Lue keskustelun säännöt.
Lapsen ylimielinen ja manipuloiva kaveri
30.06.2015 |
Vanhemmat ovat koko neljän vuoden ajan puhuneet, että tällä kaverilla on joku "vaihe". Ikää nyt 6 vuotta. Itse en sitä enää usko. Koko tuon ajan lapsi on ollut ylimielinen muita kohtaan (sekä lapsille että aikuisille), yrittää mökötyksellä ja hiljaisuudella saada kaverit tekemään oman pillin mukaan (esim. suuttuu minulle kun torun ja mököttää sen jälkeen muille lapsille ja "kerjää" heitä pyytämään leikkiin mukaan), valehtelee, rikkoo tahallaan tavaroita, sanoo aina vain rumasti muille lapsille paitsi niille ketkä sillä hetkellä huolii leikkiin, on "kylmä", tuo suureen ääneen esiin jos kokee tulleensa kohdelluksi kaltoin vaikka syy olisi ihan mitätön, syyttää muita ensimmäiseksi vaikka itse olisi ollut osallisena, näyttää aina nyrpeää naamaa, ei koskaan sano mitään kivaa muille...
Nyt on taas muutamana päivänä nähty ja tekisi oikeastaan mieli lähteä aina pois kun tämä kaveri tulee paikalle. Tiedossa on aina draamaa ja muille lapsille pahaa mieltä. Toinen vanhempi osaa nähdä lapsensa muutenkin kuin pinkkien lasien läpi, mutta toinen ei. Pahan tekemisiin ei puututa kunnolla ja on ok jättää osa kavereista ulkopuolelle leikeissä ihan sen mukaan mikä on tämän lapsen asenne sillä hetkellä.
Toisaalta aika surullista, sillä pian tällä lapsella ei ole yhtään kaveria, sillä pikku hiljaa kukaan ei halua olla tämän kanssa.
Muilla samoja kokemuksia ja miten olette vanhempana toimineet tai olleet toimimatta?
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen kanssa vasta juteltiin pari päivää sitten, että narsistiksi tuota menoa kasvaa.
Ap
Kyllä se luonto juuri hylkii tuollaisia. Valitettavasti näitä on. Ainoat jotka vovat auttaa ja vaikuttaa asiaan ovat vanhemmat. Juttelisin heille, lapsi ei vielä ymmärrä ohjata aitse omaa käytöstään. Hamit että Suomessa kulttuuri sallii ohjata/torua/puhutella vain omaa lasta...
Meillä oli naapurissa tuollainen tapaus. Ei sille voi mitään! Kerran jouduin puuttumaan kiusaamiseen pihassa ja laitoin äidille viestin, että tällaista tapahtui ja puutuin. Vastaukseksi sain viiden viestin pituisen sepustuksen, miksi hänen tyttärensä saa käyttäytyä näin. Oma lapseni ei ollut tilanteessa osallisena, eli ei joutunut siksi mulle selittelemään. Silloin keitti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, valitettavasti ei siihen auta kuin suojata oman lapsensa. En jaksanut ennä tuollaista kaveria omalla lapsella, kun alkoin olemaan koko aika paha mieli ja tavarat rikki. Pistin tälle lapselle kurinpalautusta, mutta sehän oli liikaa tämän sankarin äidille. Joten meidän lapset ei leiki enää yhdessä (ei muuten haittaa minua ollenkaan). On ihan tulevaa koulukiusaaja ainesta, joten saas nähdä tulevaisuudessa, kun ovat samalla luokalla.
Jaa, olen kyllä huomannut, että nämä lapset kyllä pärjäävät, en tiedä kyllä miksi. Minäkin olen usein ajatellut, että pian jää yksin tms, vaan ei näin käynytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsellani oli juuri ap kuvailema kaveri, josta vähitellen pääsi irrottautumaan. Ovat nyt jo 11-vuotiaita, mutta samassa koulussa. Valitettavasti tämä entinen kaveri pyrkii aina tilaisuuden tullen mustamaalaamaan lastani muille. Valehtelee asioita.
Sen tiedän, että hänen vanhempansa tunnistaa lapsensa käytöksessä ikäviä piirteitä mutta toisaalta vaatii lapselleen etuoikeuksia eli ruokkii käytöstä.
Hankalaa on se, ettei tuo lapsi jätä omaa lastani rauhaan.
Mistähän se tuollaisen käytöksen oppii? Kotoa tietenkin. Kuulostaa ihan narsistin käyttäytymiseltä eli jompi kumpi vanhemmista on todennäköisesti narsisti tai hemmottelevat lasta ja nostavat häntä jalustalle jatkuvasti. Tästäkin on sitten narsismi tuloksena. Asialle voi yhtään mitään. Parempi ettei lapsesi enää ole tämän lapsen kanssa tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa lapsista on nykyään tuollaisia,kiitos liberalismin,älylaitteiden ja vapaakasvatuksen. Paljon näkee näitä minäminä lapsia,aikuiset usein samanlaisia: minä otan,minä haluan,minä teen, varhaiskasvatuksesta jopa ammatti ihmisten on vaikea pitää kurissa tiettyjä lapsia,ovat niin hankalia että mielestäni kuuluisivat pienempään erityisryhmään.
Mun lasten serkku on tuollainen. Hankala tilanne kun on sukua eikä voi laittaa välejä poikki. Meidän lasten uudet tavarat hajalla aina serkun vierailun jälkeen, suostuu pelaamaan yhdessä ainoastaan itseään nuoremman ja "huonomman" kanssa, määräilee ja manipuloi. Ikää 10 v.
Vanhempansa ei tee mitään asialle, on ainut lapsi vielä ja kaikki mitä tämä penska tekee on aivan upeaa, erikoista ja spessua, vika on aina muissa lapsissa. Itse olen omia lapsiani ohjeistanut aina etukäteen, että mikäli serkku pomottaa ja perseilee, niin heti välittömästi kantelemaan mulle. Ovat oppineet tämän manipuloinnit jo osittain tunnistamaan. Kalliit tavarat piiloon. Minä pistän sen narskun alun meillä ojennukseen kun äitinsä hymistelee vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaako lapsi siis itse muiden lasten seuraan vai tuskastuuko siitä? Päättävätkö muut ihmiset keiden kanssa vietät vapaa-aikasi?
Nykylapset on perseestä,väitetään vastaan,puhutaan päälle,lyödään, potkitaan,huudetaan yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen kaveri on komennellut lastani esikoulusta asti. Nyt tullut myös haukkuminen. Kaikki mitä lapseni tekee on väärin. Kyselee miksi teet noin miksi näin. On saanut muitakin luokalta mukaan. Silti haluaa olla lapsen kaveri ja käydä kylässä. Kun olen paikalla käyttäytyy useimmiten hyvin. Joskus olen kuullut toiseen huoneeseen tätä mitätöintiä ja pomottamista. Kaikki tällä lapsella on kuulemma parempaa kuin omalla lapsellani. Vanhempansa pitävät lasta kilttinä ja epäilevät kaiken olevan vain huumoria. On ollut myös mustasukkainen lapsestani. Jos lapseni luona on kyläillyt joku muu luokalta, vähän ajan päästä lyöttäytyy tämän kyläilleen seuraan ja kääntää tämän lastani vastaan. Ikävä kyllä on onnistunut torppaa maan kaikki muut kaverisuhteet lapsellani. Olen ihan väsynyt jo tähän kuvioon.
Itse olin järkyttynyt kun vein 5-vuotiaan nyt keväällä ensimmäisiin jalkapalloharjoituksiin, ja siellä oli muutamia todella aggressiivisia lapsia, joilla ei ollut "mitään filtteriä" käytöksessään. Ihan suoraan huusi yksikin maalissa olleelle "olet HUONO, olet SURKEA" ja elehti uhkaavasti, kun vastustaja teki maalin. Ja tuon huonokäytöksisen vanhemmat eivät tehneet saaneet tehtyä asialle yhtään mitään.
Ohhoijaa kirjoitti:
Lapsen kaveri on komennellut lastani esikoulusta asti. Nyt tullut myös haukkuminen. Kaikki mitä lapseni tekee on väärin. Kyselee miksi teet noin miksi näin. On saanut muitakin luokalta mukaan. Silti haluaa olla lapsen kaveri ja käydä kylässä. Kun olen paikalla käyttäytyy useimmiten hyvin. Joskus olen kuullut toiseen huoneeseen tätä mitätöintiä ja pomottamista. Kaikki tällä lapsella on kuulemma parempaa kuin omalla lapsellani. Vanhempansa pitävät lasta kilttinä ja epäilevät kaiken olevan vain huumoria. On ollut myös mustasukkainen lapsestani. Jos lapseni luona on kyläillyt joku muu luokalta, vähän ajan päästä lyöttäytyy tämän kyläilleen seuraan ja kääntää tämän lastani vastaan. Ikävä kyllä on onnistunut torppaa maan kaikki muut kaverisuhteet lapsellani. Olen ihan väsynyt jo tähän kuvioon.
Kuulostaa vähän samalta kuin erään lapseni kaverin käytös. Tämä kaveri kyseenalaistaa lapsemme harrastukset, vaatteet, hiustyylin yms. Jos tutustuu lapseni kautta johonkin lapseni toiseen kaveriin niin, alkaa kaveerata tätä ja yhtäkkiä kyseinen vanha kaveri ei enää käykään meillä leikkimässä. Tämä kiero
kaveri ei onneksi ole sentään samalla luokalla.
Jos tulisi samalle luokalle niin pitäisi varmaam vaihtaa luokkaa. Yritämme etääntyä kyseisestä kaverista, jotta lapsemme välttyisi tuolta itsetuntoa tuhoavalta lyttäämiseltä ja kyseenalaistamiselta ja saisi pitää kaverinsa.
Valitettavasti aina ei auta rajat, rakkaus, puhuminen, rangaistukset jne. Myös julkinen apu käytössä. Itse en ole sokea vanhempi, vaan näen lapsen huonon käytöksen ja "paremmuuden". Puutun huomatessa niin ulkona kuin kotonakin. Mutta lapsi on oma persoona ja olen sen joutunut myöntämään, ettei helpotusta ole näkyvissä.
Luu kurkkuun näiden kauhukakaroiden vanhemmille. Yhteiskunta ei kaipaa yhtään enempää ongelmatapauksia mitä noista kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun lasten serkku on tuollainen. Hankala tilanne kun on sukua eikä voi laittaa välejä poikki. Meidän lasten uudet tavarat hajalla aina serkun vierailun jälkeen, suostuu pelaamaan yhdessä ainoastaan itseään nuoremman ja "huonomman" kanssa, määräilee ja manipuloi. Ikää 10 v.
Vanhempansa ei tee mitään asialle, on ainut lapsi vielä ja kaikki mitä tämä penska tekee on aivan upeaa, erikoista ja spessua, vika on aina muissa lapsissa. Itse olen omia lapsiani ohjeistanut aina etukäteen, että mikäli serkku pomottaa ja perseilee, niin heti välittömästi kantelemaan mulle. Ovat oppineet tämän manipuloinnit jo osittain tunnistamaan. Kalliit tavarat piiloon. Minä pistän sen narskun alun meillä ojennukseen kun äitinsä hymistelee vieressä.
Yhdeksän ihmistä yläpeukuttaa, kun äiti-ihminen uhoaa ”panevansa narskun alun ojennukseen”.
Lienee näkökulmakysymys, kuka milloinkin on narsisti ja kuka ei.
En tiedä