Mä en ymmärrä tota taaperopuolen keskustelua lasten päiväunista.

Mä en oo koskaan oikein ymmärtäny sellasta elämää. Meillä nukutaan jos nukuttaa. Jos lasta ei väsytä päiväunien aikaan, hän luultavasti nukahtaa aikaisemmin yöunille, no problem. Lapsi myös nukkuu päiväunensa missä vaan, jos häntä väsyttää. Olen kuullut sellaisistakin perheistä joiden on oltava kotona kaikki päivät kun lapsen pitää saada nukkua päiväunet. Eiköhän se ole ihan tottumuskysymys?

No vähän valehtelen. Esikko on kahdesti elämänsä aikana. 5kk ja 2-vuotiaana.

Jos ei viedä sänkyyn niin valvovat itsensä yliväsyneiksi. Sitten ei saakkaan heitä enää nukkumaan. Ja yötkin ovat levottomia.

Tuohon 4-vuotiaitten päiväuniin ei ole kommenttia kun meillä 3v on just lopettanut päiväunet.

Meidän lapsonen on ollut vauvasta lähtien sellainen, ettei todellakaan nuku automaattisesti vaikka olis kuinka väsynyt. Montako vuorokautta on sitten kohtuus valvomisessa mielestänne?



En ole lukenut ap:n mainitsemaa keskustelua, ja meidän 3-vuotias ei enää päikkäreitä nuku, mutta ymmärrän hyvin, että joskus lapsi täytyy pakottaa rauhoittumaan. Ette voi kuvitella millaiseksi illat voi mennä, jos yliväsynyttä lasta joskus saa nukkumaan. Ja siis en tarkoita viikkoa tai kahta.



Mä en tajua miten jotkut edelleen kuvittelee että jos " meillä asiat hoituu näin, niin sama kaavahan tehoaa myös naapurin lapsiin"

Mutta on paljon lapsia, jotka pärjäävät mainiosti ilman päiväunia jo 2-vuotiaasta lähtien, niin kjin esim. meidän lapset. En ole pakottanut nukkumaan, kun lapset ovat olleet pirteitä. Ja oikein mainiosti ovat jaksaneet yöunille asti touhuta.

Menee joskus 23 maissa vasta nukkumaan eli vanhemmilla ei ole ikinä yhteistä aikaa

Kaverini teki niin. Jätti pojan yksin pinnasänkyyn ja välillä kävi vaan huutamassa että, pää tyynyyn. Kerran mä istuin siellä pari tuntia, ja sinä aikana poika heitteli kaikki patjoista lähtien lattialle. Äiti huusi ja laittoi ne takaisin. No, sitten huoneessa olikin ihan hiljaista ja äiti sanoi menevänsä katsomaan nukahtiko poika. Ei nukkunut, oli taas heittänyt kaikki lattialle, repinyt patjasta palasia ja just sillä hetkellä leikki paskallansa.

Sitten tää samainen äiti valitti mulle kun se aina tekee niin. No onko ihme? jos laittaa täysin virkeän lapsen sänkyyn pariksi tunniksi pyörimään?

Mutta vielä enemmän mua ihmetyttää tyypit, jotka lukee muilta " puolilta" jotain juttuja ja tulee tänne AV:lle sitten niitä ihmettelemään. Mikset voi ottaa osaa keskusteluun siellä?

Ensinäkin, minulle ja perheelleni rutiinit ovat tärkeitä. Meillä on monta lasta eikä päivä suju ilman mitään rutiineja.



Tiedän myös että lapset ovat erilaisia.



Silti minusta, jos kolme-nelivuotiasta joutuu pitämään kiinni sängyssä ja tuntikausia (todellakin, lukekaa se ketju) pakottamaan päiväunille niin tämä on merkki että lapsi ei enää tarvitse unia vaan on aika luopua niistä. Erityisesti jos unille meno on ennen sujunut suht. vaivatta.



Sinä joka epäilit että lapsi kiukkuaa ilman noita unia, niin onko sinulla sitten kokemusta siitä että oltaisi kokeiltu ilman niitä unia pari viikkoa josko rytmi muuttuu. Tuntui vain että monien kommentit tuolla oli sitä että " jos päikyt jää väliin, lapsi on kiukkuinen koko illan" , ja tietysti alussa on näin. Mä luulen että olipa lapsi minkä ikänen tahansa kun päiväunet jätetään niin kyllä ne ekat päivät on vaikeita. Ei lapsi totu muutokseen yhdessä päivässä.

jonka leikki-ikäisellä pitäisi olla 10-12 tuntia vuorokaudessa. Jos tuo täyttyy, niin mihin niitä päiväunia tarvitaan?

Itsekin yritin muutaman kuukauden pakottaa omia 2-vuotiaita kaksosiani päiväunille - sillä seurauksella että kaikilla oli aina iltapäivisin kamala mieli!! Meillä ilmapiiri parani heti kun lopetin päiväunet ja muutenkin oli kivaa kun sai iltaisin enemmän omaa aikaa eikä tarvinnut räyhätä ylipirteälle lapselle klo 23 että " nyt nukut" !



Ap on oikeassa myös siinä, että lapsi tottuu n. parissa viikossa uuteen rytmiin eikä enää ole alkuillasta väsynyt.