MAALIKSET'07 kesäkuussa

ja ihan ekaksi: kiitos onnitteluista :) Elo onkin mennyt viime viikot epämääräisen määräisen öklötyksen, väsymyksen, yltiöpäisen nälän ja karmaisevan mahaturvotuksen kourissa :) Ensi viikolla olisi eka ultra, varhaissellainen. Jännittää kyllä aika tavalla, onko sisällä eloa ja onko kaikki kunnossa! Meidän kunta tarjoaa yhteensä kolme ultraa, varhais-, np- ja rakenneultran, joten ei tartte maksaa itseään kipeäksi yksityisillä käynneillä - tai toisaalta odottaa epätietoisuuden vallassa sinne 12 viikolle.



Emmi: Olipa ihana kuulla kuulumisia! Ja kaikkea onnea reissuun - asiat kyllä tuppaavat aina menemään hyvin, tavalla tai toisella, joten varmasti teidän reissukin onnistuu vallan mainiosti! Ja liityhän sinäkin pian tähän mahajengiin :)



Kiva oli lukea myös muiden kuulumisia! Tuntuu ihanalta ajatella, että samanmoisia taapertajia on ympäri Suomea, sellaisia tuttuja taapertajia :)



Meillä on vihdoin ja viimein opittu KÄVELEMÄÄN!!! Jestas sentään! Aivan yks kaks viime viikonloppuna, kun mummo ja ukki olivat lapsevahteina äiskän ja iskän ollessa koirakokeissa neiti päätti lähteä kävelemään! Aivan tuosta noin vain kuin vanha tekijä hän paarustaa eteenpäin ilman sen kummempia haparointeja! Tartti ilmeisesti vain kivempia naamoja, joilla esittää, kuin äitin ja isin tylsät naamat... :)



Nyt meidän elämä siis pyörii kävelyn ympärillä ja esim. kielellinen kehitys on ottanut takapakkia. Niin kuin siinä yleensä käykin. Mutta näin kielitieteilijänä sitä odottaa suurharppauksia silläkin saralla ja kyttää vähän väliä, mitä sanarakenteita sieltä tuleekaan... Lapsiparka! Oliko se Caiuksen Sinja, joka puhua pälpättää kuin papupata? Täytyy kyllä sanoa, että on tyttö aika tekijä, jos vielä taivuttaakin sanoja! :) Mutta, kaikki aikanaan ja jokainen kehittyy omaa tahtiaan. Silti... Olisi niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin kiva, että lingvistin lapsi.... No joo, pääasia, että "äiti" kajahtaa selkeästi ja määrätietoisesti :) :) :)



Meillä on taisteltu itikoita vastaan vaikka millä arsenaalilla. Jestas, että niitä on PALJON!!! No, nyt pari päivää on ollut helpompaa ja ulkona voi jopa olla muutenkin kuin juosta kiireesti autolta sisään tai päinvastoin. Mutta pieni ressukin on saanut osumia ihan urakalla. Jospa ne monet osumat tekisivät vaikka immuuniksi koko öttiäisille!



Niin, onhan meidän perheessä toinenkin suuren suuri vauvauutinen: meidän nuorempi koira kävi vappuna Itävallassa "seksilomalla" erään kansainvälisen käyttövaliouroksen luona, ja nyt ko. neidin laskettu aika on reilun viikon päästä! Itseasiassa minua jännittää tuo koiran synnytys paljon enemmän, kuin nämä omat raskausasiat... :) Mutta jännittäviä hetkiä eletään siis meidän perheessä.



Nyt lähden kahvin keittoon. Raparperipiirakka odottaa jäätyneenä hellalla, joten päästään miehen kanssa päiväkahvittelemaan. Tyttö nukkuu kuistilla.



Raisa rv olisko 9 ja rapiat ja rimpsessa 1 v 3 kk

Ainakin Zelatar oli aamulla kirjoittanut ja mun oma pätkä????Missä ne on??

Minun vauvauutisviestin jälkeen on kadonnut kaikki. Hupsis! No, onneksi viestejä ei ollut montaa.

Niin, minä olen plussannut ihan itse. Neuvolaa en ole uskaltanut edes ajatella... tässä voi tapahtua vielä vaikka mitä. Odotellaan nyt vielä... josko minä tuossa heinäkuun puolella sitten soittelisin.

Jos laskin oikein niin helmikuulla on la ;) meidän lapset olisi sitten hassusti: tammi, helmi, maalis ja huhtikuussa syntyneet.

Täälläkö viestit hukkuu pois kesken päivän!? Höh. Viimeks laitoin just viestiä ylläpidolle, kun koko taapero-osasto oli tyhjillään. Kurjaa, kun ei hommat toimi..



Terve vaan!



Ja PALJON ONNEA plussanneille! =)=) Täällä me sit lisäännytään kaikki kohta jo uudelleen. Toi Zeldan uutinen tuli ihan puskista ja jotenkin tuntui jääneen Leannankin uutinen huomaamatta tai sit mulla on jo joku dementia!! =D



Ja oli aika hurja aatella, että Cassun pieni neiti se siellä jo puhua pälpättää, kun tosiaan pojat on vähän hitaampia tuossakin asiassa. Meilläkään ei siis montaa sanaa tule vielä.



Meillä kaikki ennallaan. Tai lähes. Maha kasvaa, voimat vähenee ja pikkumies monipuolisemmaks muuttuu. Tulee tempperamenttia esiin ja kaikenlaista uutta taitoa. On myös tilastoihme, sillä sairasti vauvarokon viime viikolla, täysin kuumeettomana! Arvatkaa oliko siinä ihmettelemistä niin meillä vanhemmilla kuin neuvolatädilläkin. Minä kun vielä ihmettelin sitä kitinää ja kuumetta mittaan ja mitään ei mittari näytä ja yhtäkkiä lyö ihon näpyille ja sit ne jo häviskin parin päivän jälkeen. Omituista..



Masussa kaikki hyvin. Supistusten takia käyn polilla tässä parin viikon sisällä näyttäytymässä, josko tarkastaisivat ton kohdunsuun tilanteen, ettei ole mitään tapahtunut ja sen jälkeen voin taas huokaista ja jatkaa huolettomana tätä olemistani. Paniikkia pukkaa vähän väliä milloin mistäkin, mut sen nyt saattoi arvata, kun tämä meidän viimeinen pienokainen on. Sitä sit pelkää jotenkin, ettei kaikki menekään niinkö pitäis.



Koululaiset tylsistyy, kun ei oo kaverit kotona, ei oo mitään tekemistä, kun sataa vaan ja minä kun en ulos päästä kastumaan ja palelemaan. Eli peukut pystyyn ja sadesäät pois vähäks aikaa!



Mutta nyt siivoomaan vaatekaappeja ja komeroita, että saadaan laitettua kotia taas vähän toimivammaks. Siinä se on järkkääminen taasen, että mahtuis kaikkien vaatteet näihin muutamaan vaatekaappiin. Ollaan pohdittu, josko ostais ihan uuden kaapin, mutta kämppä rakennettu niin typerän mallisesti, ettei sellasta kaappia pysty mihinkään järkevästi eli toimivasti laittamaan. Ei oo helppoo.. ;)



Oikein iloista loppukuuta kaikille!



Terkuin, Papu, Hermanni 1v3kk ja Varpu rv28

Papu!Sulla onkin jo komeat viikot!!!Pian on vauva taas sylissä nuuskittavana=)



Juu-en oo erikseen raskausuutista kailottanut,viime viestiini vaan vaivihkaan sen perään laitoin=)Nyt vasta alkaa tutut ja ystävätkin tietämään.Viikolle 16 pidin salassa ja sitten annoin näkyä ja kuulua.Nyt rv 16+3 jo,eli siis viikonloppuna vasta salaisuus levisi muille kuin perheenjäsenille!!



Z:lle uudet onnittelut,kun edellinen onnitteluviesti kadonnut!!!Näin ne maaliskuiset jatkaa lisääntymistään=)



Petite-te(Leanna)ja bebe rv 16+ ja muu jälkikasvu x6

onnittelut Petite-te(Leanna) ja Zeldatar!!! toivottavasti kenenkään muun ilouutiset ei ole jääneet multa huomaamatta. tuo Leannan ilmoitus kyllä meinasi mennä ohi silmien... ovelasti laitettu tieto.



aika moni maalismasu on tosiaan jo uutta vauvaa odottamassa/saanut. mäkin toivoisin vielä raskautuvani. se alkuvuoden luomuplussa oli niin iloinen yllätys, mutta se vaan loppui aivan liian lyhyeen. jotenkin vaan tuntuu etten osaa/uskalla luottaa toisen luomuplussan osuvan omalle kohdalle.



me lähdetään Leon kanssa torstaina pienelle reissulle Joensuuhun. käydään vähän sukulaisia moikkaamassa. toivottavasti koko matkaa ei tarvitse tehdä vesisateessa...



ruusunpiikki + Leo

Oli aivan pakko kirjautua, kun huomasin uusia plussauutisia!!



SUURESTI ONNEA Zeldatar ja Leanna! Leannahan odottaa jo seitsemättä! Sinulla täytyy olla harvinaislaatuinen mies, kun noin monta lasta häneltä saat :) Tällä tarkoitan sitä, että omani ei olisi halunnut, kuin kaksi. Kolmas oli jo vastoin hänen tahtoaan. Ja nyt on satavarma, että saan haudata haaveet lapsista. Ikinä hän ei enää tule suostumaan uuteen vauvaan. Hänen lapsikiintiönsä on enemmän kuin täysi. Teillä on myös täytynyt olla suht helppoja vauvaoja, jotta jaksatte lähteä aina uudelleen kasvattamaan lapsia ? Meillä kun kaikki kolme ovat olleet ekan vuoden hyssyteltäviä. Yhtään eivät ole viihtyneet ilman syliä, eli sikäli raskasta. Kovin vatavaivaisia, koliikkisia ovat olleet. Sinjan syömishäiriöstä puhumattakaan. Joten sikäli itselläkin on jaksaminen nollassa. Eli heti perään en itsekään uutta lasta haluaisi, joskus myöhemmin kyllä :) Eli rautarouva olet, kun jaksat!

Mutta Sinja heräsi vaunuissa, joten mentävä!



Onnea kaikille plussautuneille :)



Caius ja Sinja 1v4kk

Ei siis niin että hän niitä tahtomalla olisi tahtonut,muttei koskaan ole ehdotonta eitä myöskään sanonut=)Kaikkia on odottanut innolla rinnallani vaikken ole ollut mikään helppo odottaja koskan vaan tunteet ovat heitelleet laidasta laitaan ja ennemminkin ollut kiukkuinen ja huonotuulinen raskausaikoina=)Kyllä rakas ja ihana mies on!!Ja yhteinen yritys tämä on,alusta asti ollut ja on edelleen!

Mutten kuitenkaan rautarouvaksi itseäni kutsuisi=)Kyllä välillä menee hermo ja väsyttää niin maan vietävästi,mutta ne ilot voit surut!



Meillä myös nää kaksi nuorempaa olleet levottomampaa sortti kuin edelliset 4.

Kun 4 ekaa alkoivat nukkua täysiä öitä heräämättä ja syömättä 2kk-6kk iässä,on nämä oppineet talontavoille vasta vuoden iässä.



Vielä on olo että jaksaa,katsotaan pitääkö olo paikkansa kun loppuraskaudessa puuskutan ja taas vauvan kanssa yöni valvon=)



Tai kyllä sitä vauvan kanssa jaksaa vaikka lievässä hirressä mutta jos taas tulee krämppää ja kremppaa loppu odotukseen tai hermoja raastavaa ennenaikaisuuden uhkaa,niin huh huh!

samaa mä oon miettinyt, että miten energinen ihminen sitä mahtaa tuo meidän Leanna ollakaan.. ;) Kelläpä sitä ei pinna ois tiukilla, mut on se kyllä totta, että ne lasten pienet hymyt ja uudet oppimiset ja jutut kyllä piristää, vaikka miten ois loppu ja väsy ja katki. :)



Täällä viikot poksuu tosiaan aikamoista tahtia. Vähän jo oon alkanu toivomaan, että ei aika menis niin äkkiä. Samahan se oli kyllä pojastakin eli olin varma, että en vielä oo valmis, mut sit yhtäkkiä olinkin. Entten tentten siis.. =D



Meillä mies kävi steriloimassa itsensä eli näin ollen meille ei enempiä tule. Oishan se ollut ihan kiva saada miljoona pientä vielä, mut kait se näin uusioperheessä on ajateltava vähän itseäänkin eli saatais joskus vielä viettää aikaa kaksistaankin, kun ei sitä oo koskaan sellasta seurusteluaikaa ollut vaan tätä perhe-elämää alusta asti. Molempien yhteinen toive tämä siis. Vaikka ne lapset niin ihania onkin. Varmaan tulee vielä useampaan otteeseen parku ja haikea fiilis.



Mulla muuten päinvastoin kuin Leannalla raskausaikana eli oon ihan älyttömän rauhallinen verrattuna normaaliin oloon. Ja sen oon huomannut myös, että anoppia jaksan raskaana ollessa paaaaaljon paremmin kuin mitä muulloin eli nyt on sit otettava ilo irti siitäkin suhteesta, kun enää vähän aikaa rauhallisuutta jäljellä. =D=D



Mutta onnea vielä kerran meille mahan kasvattajille.. :)

Äsken vielä näytti ulkona ihanalta...aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja taas noita pilviä kertyy taivaalle.Odottelen kovasti, että olis aurinkoista ja lämmintä, että olisi mukavampi olla ulkona.



Onnea kaikille plussanneille...Leannalle ei olekaan sinusta kuulunut aikoihin mitään..joskus kirjoitelimme paljon tuolla suurpeheiden osiossa.

Meilläkin on valtava vauvakuume..siis molemmilla, mutta kun en ole varma haluaisinko lähteä enää mukaan hoitoihin..jota sitten taas tarvitaan siihen lapsen saantiin.Tietysti voi se luomustikin alkaa, mutta todella pienellä epätodennäköisyydellä. Ja toisaalta tuon iän puolestakin en haluaisi sitä kauaa lykätä jos lisää lapsia mielin.



Tosin tämä meidän nuorin on ollut paljon vaativampi vauva, kun mitä noi aikaisemmat..3 ensimm. on nukkut illasta aamuun jo heti kotiin tullessa laitokselta, mutta tämä nuorin nukkui 4kk:n ikään saakka läpiyöt, mutta sitten alkoi korvatulehduskierre ja sotki meidän elämän täysin..mutta onneksi nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä..joten lisää lapsia haluaisimme.



Lomaa tässä viettelen, vaikka ei ihan nuo säät olekaan suosineet, mutta toisaalta kun ei tarvitse aamulla lähteä töihin niin ihan sama minkälaiset nuo säät on.



Mutta nyt hommia tekemään..keittiä kaipaa siistijäänsä.



Kaksosmamma

Paljon onnea kaikille masun kasvattajille!! Teitä alkaakin olla paljon. Meillä ei vielä kolmatta suunnitella. Saa nähdä suostuuko mies siihen kolmanteen, jonka minä haluaisin, mutta en liian isolla ikäerolla.



Meillä tulee tosi vähän puhetta, muutama sana ja ääniä, ymmärtää kyllä kaiken. Poika puhui jo lauseita tän ikäisenä, niin kyllä kummastuttaa , mutta jospa se puhe alkaisi sieltä tulemaan. Jaloista on sitäkin vikkelämpi ja juoksee ja kiipeilee joka paikkaan. Elämää tästä talosta löytyy kahden vilkaan elohiiren verran ja kyllä ne riehuu keskenään :). Välillä ei tiedä itkeä vai nauraa, mutta on nämä lapset ihania.



Temperamenttia meidän neitiltä löytyy ja jos asiat ei mene mielen mukaan aletaan huutaa ja rimpuilla, ja puoliaan pitää niin että päiväkodissa jopa pystyy "kiusaamaan" isompia lapsia :). Tyttöjen hoivaus viettikin on jo löytynyt ja nukkevauvan hoito on lempi puhaa ja tietenkin ihin, äitin ja veljen halailu ja pusuttelu.



Töissä käynti tuntuu välillä raskaalta, varsinkin jos yöt on huonoja, ja sitten olisi vielä nuo kotityöt, voi kun joku tekisi ne mun puolesta... Mutta ei joten kai se on mentävä laittamaan vaatteita kuivamaan.



Möhkis ja ipanat 3,5v ja 1v3kk

Mitäää!!!?? Ihania vauvan odotus uutisia täällä taas ihan mahdoton, Onnea kaikille teille! Leannallakin jo noin paljon viikkoja, hienoa!

Tässähän tuli ihan kutinaa mahanpohjalle lukiessa, että voi voi kun meillekkin vielä ;) että eihän näitä ole vasta kun 3 ja mahtuishan niitä vielä, just talo alkaa valmistua joten tilaa tulee lisää ;)



Meillä sairastellaan, korvat vaivaa, yskää on ja sellaista pitkittynyttä tilaa tässä vähän ollut koko kesäkuun. Antibioottikuuri on taas toistamiseen, oli alku kuustakin ja nyt alkoi jälleen, korvien takia.

Juhannus meni kotosalla ollessa ja tässähän tämä on mennyt kesän alku muutenkin. Sataa ja ropisee mutta heti kun taukoaa niin ulos hyppästään :) Niin ihanaa kun ei tarvii paljon päälle laittaa.



Niin ne meidän maalisvauvat on tosiaan pikku poikia ja tyttöjä, ei enää vauvoja joten en ihmettele että noin monen on vauvakuume saavuttanut..Ai että sitä ihanaa kasvavaa vauvamasua :)) oiii..on se niin ihanaa..



Sinna

..vähän vauvakuumeisena lähtee kauppaan ..ostaa ehkä jätskin ja jäähdyttelee oman mielensä ;)

Älä nyt turhaan jäähdyttele :) Projekti alulle niin sillä siitä vauvakuumeesta pääsee. Hih.

Vähän laiskansorttisesti olen viime aikoina kirjoitellut. Lukemassa olen käynyt sillointällöin että suht kärryillä olen kestänyt.



Meillä keskimmäinen poti vesirokon, on ollut nyt terveenä vajaan viikon ja seuraavaa aaltoa odotellaan. Esikoinen ja kuopus ei siis vielä ole rokkoa sairastanut.

Näppyjä pojalla oli n. 200 mutta muutoin oli tosi hyvä kuntoinen. Ruoka maistui melkein normaalisti vaikka keskellä kieltäkin oli iso rakkula. Kuumetta ei juurikaan ollut ja lääkkeellä vältettiin kutinatkin. Eli meni varsin hyvin ohi tuo rokko.

Vielä on joitakin rupia jäljellä, että huomaa kyllä minkä pöpön poika on sairastanut. Suurin osa näppylöistä kun tuli kasvoihin, kaulaan, päänahkaan. Selkä, massu ja peppu oli kanssa aika näpyillä.



Meidän "pieni" on jo kasvanut hurjan isoksi. Tai siltä ainakin tuntuu. Syöminen alkaa pojalta luonnistua lusikan kanssa aika kivasti. Sanoja tulee jonkin verran ja tässä yksi päivä huudahti ruokapöydässä "äiti anna".

Juosten mennään paikasta toiseen ja kiipeily on edelleen se kova juttu.

Parturi aika pitäisi tilata, on kasvaneet nuo hiukset jo aika pitkiksi. Ei vaan raaskisi, kun pojasta tulee sitten niin ison näköinen :)

Viime yönä nukkui ekaa kertaa isoveljien kanssa samassa huoneessa jatkettavassa sängyssä. Pinniksestä tässä siis aletaan luopumaan.

Omaa tahtoa on tullut aika lailla lisää ja puolensa on oppinut hyvin jo pitämään.

Hampaita meillä on nyt 12 ja lisää näyttää olevan tulossa.



Mutta nyt tarttee lähteä nukkumaan. Kävin illalla hölkkälenkillä ja sitä sitten piristyi siitä niin että unihiekat karisi silmistä pariksi tunniksi.

Päivän lepohetketkin olen joutunut unohtamaan, kun esikoinen jätti tässä vajaa pari viikkoa sitten päikkärit pois.



t. K@tju

En mä niin amatööri ookkaan mitä luulin. ;)



Meillä on aamu täydessä käynnissä, muksut puputtaa (kaikki neljä) aamupalaa ja jo kyselevät milloin saa mennä ulos. Näin kerrostaloasukkaana sitä kun ei viitsi viikonloppuaamuisin päästää pihalle huutamaan kamalan aikasin, kun jotkut voivat vielä nauttia ja nukkua. Pienten lasten perheessä se on haave vaan... =)



Tänään ajattelin eväsretkeä, mutta vielä on avoinna, että milloin ja mihin. Täytyy keskustella isännän kanssa, josko sieltä suunnalta tulis ideoita vaikka. Ulkoilua kuitenkin jossain muodossa päivä täyteen, kun on niin kaunis ilmakin. Ja pitäähän sitä jotenkin juhlistaa tämä lasten kesäloman alku ja kehittää aktiviteetteja. Ei tekis pahaa itsellekään..



Hermanni näki kevätjuhlissa pari senttiä itseään pidemmän tytön, joka kovasti sanoja tapaili ja jutteli ja poika häntä katsoi hetken aikaa ja sen jälkeen on nyt itsekin koittanut puhua jutustella. Eli muutamassa päivässä on tullut ihan kymmeniä uusia sanoja ja tapailuja. Tais olla sellai potku sille, että jos noinkin pieni puhuu niin kyllähän hänenkin jo pitäis. =D



Huvittavaa on se, että ensimmäisenä hän herää aamulla ja sen jälkeen huutaa kurkku suorana Heääää!!!!!! niin, että kukaan ei enää nuku. Jos jollain ovi kiinni ja siellä nukkuu niin pikkumies käy koputtamassa ovea niin kauan ja huutelee nukkujan nimeä ja herää, kunnes sieltä joku oven avaa. Et meillä ei nuku Kukaan lomallakaan! =)



Masussa kaikki kunnossa, edelleen. Liikettä on ja kait tuo tuolla kasvaa, kun alkaa selkää jomottelemaan jo vähän paikallaan seistessä. Enää ois reilu kolmisen kuukautta aikaa jäljellä ja kyllä me ollaan jo aika paljon pohdittu, että aika loppuu kesken ja kohta on piru merrassa niin sanotusti, kun ei mitään käsitystä mitä se elämä sitten on siitä eteenpäin, kun huushollissa on kaks pientä. Jännittää siis.



Mutta oikein ihanaa ja lämmintä kesäkuuta kaikille ja nauttikaahan kaikesta! :)



Papu ja Hermanni 1v.2½kk, masuVarpun viikot jotain 25

Niin, se on jo kesäkuu. Lapsilla lomat ja koko kesä edessä! Ihanaa. Suunnittelin junamatkaa, kestoltaan n. 6,5h kera lasten. Miehen loma alkaa heinäkuussa joten minulla olisi aikaa reissata lasten kanssa vaikka ja missä. Jos tuonne Kainuun suuntaan majoittuisi viikoksi isovanhempien luo, vaihtelua sekin.



Reeta höpiseen myös muutaman sanan: mamma, äiti (parhain sana kaikista ;)), ruokaa, nakki (hih), kiikkaa, ohhoh, anna ja jotain muuta pientä. Ymmärretyksi tulee mikä on tietysti tärkeää. Hämmästyttävää miten paljon yksvuotias ymmärtää puhetta, miten niin pieni ihminen on niin fiksu ;) hassua.



Hampaita on edelleen vain ne onnettomat kuusi mutta eiköhän ne loputkin aikanaan ilmesty.



Korvatulehdukset kiusaa tätä meidän nuorimmaista, kolmas tulehdus puolen vuoden sisään ja nyt parannellaan uudella antibioottikuurilla toista korvaa joka ei ollutkaan parantunut. Nenä vuotaa jälleen ja yskittää. Sain eilen lääkäriltä jotain allergialääkettä josko auttaisi tuohon räkäiseen oloon.



Minä olen nauttinut kotiäitiydestä, ei ole kiire töihin. Jatkoin hoitovapaatakin siihen saakka kunnes Reeta täyttää 3v. Haaveena olisi vielä yksi vauva, tjot meiningillä ;)



Ihanaa kesäkuuta maaliksille ja tsemppiä raskauksiin isomassuisille!



Z ja Reeta 1v2kk + muu katras

Meinas tulla jo vierotusoireita, kun ei pääse muuta kuin lukemaan. Aika vierähtää nykyään töissä ja nyt oli aika paska viikonloppu, kun asiakkaat rupes v*ttuilemaan syytä suotta. Jospas se siitä taas pikkuhiljaa.



Meilläkin tulee jo sanoja niin että ei perässä tahdo pysyä, kun ite on töissä. Neiti tahtoo olla hiukan kerkiäväistä sorttia milloin istutaan milloin seisotaan taaperokärrissä. Hiekkalaatikolla käy aina kova hämmennys ja välillä eksyy hiekka suuhunkin. Juoksujalkaa jo kovasti yritetään mennä ja joka paikassa pitäis olla hämmentämässä.



Kirjoittelen taas myöhemmin kunhan töiltä joutaa



Dumle ja Kata 1 v 2 kk

Hyvin se Papu menee kahden pienen kanssa. Meillä oli muutama vuosi sitten vastasyntynyt ja 1v9kk:den ikäinen. Hyvin se menee, oikealla asenteella.



Minusta tuntuu, että niin pieni ei osaa edes olla mustasukkainen ;) Otin tavaksi imetyshetkillä ottaa isomman viereen ja samalla kun vauva söi, isommalle luettiin kirjaa. Tämä oli meillä hyväksi havaittu keino jakaa huomio molemmille. Päiväunien yhteen sovittaminen oli haastellisempi juttu mutta sekin onnistui. Monet kerrat köllittiin sängyllä vauva tissillä ja isompi toisella puolella kylki kyljessä.

Vauvaa nukutin sisällä vaunuissa, niitä oli helppo kuskata huoneesta toiseen. En uskaltanut jättää isomman silmien alle, kärräsin jopa vessan ovellekin :) Näistä pikkunappuloista kun ei koskaan tiedä...



Ihania muistoja! Nyt on omalta osalta elämäntilanne vähän toinen, nämä kaksi (silloinen vauva ja isompi) ovat jo 6,5v ja 8v. Pieni ikäero on vain hyväksi, ainakin nyt kun niistä on seuraa toisilleen.

Minä saan keskittyä tähän maalisvauvaan (tosi vauva, 1v2kk). Mutta kyllä täytyy tunnustaa että vauvakuumetta on ilmassa. Että ei se Papu niin kamalaa ollut =)



Z ja Reeta 1v2kk sekä muu katras

Aurinko paistaa ja ihana ilma ulkona... pihalle siis suunnataan heti kun katras herää päiväunilta. Miehelläkin on vapaa päivä (nukkuu tosin nyt yövuoron jäliltä vielä).



Papulle piti sanoa, että hyvin se menee sitten pienten kanssa! :)

Meillä oli silloin maaliskuussa tuomaksen synnyttyä vastasyntynyt, 1v4kk ja 3v7kk ikäiset vesselit ja täytyy sanoa että ihan kaiholla viime kesää muistelen.

Toki meidän poika oli niin helppo vauva, että se auttoi asiaa palon, mutta tosi hyvin meillä meni ja nyt tuo kolmikko leikkii (ja teppelee ;)) keskenään jo ihan täysiään.

On se vaan niin ihanaa katsella sivusta miten tärkeitä ovat toisilleen, vaikka toisinaan niitä nahinoita saakin olla setvimässä tämän tästä.

Itse olen ainoa lapsi ja olen kyllä tosi onnellinen että meidän pojilla on toisensa.



Nyt on ollut vähän rankaa lasten kanssa, kun esikoisella on jokin 5 vuoden uhma meneillään. On olevinaan niin isoa poikaa, muttei sitten aina kummiskaan.

Keskimmäisen kanssa on helpottanut, mutta kun omaa melkoisen räiskyvän ja tempperamenttisen luonteen niin aina jotain vääntöä tuppaa olemaan.

Pienin nyt sitten on kanssa oppinut kiukuttelemaan ja pistämään vastaan. Tänään meinasi usko loppua kauppaan lähtiessä kun kaikki kolme sinkoili eri suuntiin ja siinä sitten koitat yhtä patistaa pukemaan ja kahta pukea samaan aikaan jotka vaan sitä mukaa riisuu kenkää ja lippistä pois kun saat toiselle päälle... no mutta, aikansa kutakin :)

Mutta on ne vaan niin ihania! Oltiin tässä taannoin kylässä ja kun sitten siellä ruokailtiin ja aloin keskimmäiselle lämmittää ruokaa niin pienin sitten hermostui kun ruoka oli edessä ja palvelu ei pelannut... esikoinen alkoi sitten syöttää veljeään ja taas oli rauha maassa :) On tuosta esikoisesta jo kovasti apuakin ja osaa olla tosi reipas ja avulias poika kun vaan on hyvä päivä.



Esikoinen oli viime viikonlopun mökillä mummon ja papan kanssa ja kyllä oli rentouttava viikonloppu!

Kaksi pienempää oli kuin herran enkeleitä sen aikaa ja mitään nahinoita (mitä normaalisti on) ei ollut juuri lainkaan.

Käytiin kesäkukkia ostamassa ja samalla sellaisella kotieläin tilalla katselemassa heppoja, villisikoja, pupuja, lampaita ym. . ja pojat oli ihan täpinöissään eläimistä. Keskimmäisestä oli niin hassua kun siellä oli villisika joka makasi maassa kieli poskella. Muistelee joka päivä, moneen otteeseen että hassu possu ja roikottaa kieltä suustaan :) Tarttee tehdä sinne varmaan vielä toinenkin reissu kesän aikana.



Mutta nyt lähden tästä laittamaan ruokaa valmiiksi, niin päästään sitten suorimmiten ulos kun pojat heräilee.



t. K@tju ja pojat

Ihana ilma :)

Tultiin juuri pieneltä kesäloma reissulta ja menipäs tosi hyvin.

Pikaisesti kuulumiset, muut on ulkona touhuilemassa, minä tässä laskut ja sähköpostit ja..ööh muut tärkeät ;)



Zeldatar: tjot ;) -ihana. Mä yritän olla antamatta itselleni valtaa tuolle ajatukselle vaikka niin nautinkin myös tästä kotiäitiydestä nyt täysin ja olen aikeissa myös jatkaa hoitovapaata varmasti sinne poitsun 3v asti. Mut eiköhän meidän katras ole nyt tässä.



Papu: Hyvin se menee. Meillä on nyt tytöt 5v5kk ja 3v7kk.. Kyllähän ne kinaa ja tässä on tulossa kolmas siihen joukkoon, ehkä tasoittamaan toivottavasti sitä pakkaa mutta hyvällä välillä kuitenkin sekin. Toisilleen niistä on valtavan paljon seuraa ja kaveria. Meilläkin oli alkuun kuten Zeldalla ne vaunut sisällä käytössä kun oli ikäeroa vain 1v10kk, ne jotenkin helpotti kun ei ollut itsellä silmiä ihan joka suuntaan sen taaperon kanssa.

Mut hyvä kaksikko ne on tänä päivänä :)



Juuh, ja nyt sinne ulos! ..tässäpä nämä "tärkeimmät" tulikin hoideltua..aina on näitä asioita ;)



Sinna