Mitä 2v8kk ikäiseltä voi odottaa? ov

Meillä pian 3-vuotiaat kaksoset (tyttö ja poika) ja puolivuotias PIkkuIkkO.



Peltorit on kova sana ;)

hän on mun neljäs lapsi (isommat jo koulussa) ja olen niin kehunnut että menee niin hyvin meillä. En tiedä, ehkä teen asioita eri lailla ja on jaksamistakin siihen nyt kun " vain" yksi pieni, aikoinaan kun isommat olivat pieniä muistan et huusin paljon ja olin ihan loppuslut jo klo 17.00, he. Nyt nautin eri lailla, ja tyttökin tietysti reagoi siihen kans, uhma kyllä on nostanut päätään meilläkin mut tykkään että selvitään siitä aika sujuvasti. MUTTA täytyy muistaa että se ON helpompaa yhden kans ja voi ehkä joustaa säännöissä eri lailla. Järkevä puhe ja selittäminen tytölle jotenkin auttaa, ja jos hänen mielestä on esim väärä lusikka esillä en välitä jos hän vaikka hakee toisen ja kolmannenkin. Sit syödään niillä. Tai jos hän syö olohuoneessa, ei se enää mun maailmaa kaada. Tietyt säännöt on tietysti edelleen tärkeät mut tämmöisiä pikkujuttuja en anna enää häiritä vaikka tehdäänkin ne vähän monimutkaisemmilla tavalla. Ennen esim sain kohtauksen jos lapset vetivät vaatteita kaapista ja vaihtoi muuten vain, nyt kun hän haluaa vaihtaa sanon että vaihdetaan kerran ja tähän hän suostuu yleensä. Kun on enemmän lapsia niin on kiireellisempää elämääkin ja silloin ei voi olla niin joustava aina vaikka ehkä haluaisi. Nyt täytyy kyllä lisätä tähän että se ressi ei valitettavasti ei mene ohi eikä parane kun lapset kasvaa, se vaan pahenee. Lapset nyt 14,12 ja 11 ja tämän ikäisten kanssa on vasta taistelu, 10v sitten ei ollut mitään verrattuna tähän ja ihan hyvä et silloin en tiennyt mitä tulossa. Pikkuisen kanssa on IHANAA olla ja touhua. Tsemppiä.

Kannattaa miettiä tarkoin millä väleillä lapsia hankki, ja mitä missäkin tapauksessa on odotettavissa. Tältä palstalta saa kyllä erittäin hyviä neuvoja siihen. Sinun lapsesi on vielä hyvin pieni, ja sen pitäisi saada rauhassa kehittyä, ilman että sitä pidetään jo isona, mitä se ei todellakaan ole.

häneltä voi mielestäni odottaa hyvää käyttäytymistä koko päivän. Toisekseen lapsellasi on varmaan uhmaikä.

Ja älä huoli: lapsissa on se hyvä puoli, että ne kasvaa. Tämäkin vaihe menee ohitse (ja uusia tulee ;-)

vaikuttaa. Ehkä kerran parissa viikossa tuntuu kaikki menevän nappiin, yleensä silloin äiti on saanut nukkua edellisyön hyvin eikä ole pinna niin tiukalla, eli ei lähde ensimmäiseen kiukutteluun mukaan. Ja lisäksi nuo päivät tuntuvat olevan arkipäiviä, eli sellaisia kun mennään ihan standardirutiinin mukaan ja äiti muistaa etukäteen jo ilmoitella, että kohta mennään hampaiden pesulle (" joo, aja vaan kaivurin kanssa vessaan, laita se siihen nurkkaan parkkiin" ) ja sitten laitetaan vaatteet päälle (" laitatko ihan itse sitten sukat ja pöksyt" )...

suht samanlaista.



Kun lapsia oli vain yksi ja hänkin silloin vielä vauva, oli helppo sen verran skarpata, että päivät meni kivasti eikä tullut huutoa. Nyt kun on tuo 2v8kk ja vauva, ei mitenkään pysty järkkäämään niin, ettei joka päivä tulisi tilanteita, joissa jompi kumpi lapsista joutuu liian pitkään odottamaan jonkun tarpeensa tyydyttämistä.



Pitäisi ilmeisesti vaan pystyä hyväksymään paremmin elämän epätäydellisyys ja se, että 2-3vuotias vasta opettelee elämistä eikä siis mitenkään pysty olemaan säheltämättä ja tekemättä samoja hankaluuksia kerta toisensa jälkeen.



ap

T. 2