Eturauhassyöpä. Onko kenenkään isällä tai muulla läheisellä todettu?

kävi läpi jonkun ihme hoidon,jossa eturauhanen poistettiin osittain. kuo..li 11 viikkoa mun lapsen syntymän jälkeen. voimia sinulle,paha paikka!

Isäni kohdalla ei ole vielä syöpä-sanaa käytetty, mutta kuukauden kuluttua on tähystys. Psa-arvo oli ollut 7.1, ja ilmeisesti juuri sen takia tehdään lisätutkimuksia. Minkälainen arvo sinun isälläsi oli aluksi ja millainen se on nyt? Minkälaisia nuo mainitsemasi hoidot ovat? Ovatko ne kivuliaita? Oliko lääkäri antanut mitään ennustetta? Yms.



Tämä kaikki on niin uutta ja masentavaakin, koska isä on muuten ihan hyväkuntoinen, ja pissavaivojen takia meni lääkäriin, ja nyt tämä...

Ihanaa ja tervettä loppuelämää

Missä isääsi hoidettiin? Käykö hän yhä hoidoissa, vai onko ne jo tehty kaikki, mitä tehdään? Käykö hän kontrolleissa? Minäkin toivon hänelle ihanaa ja tervettä loppuelämää.



Luin juuri jostain samaa, että moni vanhempi mies kuolee johonkin muuhun sairauteen, jolla ei ole mitään tekemistä syövän kanssa.

mutta isälläni todettiin heti syöpä,oli jo iäkäs,ja sytostaatteja sun muita ei kokeiltu,muuten isäni voi aluksi ihan hyvin kunnes katetrit sun muut alkoi vuotaa. äitini vähätteli ongelmaa loppuun asti,vaikka isäni oli terhokodissa kolme viikkoa. lopuksi hän vaipui koomaan,eikä herännyt,ja äitini ilmoitti että ei hätää,lähtekää vain mökille. sunnuuntain vastaisena yönä hän kuoli,äidin syliin. näin isäni kuolleena,oli kamalaa,mutta onneksi oli samalla uutta elämää. anteeksi tämä vuodatus,ja voimia sinulle!!!!!!

vaikka ei olekaan mikään kiva aihe.

mutta lyödettiin siis *erittäin* levinneenä. Tämä ilmeisesti ei ole teidän tilanne ollenkaan?



jos ei ole levinnyt, on tietääkseni erittäin hyvin hoidettavissa!



voimia ja haleja, sinua varmasti huolestuttaa.

ja oli ymmärtääkseni jo hieman levinnyt sen kapselin ulkopuolelle. Hänellä sitä on hoidettu siten, että ensin annettiin yli puoli vuotta naishormonia, jolla kasvain oli tarkoitus saada pienemään ja sitten annettiin sädehoitoa. Naishormoni jatkuu vielä, mutta ymmärtääkseni syöpä on nyt hallinnassa/poissa, jos poissa-sanaa voi edes käyttää. Ei siihen siis aina kuole.

ne on niin osaaottavia. Toivon parasta, mutta pelkään pahinta, ja minä sain tietää asiasta vasta pari päivää sitten. Ja syövästä ei minulle ole vielä puhuttu mitään...



Olenhan minäkin nyt jo 37-vuotias eli kauan olen isäni saanut pitää, mutta luopuminen on niin kovin tuskallista. Jokainenhan meistä kerran kuolee, ja eikös parempi vanhana sairauteen kuin nuorena yllättäen jossain onnettomuudessa.



T.ap

Setäni kuoli heinäkuussa -97 eturauhassyöpään, joka oli levinnyt luihin. Syöpä todettiin edellisenä syksynä.

Isäni sairastui eturauhassyöpään -97, melkein puoli vuotta setäni kuoleman jälkeen. Leikattin ja parani. Syöpä uusitui viisi vuotta myöhemmin, syksyllä 2002. Ensin tilanne oli hyvä, mutta jouluna kunto lähti roimasti laskuun, kunnes se oli kriittinen. Pari viikkoa ennen kuolemaansa, hän oli tajunnan rajamailla, sitkeästi taisteli kuolemaa vastaan, jääräpää karjalainen kun oli. Kunnes sitten pääsiäisenä antoi periksi ja nukkui pois.

Serkkuni (isäni puolelta) sairastui eturauhassyöpään tänä kesänä, leikattiin. Kunto on vielä ihan ok.

Isäni puolen pikkuserkkuja ja isäni serkkuja on kuollut tai sairastunut eturauhassyöpään tuhkatiheään.

Isäni ja setäni olivat kuolessaan 62 vuotta. Serkkuni on nyt 61 (hän on muuten vanhin serkkuni, itse olen serkuksista nuorin, olen 24v).



Meidän suvussa on muutenkin paljon syöpää, meidän suku on ns. syöpäsuku ja meillä on tuo geeni, jonka takia meillä on suurempi riski saada syöpä kuin normi ihmisillä.



Naisilla on paljon rinta-, kohtu- ja haimasyöpää. Miehillä on tuo eturauhassyöpä.

niillä kapseleilla. Ei ollut levinnyt kapselin ulkopuolelle. Sen jälkeen ollut aina normaalit PSA-arvot eli elää ihan normaalia ja tervettä elämää. On nyt 62-vuotias.

Olisiko tähän vielä lisäkokemuksia?

Kiitos!

Ap.

Nyt kesällä kontrollikäynnillä psa-arvot olivat taas hiukan nousseet ja nyt odotellaan lisätutkimuksia ja mahdollisia lisähoitoja. Anoppi on aivan hajalla tilanteesta.

PSA arvoja en muista tarkkaan (4-6 ?), mutta ne olivat olleet jo nelisen vuotta koholla ja joka vuosi oli otettu koepala, jossa ei näkynyt mitään, kunnes vuosi sitten syöpäsoluja löytyi. Syöpä ei ollut ehtinyt levitä lainkaan ja hoidoksi valittiin koko eturauhasen poistoleikkaus. Mitään lääkitystä ei ole tarvinnut ja nyt PSA arvo on nollassa.



Jos syöpä ei ole ehtinyt levitä, ennuste on todella hyvä! Voimia asian läpikäymiseen, rankkaa se on, kun rakas ihminen sairastuu...

deadlinea.

sedällä huomattiin läääkärintarkastuksessa about 3 v sitten. Hoitona sellanen jäädytyshoito, jota annetaan vain vaasassa. Hoito oli vaivaton ja setä on oireeton. Tosin pitkän aikavälin tietoa hoidosta ei ole eikä laajaa tutkimusjoukkoa.



Isäni meni PSA-kokeisiin veljensä sairastuttua. Ihan oireeton oli. Psa oli yli 40. Isällä ikää silloin 64v. Toteamisesta on nyt 1.5 vuotta.

Isällä syöpäsoluja oli jo kapselin ulkopuolella, joten leikkausta ei suositeltu. Useiden muiden sairauksien vuoksi leikkaus olisi ollut myös iso riski.



Isä valitsi ensin hoidoksi hormonihoidot. Periaatteessa vaivatonta - piikki n. 3 kkvälein. Isälle sivuoireet vain olivat niin tuskalliset (=aivan karmean valtaisaa hikoilua), että hän vaihtoi muutaman kuukauden kuluttua sädehoitoon. Sitä annettiin hänelle 7 viikkoa 5 krt/vko. Hoitohan on kivutonta, mutta pitkät matkat päivittäin sairalaan olivat rankkoja.

Isä sai terveen paperit kesäkuun 2006 alussa. Hikoilu jatkuu kuitenkin edelleen sykleittäin, vaikka lopettamisesta on yli puoli vuotta. Isälle ei aiheutunut ulostamisvaikeuksia sädehoidoista, niin kuin voi käydä, mutta unettomuutta ja virtsaamisvaivoja kylläkin. Herää öisinkin jopa vartin välein vessan. Nyt sai jonkin lääkityksen, mutta sitä ei saisi käyttää liian pitkään.

Tänään isällä oli kontrolli. mennessään oli varma, että tauti on uusinut. Onhan se henkisesti kova paikka mennä kuulmaan testitulokset. Nyt illansuussa iloinen isäni soitti ja kertoi, että kaikki oli hyvin - PSA hienot 0.2. Seuraava kontrolli tammikuussa, jolloin tutkitaan vrtsaamisongelmia tarkemmin.

(toinen ainakin leikattiin) ja nyt terveitä pari vuotta tapahtuneesta.

Appiukko, silloin 68, leikattiin, ei sädehoitoa tai mitään muuta, nyt terve 70nen.

Ystävän isä, reilusti yli 60, todettiin ehkä 4v. sitten, ei voida leikata mutta hormoonihoidoilla elää täysipainoista elämää (paitsi kuulemma seksipuolella kitkaa).



Toisen ystävän isä, todettiin puolitoista v. sitten, levinnyt jo luihin jne. annettiin elinaikaa 6kk mutta eli suhteellisen terveenä vielä yli vuoden tuon tuomion jälkeen ja vasta viimeisen parin kk aikana tuli tosi sairaaksi ja kuoli pari vk sitten, ikää reilusti yli 70.



Eli ennuste on yleensä hyvä, elä ole liian huolissaan. Sitäpaitsi ehkä isälläsi on joku miedompi sairaus. Jaksamista ja peukkuja!

Se on erittäin yleinen vanhoilla miehillä.

Isällä joulukuussa tähystys ja sitten tietää paremmin, mikä on tilanne. Toivon sydämestäni, että olisi jotakin muuta kuin eturauhassyöpä. Kertokaa vielä kokemuksia asiasta, jos on tietoa. Kaikki tieto käy.



Kiitos!

T. Ap

Häntä hoidetaan noilla hormonipistoksilla ja kaikki lähtikin hienosti etenemään, mutta nyt hän on sairaalassa kun saa jatkuvasti sydänkohtauksia.

Ukki on ohitusleikattu n. 10v sitten ja lääkärit yrittävät keksiä mikä olisi oikea hoito.

Pelottaa, kun kävin katsomassa ukkia niin hänen harmaa tukkansa oli lähes valkoinen, onneksi ukilla on hyvä yleiskunto.. ehkä saamme pitää hänet vielä luonamme jos sydän suostuu pysymään rytmissä.