olen alkanut katua lapseni TOISTA nimeä
Etunimessä ei siis ole vikaa, mutta toiset nimet... tyttö on siis Ida, toinen nimi on luontonimi ja kolmas kansainvälinen.
kun tyttö oli vauva, kutsuin tätä Justiinaksi
ja nyt on alkanut harmittaa, etten valinnut nimeä IDA JUSTIINA. Se kuulostaa hauskalta ja sopisi tytön persoonaan kuin nenä päähän !
mutta ei kai nyt kolmevuotiaan nimeä enää kehtaa vaihtaa, toistakaan..
Kommentit (5)
komppaan numeroa 2! voihan huudella "Idaaa Justiinaaa! rupeamatta mihinkään vaihtohommaan, jota ehkä kadut myöhemmin!
ps. saako udella, mitkä ne toiset nímet ovat? ;)
Miten niin "Harvaa ihmistä kututaan sillä nimellä minkä on aikanaan saanu viraliseksi nimekseen"?? Mihin ihmeeseen tällainen väite perustuu??
Meillä annettiin pojan toseksi nimeksi gurke viisi vuotta sitten. On myös alkanut kaduttamaan, koska joku oli kuullut sen tarhassa ja kiusannut häntä. Pieni varoituksen sana siis: Älkää antako lapsellenne erikoisnimeä!
Ei sillä toisella/toisilla nimellä ole mitään väliä siinä mielessä, että parin vuoden kuluttua ristiäisistä kukaan lapsen vanhempien lisäksi ei edes muista sitä/niitä.
Mulla oli sama homma, harmitti kun toiseksi nimeksi annettiin jotain muuta kuin alkuperäinen suunnitelma. No me vaan sovittiin tytön kanssa että hän on "iida justiina" eikä "iida maria" mikä virallisissa papereissa lukee.
Eipä se mitään haittaa mitkä nimet olet antanu. Sillä ihminen saa kuitenkin lähes vääjäämättä jonkin muun nimen käyttöön puhekielessä. Harvaa ihmistä kututaan sillä nimellä minkä on aikanaan saanu viralliseksi nimekseen. Ja voihan terhekalla tyttärelläsi olla lempinimi Justiina. Sehän on aivan sulonen juttu.