasti hoitoon laita siksi, että haluaisi vain itse päästä helpommalla, eiköhän siinä kuitenkin aina ajatella ensisijaisesti lapsen parasta..
Blues
ja anteeksi ap:lle, että vastaan tuohon eriävään mielipiteeseen. Olet toki kaikkien muiden lailla oikeutettu eriävään mielipiteeseen mutta maailma ei ole noin mustavalkoinen (tai ehkä se on, jos alueella, jossa on noita mainitsemiasi kerhoja...).
Itse asumme maalla, jossa ei ole mitään kerhoja, ei siis minkäänlaisia lähimaillakaan lukuunottamatta kunnan järjestämään päivähoitoa. Meillä on kaksi lasta (03 ja 04), joiden kanssa olin koko ajan kotona, esikoista ei siis viety hoitoon kuopuksen synnyttyä). Nyt odotan kolmatta ja aiomme kyllä ottaa kahdelle vanhemmalle lapselle parin päivän hoidon viikossa. He ovat nyt töissä ollessani tottuneet mukavaan perhepäivähoitajaansa ja heillä on hoidossa kaverit, joita innolla odottavat (täällä maalla kun ei ole lainkaan naapureita). Se on ainut mahdollisuus saada heille muita sosiaalisia kontakteja. Täällä ei ole minkäänlaisia perhekerhoja eikä avoimia päiväkoteja. Kunta suhtautuu erittäin positiivisesti siihen, että lapset tulevat pari päivää viikossa eli täällä ei asiaan suhtauduta nuivasti, koska kaikkien tiedossa on se, että muita palveluja ei ole. Mieheni tekee 14-16 tuntista työpäivää, joten senkin puolesta olen helpottunut, että vanhemmilla lapsilla on parina päivänä viikossa jonkun muun järjestämää ohjelmaa.
Tässäpä eriävä mielipide eriävään mielipiteeseen..
7:45 - 11:30 3-4 ap:ta viikossa. Kotona tuli viel ne päikkärit päälle, joten sekin helpotti. Virikkeellisesti tuo pelkkä ap riittää, eipä ne nukkumiset siihen sit auta :) Ja oli tarpeeksi lyhyt aika pojalle, joka viihtyikin erinomaisesti! Kun palasin töihin ja joutui nukkumaan päiväkodissa ja muutenkin päivä oli pidempi, niin sit oli kyl hiukan sopeutumisvaikeuksia. Suosittelen kyllä tuota puolipäivähoitoa..
Blues ja muksut -03, -04 ja rv20