Suosittelisitteko perhepäivähoitajan työtä viisikymppiselle työttömälle?
Minulla kasvatustieteen maisterin koulutus, mutta tällä hetkellä olen ollut jo vuoden työttömänä.
Ikää on siis jo otsikossa mainittu viisikymmentä vuotta. Varsinaisia alan töitä (yleiskasvatustiede ja sitä myöten erinäisissä tutkimuslaitoksissa toimimista) ei taida enää minulle löytyä. En ole ansioitunut varsinaisesti missään, vaan tehnyt lähinnä apulaistutkijan töitä projekteissa.
Olen tehnyt kaikenlaista vapaaehtoistyötä lasten ja vanhusten parissa tämän vuoden ajan. Nyt kuitenkin olen harkinnut tätäkin vaihtoehtoa. En ole vielä mihinkään ollut yhteydessä asian tiimoilta.
Toivoisin kokemuksia perhepäivähoitajilta. Löytyykö?
Entä vanhemmat? Onko teistä viisikymppinen liian vanha hoitamaan pienokaistanne? Olen fyysisesti erinomaisessa kunnossa ja käsittääkseni myös henkisesti.
Miten on?
Kommentit (2)
No, ainakin paljon mieluummin toisin lapset sinulle (jos olet luonteva ja helposti lähestyttävä ihminen), kuin sellaiselle, joka vain siksi ryhtyy perhepäivähoitajaksi, että omat lapset saa olla kotona kouluikään asti. Tai eivät muuta työtä keksi tai löydä. Näitä on ihan tarpeeksi.
Ikäsi olisi plussaa! Kyllä ne suosituimmat hoitajat meidän kylällä on juuri niitä joilla eläke jo häämöttää. Tottakai kaikki vaikuttaa, mutta iäntuoma kokemus elämässä on vanhempien mielestä tärkeää. Luotetaan, että huushollin siivous on kunnossa (joka on erittäin tärkeää vanhemmille). Ruokaa osataan laittaa, eikä käytetä eineksiä. Tämän olen huomannut omassa työssäni. Nuorten naisten kodit eivät houkuttele perheitä.