Vertaistukea huonoihin öihin!!!

pojalla ikää pian 8kk. Vuoden alusta jostain kumman syystä alkoi yöt mennä juuri tuohon suuntaan, että heräillään 1½-2h välein, ja välillä ei rauhotu ennen kuin saa maitohörpyn. Omat voimat alkaa olla aika lopussa :(

Netistä yritin katsoa eri unikouluohjeita, jospa pääsiäisenä saisin miehestä apua siihen hommaan.



Vyöhyterapeutilla kävimme kerran ja sanoi, että vähän tuntui unirytmi olevan pielessä. Tarvii kaiketi käydä toistamiseen siellä, jos ei muutosta ala tulemaan.



Sairaudet on poissuljettu, oltiin korvien jälkitarkastuksessa hiljattain.



Jaksamisia teillekin!



-Susa-

Täällä myös hyvin väsynyt 7,5kk tytön äiti. Yöt hulinoidaan ja vaaditaan tissiä tai muuten vaan herätään parkumaan, vaikka kovasti olen yrittänyt opettaa rauhoittumaan muilla keinoin. Ja kun oma jaksaminen unikoulutukseen on mitä on, ei suurta menestystä tämän tissitakiaisen kanssa tule. Päikkäreitäkään neitimme ei ole ikinä nukkunut enempää kuin max.1,5h kerralla, yleensä 40min.

Minä myös käytin lääkärissä, jospa jokin syy olisi tähänkin löytynyt, mutta terve tyttö,onneksi. Ja kiinteitä syödään,tai ainakin yritetään syödä,4-5krt päivässä plus tiheät tissittelyt.

Onko se tämä ikä vai mitä häh?

Haukotteleva ja myrtsi Sandy

pystyikö se vyöhyketerapetti auttamaan? mitä teki?



Jaksamisia teillekin ja Sandylle myös :)

Väsynyt äiti nimittäin.

Pidin tai siis yritin pitää unikoulua mut viikon yrittämisen jälkeen luovutin kun omat voimat loppui. Soitin neuvolaankin silloin ja suosittelivat yrittämistä 1-2kk päästä uudestaan...



Pari yötä meni hyvin mut samassa pisteessä ollaan taas.



Kovin paljon tuntuu olevan 6kk-9kk vauvoja jotka nukkuu levottomasti..

Meillä opittiin konttaamaan niin siinäkin yksi syy, ja hampaita kai tekee vaikkei mitään näy.



Kai tämä vain on sellainen " kestä ja kärsi" vaihe vai????



Kun itse en tahdo vauvaani huudattaa niin otan aina viereen/syliin jne.

Nykyään annan suorilla vaan tissin suuhun.



ei jaksa muuta.... :(



odottelen kovasti että oppisi ajan kanssa itse nukkumaan!

tästä ei teille muille apua ollut mut sitä vertaistukea kai sit..



et näin meillä...



-ZombieMom ja tyttö 6,5kk-

Esikoinen, 4v:

Tyttö oli n. 6kk kun alkoi nukkumaan huonosti = vaati 6-8krt yössä maitoa. Oli siis rintamaidolla ja nukkui vieressä perhepedissä. Minä annoin maitoa. Ja olin kolmen kuukauden kuluttua ihan puhki. Siis totaalisen puhki. Tyttö ei nukkunut päivälläkään kuin kolmen vartin unia, itse en ehtinyt siinä ajassa nukahtaa kunnolla, joten en uskaltanut ajatellakaan nukahtamista, sillä pelkäsin, että olisin lapselle tositositosi vihainen kun hän heräisi.



Kun tyttö oli n. 9kk1vko, teimme radikaalin ratkaisun. Yösyötöt lopetettiin ja lapsi siirrettiin omaan huoneeseensa. Meillä on tallella tuolta ajalta yöpäiväkirja, se on aika lohdutonta luettavaa. Tyttö näyttää heräilleen 10-15 kertaa yössä. Aluksi. Pikkuhiljaa yöheräämiset vähenivät. Meidän piti vain löytää meidän lapselle sopiva tapa.



Meillä se sopiva tapa oli se, että tyttö sai illalla nukahtaa " itsekseen" . Eli toinen vanhemmista oli koko ajan samassa huoneessa, mutta ei katsonut häntä. Lapsi sai temppuilla ja repiä petivaatteita ja tehdä ihan mitä tahansa. Itkeäkin. Häntä ei otettu syliin eikä hänelle puhuttu. Jos itku yltyi, silittelimme vähän. Jos hän loukkasi itsensä temppuillessaan, silloin otettiin syliin ja halattiin kipu pois. Sitten sanottiin:" Nyt on yö, nyt nukutaan." Ja lapsi takaisin sänkyyn. Pikkuhiljaa lapsi alkoi nukahtaa vartissa ja samalla yöheräämiset vähenivät. Toinen vanhemmista nukkui koko ajan huoneessa/huoneen oven takana, ettei hän ehtinyt hereille asti, kun yöllä havahtui. Ja neljässä viikossa pääsimme omaan sänkyyn takaisin.



Eri tarina sitten kokonaan on se, miten saimme hänet nukahtamaan yksikseen.



Kuopus, 9kk:

Kuopus alkoi viiden kuukauden kieppeillä osoittaan samoja oireita kuin esikoinen 6kk iässä. Silloin " unikoulutin" pojan nukahtamaan yksikseen ja siirsin hänet samalla perhepedistä omaan sänkyynsä, joka kylläkin on meidän huoneessa. Älkää kysykö, miten sen yksinnukahtamiskoulutuksen tein, sillä en muista enää. Poika nukahtaa edelleenkin itekseen. Eli hänet vain viedään sänkyyn. Hetken istun sängyn reunalla ja imetän hänet, mutta valveilla nostan sänkyyn. Mies vain istahtaa hetken rauhoittumaan ja sitten laittaa pojan sänkyyn. Ja ehkä kerran viikossa-kahdessa häntä tarvii käydä uudelleen rauhoittamassa. Tässä kohtaa olen erityisen iloinen, muistanhan miten esikoisen nukkumaanmenokin oli vaivalloista.



Mutta ne yöt! Ensin vaikutti, että poika herää vain kolme kertaa yössä syömään. OK, sen jaksan. Pikkuhiljaa yöheräämisiä tuli enemmän ja enemmän, ja kun poika oli kahdeksan kuukautta, niitä yöheräämisiä oli jo se 6-8 ja minä ihan sippi. Enhän voinut päivälläkään nukkua, kun esikoinen ja kuopus nukkuvat päiväunet eri aikoihin.



No, sitten luin uusimman (vai onko se nyt jo toisiksi uusin) Kaks' Plussan, jossa oli tassuttelu-unikoulusta. Ja se sopi meille kuin nyrkki silmään. Samalla otin kuvioon yövieroituksen. Nyt olemme tilanteessa, jossa poika herää ehkä kolme kertaa yössä, mutta riittää että tutin törkkää suuhun. Ja aamulla n. klo 5-6 haluaa sitten aamumaidon. Minä olen enemmän kuin iloinen ja parin-kolmen viikon parempien yöunien jälkeen alan muistuttaa taas itseäni, enkä haamua/zombieta.



Tuo tassuttelu on parasta, mitä meille on sattunut. Minä olen virkeämpi kuin pitkiin aikoihin. Ja tällä kertaa olen joutunut hoitamaan kaiken yksin, sillä mieheni saa krooniseen kipuunsa lääkkeitä, jotka unettaa. En voisi edes kuvitella, että hän yrittäisi valvoa vuoroöitä kanssani, kuten valvoi vielä esikoisen kanssa.



Nonii, romanihan tästä tuli. Mutta haluan valaa teihin uskoa. Kokeilkaa tassuttelua, jos ette ole vielä kokeilleet. Se voi auttaa. Kunhan siihen vain uskoo.

En nyt jaksa kertoa kaikkea taustaa. Meillä tuo pelkkä tassuttelu ei auttanut ollenkaan (tassuttelin 2 kk putkeen ilman muutosta).



Tärkeimmät syyt heräilyyn olivat:

*nukahtaminen rinnalle (tosin vain noin viikon ajan tuli tätä erhettä)

*liikkumaan oppiminen, joka käänteessä piti jumpata siellä sängyssä



Parhaat keinot:

*varmistettiin, että lapsi on hereillä omaan sänkyyn jäädessä illalla

*" huudattaminen" , lainausmerkeissä, koska ei annettu mennä hätähuudoksi, vaan oli sellaista huomioynähtelyä, jossa on taukoja

*yöllä ei mennä heti paikalle, vaan odotetaan tilanteen kehittymistä

* siirryttiin yksiin päiväuniin 8 kk iässä



Voimia!

hieroi pojan jalkoja ja muistaakseni jalkapohjassa oli jokin kohta, joka vaikutaa unirytmeihin.



Ei yhdestä kerrasta oikein ole apua, pitäisi kaiketi käydä 3-5 kertaa. Täytyisi kyllä käyttää tilaisuus hyväkseen, kun hieroo täälläpäin vauvoja ilmaiseksi.

Meillä oli kanssa tosi levotonta tuossa iässä, heräsi yli 10 kertaa monesti. Vastasyntyneestä asti vauva nukkui tosi huonosti, mutta tuossa 7-8 kk iässä meni ihan överiksi, vaikka oli välillä jo nukkunut paremminkin. Kun lopetin imettämisen 8 kk iässä ensin yöllä ja muutaman päivän päästä kokonaan, yöt rauhoittuivat. Sitä ennen olin päivittäin antanut pullosta korviketta muutamalla syötöllä että maidon tulo alkoi vähetä. Muutamana eka yönä tarjosin vettä tuttipullosta, mutta se ei hänelle kelvannut. Siinä ekoina öinä hän ihmetteli kovasti ja hamusi rinnalle, mutta pidin vaan häntä sylissä ja tarjosin sitä vettä (tätä veden tarjoamista nyt ei välttämättä voi suositella, kun ei sitten voi olla varma tuleeko siitäkin joku tapa). Rauhoiteltiin sitten sängyssä (hätätapauksessa sylissä) jos alkoi protestoimaan. Yöt rauhoittuivat todella paljon, parin päivän päästä riitti että kävin laittamassa 1-3 krt tutin suuhun.

Yöt siis rauhoittuivat kunnolla (1-3 krt tutti) vasta kun olin lopettanut koko imetyksen. En tiedä mikä taika siinä oli, allergia epäilyjäkin on tässä matkan varrella ollut mutta mistään ei olla saatu varmasti kiinni. Eli saattoi kuitenkin olla, että äidinmaidossa sai mukana jotain allergisoivaa ainetta joka aiheutti mahakipuja tms. Tiedä sitten, onneksi yöt kuitenkin rauhoittuivat, olin itse jo ihan poikki.

Meillä poika nyt hiukan vajaa kahdeksan kuukautta. Yöt ovat olleet varsinaista hulinaa ihan vastasyntyneestä asti. Kaiken maailman konsteja on yritetty, mitään varsinaista ratkaisua ei yöheräämisiin olla keksitty. Puolen vuoden iässä kun kiinteitä meni jo tosi hyvin lopetin yösyötöt ja sekin auttoi vähän.



Nyt ollaan päästy siihen vaiheeseen että poju herää enää n. kolme kertaa yössä, parhaimmillaan vain kerran. Minä myös aloin olla ihan poikki kun heräilyjä tuntui olevan miljoona yötä kohden. Silloin tehtiin näin.



Ensin siirrettiin pojan sänky olohuoneeseen, pois vanhempien makuuhuoneesta. Mä nukuin viikon hänen kanssaan siellä. Vielä silloin ei muutosta tuntunut tapahtuvan. Tämän jälkeen siirryin itse takaisin makuuhuoneeseen ja poika jäi olkkariin nukkumaan. Vaikka hän edelleen silloin heräs useasti sain itse nukkua vähän paremmin koska en herännyt joka ääneen vaan ainostaan kun hän alkoi itkemään.



Sitten yritettiin pitää jonkinlaista unikoulua, mutta en pystynyt huudattamaan lastani joten siitä luovuttiin. Tässä vaiheessa vaihdettiin pojan sänkyä. Hän on aina nukkunut hyvin kun hän on ollut yökylässä ja saanut nukkua matkasängyssä. Niinpä siis otettiin se käyttöön. Ja toden totta alkoi yötkin rauhoittua. N. viikon verran meni niin että hän heräs kyllä useasti mutta riitti että laittoi tutin takaisin suuhun niin hän nukahti samantien uudelleen. Huomasin että hän heräs joka kerta kun tutti putos suusta ja nukahti kun sai sen takaisin suuhun. Päätimme kokeilla mitä tapahtuu jos otetaan tutti kokonaan pois. Ja se auttoi. Iltaisin hän rauhoittuu tuttipullolle ja laitan hänet sänkyyn niin että hän on hereillä. Jään siihen silittelemään hänen selkäänsä niin kauan että hän nukkuu. Ja yöllä kun hän herää hän välillä osaa itse nukahtaa uudestaan mutta jos niin ei käy, riittää että menen sängyn luo, laitan hänet takaisin makaamaan ja silittelen selkää tai päätä tai kättä, välillä pitää pitää hiukan kiinni ettei heti nouse pystyyn. Yleensä menee noin viis minuuttia ja hän nukahtaa uudelleen. Etukäteen pelkäsin miten tutista vierottaminen mahtaa sujua, mutta hyvinhän se meni. Kertaakaan ei ole poika tutin perään itkenyt eikä muutenkaan ollut sen oloinen että olisi välttämättä tutin halunnut. Tosin hän ei ole koskaan ollut mitenkään älyttömän riippuvainen tutista.



Mutta, näin meillä. Toivon että tästä olis nyt jotain hyötyä ja jos ei ole niin tiedät ainakin että täällä eletään hengessä mukana. Uskon että saat lapses nukkumaan kunhan vaan löytyy se juuri hänelle sopiva tapa. Itse lohduttaudun aina sillä että vielä tulee se päivä jolloin lasta saa komentaa heräämään ja ylös sängystä. Sitä hetkeä siis odotellen... =)

Kiitos kaikille, että jaoitte kokemuksianne!!Ja jaksamisia teille.

Kävin eilen kaupassa katsomassa sitä kaksplussaa, mutta tassuttelu taisi olla maaliskuun numerossa, koska tästä uudesta sitä en löytänyt :((



t.hope-a

Unohtui tosta mun viestistä vielä yksi olennainen juttu, eli samaan aikaan kun lopetin imetyksen, aloin yöllä myös tekemään siten, etten heti ryntää vauvan sängylle kun hän vähän alkaa ääntelemään. Monesti rauhoittui ihan itse, siis ilman mitään suurempia itkuja. Silloin huomasin, että olin " turhaan" rampannut sängyllä kaiken aikaa. Nyt hän on jo 2 v. ja nukkuu yöt hyvin. Joskus kuitenkin vieläkin tekee sitä, että parahtaa pienen itkun yöllä mutta nukahtaa sitten heti, ilmeisesti näkee unta tms.



Toivottavasti löydätte teille sopivan keinon saada yöt rauhallisiksi!

Meillä kans nukkumisongelmia. Olen hieman laiska enkä jaksa sepustaa kovin pitkästi mutta alusta asti on heräilty öisin. Välillä on ollut jaksoja että on mennyt paremmin, heräilty 1-2 krt yössä, välillä tunnin välein. Noin pari viikkoa sitten heräiltiin juuri tunnin välein ja olin ihan puhki ja silloin tein päätöksen että tissiä en enään anna (jonkun aikaa imetin vain aamuisin ja iltaisin ja yöllä hiljensin tissillä) ja samalla siirrettiin poika omaan huoneeseen. Auttoi heti. Pari yötä käytiin 2-3 krt ja nyt on mennyt pari yötä yhdellä käyntikerralla ja pari niin että ei olla noustu sängystä ollenkaan! Olemme aikaisemmin kans menneet heti silittelemään tms jos on pientäkin ääntä kuulunut mutta nyt ei ihan pienimpiä ääniä kuulla ja isompia kuunnellaan hetki ennen kuin mennään. Näyttäis nukahtavan ittekseen ja uskon että juuri oma huone on se mikä auttoi. Kaikilla ei tietysti siihen ole mahdollisuutta, mutta jos on niin kannatan. Toivotaan vaan että jatku näin. Olen kyllä kuullut että kun oppivat seisomaan sängyssä niin tiedossa taas levottomia öitä. Mutta jospa sais himan ladattua akkuja ja kerättyä voimia siihen mennessä. Tsemppiä kaikille!!

Tiedän, miltä jatkuva nukkumattomuus tuntuu. Ymmärrän, miksi joskus valvottamista on käytetty kidutuskeinona. :/ Meidän lapsi täyttää kohta vuoden ja heräilee edelleen 3-10 kertaa yössä. Hän on nukkunut huonosti syntymästään saakka. Välissä oli jo kuukauden parempi kausi, jolloin sain muutaman kerran nukuttua putkeen jopa neljä tuntia. Jippii! :-)



8-kuisena alkoivat vaivata hampaat ja liikkumistaidon myötä öihin tuli erityistä levottomuutta. Meidän lapsella on atooppinen iho ja se on ainakin ollut pääriesa: nyt heräily tuntuu olevan tapa. Meillä myös aamuöistä valvomista (1-3 tuntia):silloin loppuu huumori! Välillä tuntuu, että voimat IHAN oikeasti loppuu. Asumme lapseni isän kanssa erillään ja sukulaisia ei samalla paikkakunnalla ole. Olen pyytänyt apua sairaalaunikoulusta, mutta apua ei herunut. Neuvolassa koin saavani syyllistystä moisen idean keksimisestä. Uskon ja toivon, että tämä helpottaa jossain vaiheessa. :-)



Toivottavasti teillä, ap, alkaa helpottamaan. Pahempaankin suuntaan voi mennä, mutta toivotaan parasta! Mielestäni paras tuki jaksamiseen on vertaistuki: on helpottavaa tietää, ettei ole asian kanssa ihan yksin. VOIMIA ja hyvää kevättä!

Poika on pian 8kk ja huonot yöt on jatkunu alkuvuodesta asti, eli noin 5-kuisesta lähtien. Välillä menee paremmin, välillä huonommin. Hassua kyllä miten se huonon yön määritelmäkin on ajan myötä muuttunut! Nykyään mielestäni on HYVÄ yö, jos heräillään vain kahden tunnin välein! :)



Kiinteitä syödään 4-5kertaa päivässä ja mielestäni annokset on normaaleja ellei jopa suuria? Pilttipurkillinen menee vähintään/kerta. Aamulla ja illalla puuroa noin 2dl.



Jonkinlaista unikoulua on kokeiltu, mutta se tuppaa aina loppumaan siihen, kun miehen vapaa loppuu, yksin en kertakaikkiaan jaksa.. Tuntuu, että on vain taannuttu tässä uni-asiassa. Ihan pikku vauvana nukkui öisin perhepedissä, kun tuntui, että pinnis oli vielä liian iso ja äitiyspakkauksen laatikkoon ei enää mahduttu. Nyt olen taas ottanut jossain vaiheessa yötä viereen ja loppuyö onkin yleensä mennyt paremmin, tosin oma uni on sitten mitä on. Herkemmin olen myös lykänny tissiä suuhun, varsinkin silloin, kun jaksaminen on ollut heikoimmillaan. Onneksi viikonloppuisin olen saanut edes toisen yön nukuttua joten kuten (tai ainakin sitten aamulla pidempään) kun mies on hoitanut heräämiset. Tietysti olen vähintään kerran yössä kuitenkin imettänyt.



Lääkärissäkin on rampattu kerran jos toisenkin. Mutta kahdella viime kerralla korvat ovat olleet terveet, vaikka olin " ihan varma" että siellä on tulehdus. Allergiatestejä lääkäri ei suositellut, kun todennäköisesti rääkättäisiin toista ihan turhaan? Hampaita on tullut tässä ajassa pari, joten niillä on varmasti osuutensa.



Ehkä poika sitten vain on normaalia herkkäunisempi? Tuntuu vain kurjalta kun ei tiedä mikä heräämiset aiheuttaa? Vielä ei juurikaan ryömitä, mutta kääntyillään paljon.



Oliko joku vaihtanut sängyn vai patjan vai miten se meni??

Kun meillä on siskoltani lainassa sänky, jossa on kaksi lasta nukkunut ennen poikaamme. Olenkin miettinyt, että olisiko patja jo huono? Jostain muistan lukeneeni, että se olisi hyvä vaihtaa, en vain muista millä aika välillä/kuinka monen lapsen jälkeen..



Se vyöhyketerapia-juttu oli ihan uutta tähän vaivaan! Pitääpäs vähän selvittää asiaa! Pari viikkoisena käytiin kaksi kertaa vyöhyketerapiassa ilmavaivojen takia. Ihan kivalta se vaikutti!



Mutta koitetaanpas jaksella!

Olet saanut paljon vastauksia ja tukea noihin huonoihin öihin. Huomasin että olit kiinnostunut tassuttelu-unikoulusta. Hieno juttu sinänsä mutta meillä keskimmäinen jäi koukkuun tuohon " tassutteluun" . Eli kun ennen selvisin tutin nostolla ja hyssyttelyllä niin silloin piti seistä tytön sängyn vieressä käsi pepun päällä niin kauan että nukahti uudelleen...



Tytön ollessa 10kk pidimme sen ns. " huutounikoulun" ja tyttö oppi kahdessa viikossa nukahtamaan omaan sänkyyn,yksin. Turvanaan unirätti ja nalle. Mutta tuo meidän tyttö on luonteeltaan aika itsepäinen siksi hänelle ehkä tarvittiin " järeämmät" aseet!



Mutta jaksamista sulle ja voimia unikouluun, valitsit sitten minkä keinon tahansa! HUS:in sivuilla muuten on tuo tassuttelun ohje!



MKE77

meillä heträttiinparhaimmillaan 20 krt yös 10kk..kunnes maitoallergia vihdoin voitiin diagnosoida eri kokeilujen avulla...lapsi muuttui heti nutri junior maidon saatuaan..olin aivan loppu, tiesin aina et jotain vialla...yritimme kaikkea vyöhyketerapiaa yms...ei apu...vasta maidosta....diagnosointi oli vaikea, kun ei iho-oireita...itkut , heräilyt, rauhattomuus, pyllynreikä punanen joskus...nyt neiti pian 1v.ja elämä ihanaa..näin meillä...voimia teille kaikille!

Hei,



meillä 10kk ikäinen poika ja yöt edelleen surkeita. Nukkuu käytännössä suurimman osan yötä perhepedissä vaikka illalla nukahtaakin itsekseen häkkisänkyyn.



Me pidettiin kaksi kertaa tuo huutounikoulu 6-9kk iässä. Kummallakin kertaa helpotti kolmen yön jälkeen. Kuitenkin aina on tullut sairastamista ym ja taas on palattu levottomiin öihin ja perhepetiin.



Selvästi meillä heräillään useammin jos syön mausteisia ruokia, pähkinöitä, fetajuustoa jne. Olen aika varma että jos löydän allergian aiheuttajat ja vältän niitä niin yöt rauhoittuvat.



Olen kuullut että joillakin on rauhoittuneet levottoman 8kk yöt todella tarkalla päiväruutineilla. Eli ruuat, unet ym. melkein minuutilleen samaan aikaan joka päivä.



Tsemppiä kaikille. Meitä huonosti nukkuvien lasten äitejä taitaa olla paljon...

Kiitos kaikille vastanneille!!!

Mä myös mietin, et josko meitin typyn levottamat yöt johtuukin jostain, mitä saa mun maidon kautta. Esim. eilen illalla selvästi heräsi vatsakipuun useemman kerran. Meidän typy oli todella vatsavaivainen ekat 4kk,ja olin aika tarkalla ruokavaliolla, mutta nyt oon syönyt ihan mitä vaan miettimättä, pitääkin alkaa taas tarkkailemaan omia syömisiä ja tietysti tytönkin syömisiä....



jaksamisia kaikille.



t.hope-a

Oli pakko tulla toivottaan jaksuja, kun huomasin tän pinon=) Teillä kun ei myöskään oo kaikkein helpointa ollu!!!



Juu maaliskuun kaksplussassa siitä tassuttelusta oli, löytyisköhän vaikka kirjastosta toi numero!!??

Meidän poika on maito- muna- ja soija-allergikko, alusta asti nukkunut tosi huonosti. 5 kk ikäisenä siirsimme omaan huoneeseen jolloin nukkui pari vkoa hyvin, sitten alkoi allergiaoireet ja heräilyt helpotti vasta kun löysimme oikean korvikkeen. Tätä jatkui kunnes kokeilimme soijan ja yöheräilyt alkoi taas, tästä on muutama viikko ja nyt heräillään noin 1-2h välein läpi yön. Meillä osa heräämisestä on nälkää ja yksi yösyöttö tarvitaan koska kiinteitä on kuvioissa tosi vähän.



Poika siis nukkuu omassa huoneessa, tuttia käydään nostamassa vähän väliä. Iltaisin laitetaan itsekseen nukahtamaan sänkyyn mutta nyt viikon verran se on ollut taistelua, saa monta kertaa käydä rauhottelemassa kun jätkä leikkii nallella ja ryömii ympäri sänkyä ennenkuin sitten itsekseen nukahtaa! Yöllä ns. tassutellaan eli tutti suuhun, käännetään kyljelle tai mahalle ja jos oikein rauhaton, silitellään päätä.



Onkohan tämä oikeesti joku vaihe? pitäisiköhän meidänkin koittaa tuota ettei mennä joka inahdukseen, vasta kun jätkä huutaa?



olen allergiapalstalta lukenut että jokainen yöheräily (näin tiheä) ois allergiaa mutta en tahtois uskoa siihen kun poika on ollut nyt päivisin kunnossa, toisin kuin silloin kun syö jotain mille tiedän et on allerginen!!