Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapsen ylimielinen ja manipuloiva kaveri

Vierailija
30.06.2015 |

Vanhemmat ovat koko neljän vuoden ajan puhuneet, että tällä kaverilla on joku "vaihe". Ikää nyt 6 vuotta. Itse en sitä enää usko. Koko tuon ajan lapsi on ollut ylimielinen muita kohtaan (sekä lapsille että aikuisille), yrittää mökötyksellä ja hiljaisuudella saada kaverit tekemään oman pillin mukaan (esim. suuttuu minulle kun torun ja mököttää sen jälkeen muille lapsille ja "kerjää" heitä pyytämään leikkiin mukaan), valehtelee, rikkoo tahallaan tavaroita, sanoo aina vain rumasti muille lapsille paitsi niille ketkä sillä hetkellä huolii leikkiin, on "kylmä", tuo suureen ääneen esiin jos kokee tulleensa kohdelluksi kaltoin vaikka syy olisi ihan mitätön, syyttää muita ensimmäiseksi vaikka itse olisi ollut osallisena, näyttää aina nyrpeää naamaa, ei koskaan sano mitään kivaa muille...

Nyt on taas muutamana päivänä nähty ja tekisi oikeastaan mieli lähteä aina pois kun tämä kaveri tulee paikalle. Tiedossa on aina draamaa ja muille lapsille pahaa mieltä. Toinen vanhempi osaa nähdä lapsensa muutenkin kuin pinkkien lasien läpi, mutta toinen ei. Pahan tekemisiin ei puututa kunnolla ja on ok jättää osa kavereista ulkopuolelle leikeissä ihan sen mukaan mikä on tämän lapsen asenne sillä hetkellä.

Toisaalta aika surullista, sillä pian tällä lapsella ei ole yhtään kaveria, sillä pikku hiljaa kukaan ei halua olla tämän kanssa.

Muilla samoja kokemuksia ja miten olette vanhempana toimineet tai olleet toimimatta?

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti aina ei auta rajat, rakkaus, puhuminen, rangaistukset jne. Myös julkinen apu käytössä. Itse en ole sokea vanhempi, vaan näen lapsen huonon käytöksen ja "paremmuuden". Puutun huomatessa niin ulkona kuin kotonakin. Mutta lapsi on oma persoona ja olen sen joutunut myöntämään, ettei helpotusta ole näkyvissä.

Meilläkin on tällaisia taipumuksia lapsella. Se on kovaa kovaa vasten. Laitan päälle niin kovan rangaistuksen, että vähän aikaa muistaa. Kerran hän lipsautti, että koulussa tulee vain puhuttelu ja mitä se haittaa. Sen jälkeen onkin tullut kotona kovemmat rangaistukset, esim. kaksi viikkoa kotiarestia ilman ruutulaitteita + vessojen siivoukset ym. kotityöt päälle. Lapsi selvästi tietää mitä tekee väärin, mutta käy valtataistelua. Vastapainoksi sitten tietysti kehujakin, jos menee hyvin.

Vierailija
22/26 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsellani oli tällainen pomotteleva kaveri. Täällä meillä laitoin vieraan lapsen aina kuriin, minkä seurauksena alkoi avoimesti vihata minua. No, se ei minua hetkauttanut. Muualla en kahdeksanvuotiaita voinut tietenkään täysin kontrolloida.

Puhuimme puolisoni kanssa lapsen vanhemmille jälkikasvunsa käytöksestä. Ei mitään vaikutusta, eivät nähneet tämän toimivan mitenkään väärin. Olivat eronneet, ja heillä oli selvästi eri säännöt tälle lapselle omissa kodeissaan.

Omalla lapsella oli onneksi muitakin kavereita. Aloin käyttää heitä esimerkkeinä. Mitä jos sanoisit x:lle kuten tuo pomotteleva lapsi sanoi sinulle? Mitä jos käskisit y:tä tekemään saman "palveluksen" mitä tämä lapsi vaati sinulta? Tämä tepsi. Oma lapsi alkoi vakavissaan pohtia ongelmalapsen käytöstä. Meni ehkä pari kuukautta ja lapseni pani välit tähän ongelmalapseen poikki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noo, tuota toisaalta siskoni on aina pitänyt kaikkia tyttärensä kavereita/ joukkuekavereita jollain lailla kieroina tai hemmoteltuina. Tosiasiassa siskoni itse haluaa omalle tyttärelleen erityiskohtelun joka tilanteessa ja pahoittaa mielensä jos näin ei tapahdu. Tiedän sen koska sama kuvio tapahtuu perheemme sisälläkin. Tyttö on itse oikein kiva nuori tyttö, vähän ujo eikä haluaisi tehdä itsestään numeroa. Ihmiset saattaa nähdä siis saman tilanteen yllättävänkin eri valossa.

Vierailija
24/26 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsellani oli tällainen pomotteleva kaveri. Täällä meillä laitoin vieraan lapsen aina kuriin, minkä seurauksena alkoi avoimesti vihata minua. No, se ei minua hetkauttanut. Muualla en kahdeksanvuotiaita voinut tietenkään täysin kontrolloida.

Puhuimme puolisoni kanssa lapsen vanhemmille jälkikasvunsa käytöksestä. Ei mitään vaikutusta, eivät nähneet tämän toimivan mitenkään väärin. Olivat eronneet, ja heillä oli selvästi eri säännöt tälle lapselle omissa kodeissaan.

Omalla lapsella oli onneksi muitakin kavereita. Aloin käyttää heitä esimerkkeinä. Mitä jos sanoisit x:lle kuten tuo pomotteleva lapsi sanoi sinulle? Mitä jos käskisit y:tä tekemään saman "palveluksen" mitä tämä lapsi vaati sinulta? Tämä tepsi. Oma lapsi alkoi vakavissaan pohtia ongelmalapsen käytöstä. Meni ehkä pari kuukautta ja lapseni pani välit tähän ongelmalapseen poikki.

Aa, sekaantuvat vanhemmat. Gotta luv'em. 'Se pipsa on kyllä sellainen ja tällainen, johtuu varmaan siitä kun sen vanhemmat on eronneet ja isäkin kuulemma vaan juoksee naisissa, sipisipi ja supisupi'. Mulla on lapset aina osanneet valita itse omat kaverinsa, kiusaajia ei sit vapaa-aikana ole tavartu kun pari kertaa on saatu paha mieli. Joku kaveri taas voi olla päättåväisempi määräilijä, mutta sillekin näyttää porukassa olevan paikkansa. Eipä ole minun asia heidän sosiaalista järjestystä alkaa manageeraamaan

Vierailija
25/26 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa lapsista on nykyään tuollaisia,kiitos liberalismin,älylaitteiden ja vapaakasvatuksen. Paljon näkee näitä minäminä lapsia,aikuiset usein samanlaisia: minä otan,minä haluan,minä teen, varhaiskasvatuksesta jopa ammatti ihmisten on vaikea pitää kurissa tiettyjä lapsia,ovat niin hankalia että mielestäni kuuluisivat pienempään erityisryhmään.

Älyllistä vajavuutta?  Tunnekirjoa on ja voimakkaana, mutta ei opi harkitsevaa käytöstä ja impulssikontrollia.  Pärjäilee manipuloinnilla.  Tahi on oikea narsistin alku, lapsiahan hekin ovat olleet.  Vapauksia korostava kasvatus tukee tällaista kehitystä.  Psykologille. 

Vierailija
26/26 |
20.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ohhoijaa kirjoitti:

Lapsen kaveri on komennellut lastani esikoulusta asti. Npyt tullut myös haukkuminen. Kaikki mitä lapseni tekee on väärin. Kyselee miksi teet noin miksi näin. On saanut muitakin luokalta mukaan. Silti haluaa olla lapsen kaveri ja käydä kylässä. Kun olen paikalla käyttäytyy useimmiten hyvin. Joskus olen kuullut toiseen huoneeseen tätä mitätöintiä ja pomottamista. Kaikki tällä lapsella on kuulemma parempaa kuin omalla lapsellani. Vanhempansa pitävät lasta kilttinä ja epäilevät kaiken olevan vain huumoria. On ollut myös mustasukkainen lapsestani. Jos lapseni luona on kyläillyt joku muu luokalta, vähän ajan päästä lyöttäytyy tämän kyläilleen seuraan ja kääntää tämän lastani vastaan. Ikävä kyllä on onnistunut torppaa maan kaikki muut kaverisuhteet lapsellani. Olen ihan väsynyt jo tähän kuvioon.

Hassua, mutta minulla on tuon kuvaamasi lapsen kaltainen nuori nainen, alle 30 v. työkaverina. Tai ei se mitään hassua ole vaan kauheeta. Aikuinen riiviökakara ja vielä hoitoalalla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä viisi