Lue keskustelun säännöt.
Miten olette oppineet rakastamaan itseään?
21.05.2015 |
Olen 22v yh mamma..n. Kuukausi sitten eronnut. Olin kamalassa suhteessa 4vuotta, mies polki mut koko sen ajan maahan ja itsetunto on tällähetkellä niin alhaalla kun voi vaan olla... En nää itsessäni enään mitään hyvää, kroppaani vihaan yli kaiken. Onko kenelläkään mitään hyviä niksejä ja neuvoja miten oppisin taas tykkäämään itsestäni (etenkin ulkonäöstä)?
Kommentit (12)
Hyvät kaverit ympärillä auttaa. Hyvät uudet tuttavuudet myös. Sitten kannattaa kokeilla listata niitä hyviä asioita joista itsestäsi pidät. Siinä huomaat että sinussa on paljon hyviä juttuja, joista kannattaa olla ylpeä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikä on auttanut siihen, että olen oppinut pitämään itsestäni ja olemaan itselleni armollinen. Olen keskittynyt muihin asioihin kuin ulkonäköö ja on toki parempikin niin, kun tuo kauneus onkatoavaista.
Eron jälkeen sitä näkee aika selvästi muutkin asiat, jotka on pielessä. Heiväsin muutkin negatiiviset ihmiset elämästäni, esim yhden "ystävän", jossa oli exän piirteitä suhtautumisessa minuun. Aloin tehdä elämästäni askel kerrallaan sen näköistä kuin haluan sen olevan. Kuntoilen, toteutan ammatiiin liittyvää unelmaa, tuhlaan rahaa ulkonäköön jne. Olen varovainen ihmisten kanssa ja en lähde kaikkeen mukaan. Olen onnellinen ja ehkä nyt parhaimmillani. Se, mitä se todellakin on vaatinut, niin aika paljon "EI" sanan käyttöä. Se vähän kirpaisee, mutta tekee NII-IN hyvää!
Ihan kuin mun kirjoittama tää aloitus, ainoa ero että olen sua vuoden nuorempi ja erosta vuosi. Oon joutunut tekemään paljon töitä asian eteen, puhumaan eri tahoille ja eräänlaiselle terapeutille. Nyt pikkuhiljaa tuntuu että itsetunto alkaa palautumaan (ei todellakaan ole normaalin ihmisen tasoa, mutta vuodentakaista paljon parempi). En osaa antaa sulle oikeen muita neuvoja kuin että puhu asiasta ammattilaiselle, aika parantaa, äläkä vaan etsi uutta miestä kohottaaksesi itsetuntoa! Rakenna itsetuntosi itsesi varaan, älä anna enää kenenkään muun määrittää sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo viiskymppinen. Elämääni on varjostanut syvä arvottomuuden tunne, joka on johtanut huonoihin valintoihin. En tiedä itseni rakastamisesta, kunhan osaisi ajatella olevansa yhtä arvokas kuin kuka tahansa muukin. Kun ei arvosta itseään, se vääjäämättä näkyy ulospäin. Siihen on sitten helppo heittää tikari, jos ilkeä haluaa olla ja ilkeitä ihmisiä on aina vaanimassa sopivaa uhria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristinuskon avulla itsetuntoni on parantunut. Rukous on auttanut minua ja raamatun sanat. T. Uskismimmi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapia auttoi. Ja kutsumusammatin löytyminen.
Maalaisjärki. Itsensä kanssa tässä on koko elämänsä hilluttava joten kannattaa suhtautua hyväksyvästi.
Kannattaa etsiä syvempiä arvoja kuin kropastaan pitäminen, jotta itsetunto on vakaalla pohjalla.