Mulla on itsetunto-ongelma. Liian hyvännäköinen mies.
Olemme olleet 17 vuotta naimisissa ja ollaan nyt nelissäkymmenissä. Kun aloimme seurustella, olimme molemmat ihan tavallisen suomalaisen näköisiä - nätisti sanottuna mitäänsanomattomia hiirulaisia. 13 tusinassa.
Minä olin pitkään kotona ja mies teki uraa. Olen edelleen suorittavan tason töissä ja mies on edennyt todella pitkälle. Nykyään mies esiintyy paljon työnsä puolesta ja joutuu siksi panostamaan ulkonäköönsä enemmän. Tyköistuvia pukuja ja kroppa kuosissa, työn puolesta hiukset ja naamakin aina huollettuna. Itsehän värjäilen edelleen itse näitä maantienvärisiä hiuksiani ja ylipainoa on kertynyt 10 kiloa..
Meistä on tullut ihan epäsuhta pari. Mies ei tästä välitä ja rakastaa minua, mutta minulla on itsetunto ihan nollissa. Tiedän, että moni nainen pyrkii miehen lähelle (ihan jo aseman takia) ja ne naiset ovat sellaisia kaikessa miljoona kertaa minua parempia.
Miten tästä pääsee eteenpäin? Mies menee nuorimmaisen kanssa muskariin ja näyttää tältä (joo, ihan täydellinen isä, vie muskariin, siivoaa, tekee ruokaa, hellii mua): http://3.bp.blogspot.com/-SdBDLJBjHfw/TrYGtrlOD3I/AAAAAAAAGbE/cZbagLnUThg/s1600/man+with+baby.png
Ja minä taas oikein yritän laittautua vaikkapa kahdenkeskistä treffi-iltaamme varten ja näytän tältä: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/236x/bb/30/03/bb3003e556b2909487886604cb0c5882.jpg
Ihan epäsuhta pari. Pelkään, että mun huono itsetunto ja jatkuva itseni mollaaminen tulee meidän väliin. On sellainen olo, etten ansaitse tuollaista miestä. Mulla pitäisi olla joku perusjamppa nykäsenmatti.
Kommentit (45)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:22"]
No tämä ei kyllä todellakaan ole karismaattinen ja flirttaileva, vaan ihan aito introvertti nörtti ja kotihiiri. Sellainen vähän asperger-piirteisen oloinen kuin minä itsekin. Pettämistä en ole koskaan epäillyt, koska mies on aina kotona silloin kun ei ole töissä, ja töissäkin ollaan samassa paikassa. Eikä tuo kyllä ole sen luonteinen muutenkaan että epäilisin että pettää, eihän se edes huomaa mitään naisia edes silloin jos ne yrittävät kaikin tavoin herättää hänen huomiotaan. Yleensä on omissa ajatuksissaan niin syvällä ettei huomaa flirttiä, ja jos huomaa, niin vaivautuu ja vetäytyy.
Sille joka epäili meidät tietävänsä niin varmaan on eri tapaus kun puhui lapsista, meillä on 1 lapsi ainoastaan.
[/quote]
Oukkidoukki. Hottislatinosi näyttää siis tältä: http://www.funpedia.net/imgs/mar12/stupid-mexican-haircuts-03.jpg
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:27"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:30"]
Nykyihmisten tuntuu olevan kauhean vaikea uskoa että ihan oikeasti kaikki ihmiset eivät ole kovin ulkonäkökeskeisiä eikä pinnallisia. Esim. tuo mun mies ei ole. On toki juteltu tästä asiasta, olen kysellyt että miksi halusit tämmöisen vanhan ja ruman naisen kun olisi kauniita ja nuoriakin tarjolla varmasti. Mutta hän sanoo ettei sillä ulkonäöllä oikein mitään vakavassa suhteessa tee, että tärkeintä on että on mukava olla yhdessä ja henkisellä tasolla toimii. Ja seksi tietysti, se on meillä toiminut erinomaisesti aina.
[/quote]
Olet kai kuitenkin ymmärtänyt, että sinä olet pinnallinen ja ulkonäkökeskeinen, kun itseäsi kokeneeksi puumaksi, eli nuoria miehiä metsästäväksi tituleeraat ja toteat olevasi äärimmäisen onnekas, kun olet komean ja nuoren latinon löytänyt? Ei sillä, että olisit toisin väittänytkään. Mutta jos et ajattele itseäsi pinnalliseksi, niin ajattelepa uudestaan.
[/quote]
No joo, kieltämättä nautin siitä että mies näyttää siltä miltä näyttää, ja vanhemmiten minulla on alkanut nätit nuoret pojat miellyttää silmää kovasatikin. Sinkkuaikana olin jo päättänyt että en enää etsikään mitään vakiparisuhdetta vaan otan sänkyyni kivoja "lelupoikia" silloin kun tekee seksiä mieli, ja muuten olen yksin. Minä kun ajattelin että minulta on jo lapsentekoikä ohi joten miksi sitä enää mistään vakisuhteesta ja perheestäkään haaveilemaan, pidetään hauskaa vaan.
Mutta toisaalta, jos olisin tähän mieheeni tutustunut samalla tavalla kuin tutustuttiin eli kaveruuden kautta luonteeseen ihastuen, niin varmaankin olisi yhteen päädytty vaikka mies olisikin ikäiseni eikä ollenkaan komea. Se oli jotain ihan uskomatonta nimenomaan se henkinen yhteys, miten saattoi toisesta ymmärtää pienestäkin eleesetä mielialan, miten kaikki näkemykset ja jutut sopi yhteen, miten tuntui että toisen on tuntenut ikuisesti vaikka oikeasti oli vasta vähän aikaa tuntenut. Ja jos mies iän myötä vaikka lihoo kunnon kaljamahamöhöksi, niin ei minun rakkauteni siitä vähene.
[/quote]
Jotenkin ällöttävää että vanha lihava nainen himoitsee jotain nättejä teinipoikia. Liian häiriintynyttä.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:35"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 13:27"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:48"] [quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:30"] Nykyihmisten tuntuu olevan kauhean vaikea uskoa että ihan oikeasti kaikki ihmiset eivät ole kovin ulkonäkökeskeisiä eikä pinnallisia. Esim. tuo mun mies ei ole. On toki juteltu tästä asiasta, olen kysellyt että miksi halusit tämmöisen vanhan ja ruman naisen kun olisi kauniita ja nuoriakin tarjolla varmasti. Mutta hän sanoo ettei sillä ulkonäöllä oikein mitään vakavassa suhteessa tee, että tärkeintä on että on mukava olla yhdessä ja henkisellä tasolla toimii. Ja seksi tietysti, se on meillä toiminut erinomaisesti aina. [/quote] Olet kai kuitenkin ymmärtänyt, että sinä olet pinnallinen ja ulkonäkökeskeinen, kun itseäsi kokeneeksi puumaksi, eli nuoria miehiä metsästäväksi tituleeraat ja toteat olevasi äärimmäisen onnekas, kun olet komean ja nuoren latinon löytänyt? Ei sillä, että olisit toisin väittänytkään. Mutta jos et ajattele itseäsi pinnalliseksi, niin ajattelepa uudestaan. [/quote] No joo, kieltämättä nautin siitä että mies näyttää siltä miltä näyttää, ja vanhemmiten minulla on alkanut nätit nuoret pojat miellyttää silmää kovasatikin. Sinkkuaikana olin jo päättänyt että en enää etsikään mitään vakiparisuhdetta vaan otan sänkyyni kivoja "lelupoikia" silloin kun tekee seksiä mieli, ja muuten olen yksin. Minä kun ajattelin että minulta on jo lapsentekoikä ohi joten miksi sitä enää mistään vakisuhteesta ja perheestäkään haaveilemaan, pidetään hauskaa vaan. Mutta toisaalta, jos olisin tähän mieheeni tutustunut samalla tavalla kuin tutustuttiin eli kaveruuden kautta luonteeseen ihastuen, niin varmaankin olisi yhteen päädytty vaikka mies olisikin ikäiseni eikä ollenkaan komea. Se oli jotain ihan uskomatonta nimenomaan se henkinen yhteys, miten saattoi toisesta ymmärtää pienestäkin eleesetä mielialan, miten kaikki näkemykset ja jutut sopi yhteen, miten tuntui että toisen on tuntenut ikuisesti vaikka oikeasti oli vasta vähän aikaa tuntenut. Ja jos mies iän myötä vaikka lihoo kunnon kaljamahamöhöksi, niin ei minun rakkauteni siitä vähene. [/quote] Jotenkin ällöttävää että vanha lihava nainen himoitsee jotain nättejä teinipoikia. Liian häiriintynyttä.
[/quote]
No ei nyt sentään teinejä. Sellaisia 20-30-vuotiaita ne yleensä oli joita harrastelin, kerran tosin 19-vuotiaankin kanssa tuli petiin päädyttyä, mistä järkytyin kun kuulin miehen iän ;)
En kyllä ymmärrä mitä ihmeellistä siinä on, että aikuiset ihmiset pitävät hauskaa keskenään, jos kerran kumpikin haluaa. Kyllähän minua aina jaksoi vähän ihmetyttää että mitä ne nuoret miehet näki minussa, mutta ilmeisesti joitakin kiinnostaa kokenut nainen, ja sellainen joka ei ala hinkua parisuhdetta tai lapsia vaan hyväksyy pelkän seksin ilman sitoumuksia. Se on siis win-win: mies saa mitä haluaa, seksiä ilman sitoumuksia, ja puumanainen saa myös seksiä jaksavalta nuorelta mieheltä.
Ei kai kukaan enää niin vanhoillinen ole että yleensä ajattelisi että vapaat ihmiset, tai naiset, ei saisi harrastaa seksiä ilman vakisuhdetta tms...
Ap, noita sun miehesi kaltaisia miehiä on meidän treeneissä paljon. (Illanvietoissa olen nähnyt puolisoita) Ja kyllä, ne ihanat, uskolliset adonisaviomiehet lirkuttelee meille treenatuille, fresseille nuoremmille naisille ja bileissä yrittää jopa iskeä.
Et ole ainoa, mä tiedän useammankin epäsuhtaan kasvaneen parin. Yleensä niin, että mies on tehnyt uraa, huolehtinut itsestään, harrastanut ja nainen enemmänkin jumittanut sinne kotisohvaan, pikkuhiljaa lihonut ja vanhentunutkin, tyyliltään ja olemukseltaan. Joskus on käynyt niin että se ruoho on ollut vihreämpää jossain muualla, kun on löytynyt yhtä "tykki" nainen kuin mieskin, ehkä siihen on ulkonäköä enemmän vaikuttanut se, että sillä toisella naisella on ollut samanlainen draivi elämässä kuin miehelläkin, on koulutusta, uraa, menestystä ja vauhtia, itsetuntoa.
Pitäiskö sun tehdä jotain, alkaa urheilla ja huolehtia itsestäsi, onko kunnianhimoa vielä opiskella tai etsiä muita mielenkiinnon kohteita ettet ihan jämähdä paikoillesi? Tyyliä ja vaatteita voi päivittää, mutta ylipaino valitettavasti tekee usein sen, että toinen puolisko näyttää vanhemmalta, oli yllä mitä tahansa.
Nyt terästäydyt ja hihat ylös. Laihduta, koska kilosi ovat osasyy huonoon itsetuntoon ja samalla luultavasti näytät paremmalta. Pahinta olisi näyttää hapanta naamaa miehelle, koska on kehittänyt ongelman. Hyvä mies ansaitsee hyvää kohtelua ja se auttaa tietysti pitämään hänet vähintään yhtä paljon kuin kauneus. Älä aliarvoi sen merkitystä, että teillä on pitkä yhteinen historia.
Ensinnäkin, miksi kaikkien suomalaisten naisten pitää hommata se kauhea punainen lyhyt tukkatyyli heti täytettyään 30? Okei vähän yleistystä, mutta hiukset muuttaa paljon. Eniten sua rumentaa sun huono itsetunto, toiseksi eniten ylipaino. Itsetunto varmasti paranee myös roimasti ulkonäön kohentuessa.
Eli jos aloitat vaikka kesään asti herkkulakon ja 3krt viikossa liikunnan, voit jo saavuttaa paljon! Kasvata hiuksesi johonkin itsellesi sopivaan malliin ja hyvä väri päähän,panosta aamulla vaikka 10min meikkiin ja lähde ystävän kanssa shoppailemaan kun olet päässyt tavoitepainoosi. Sussa on varmasti todella paljon ihania piirteitä, kun mies kuitenkin haluaa olla kanssasi. Koita ottaa epävarmuutesi puheeksi myös hänen kanssaan. Tsemppiä! :)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:42"]
Et ole ainoa, mä tiedän useammankin epäsuhtaan kasvaneen parin. Yleensä niin, että mies on tehnyt uraa, huolehtinut itsestään, harrastanut ja nainen enemmänkin jumittanut sinne kotisohvaan, pikkuhiljaa lihonut ja vanhentunutkin, tyyliltään ja olemukseltaan. Joskus on käynyt niin että se ruoho on ollut vihreämpää jossain muualla, kun on löytynyt yhtä "tykki" nainen kuin mieskin, ehkä siihen on ulkonäköä enemmän vaikuttanut se, että sillä toisella naisella on ollut samanlainen draivi elämässä kuin miehelläkin, on koulutusta, uraa, menestystä ja vauhtia, itsetuntoa.
Pitäiskö sun tehdä jotain, alkaa urheilla ja huolehtia itsestäsi, onko kunnianhimoa vielä opiskella tai etsiä muita mielenkiinnon kohteita ettet ihan jämähdä paikoillesi? Tyyliä ja vaatteita voi päivittää, mutta ylipaino valitettavasti tekee usein sen, että toinen puolisko näyttää vanhemmalta, oli yllä mitä tahansa.
[/quote]
Laihduttaa voin ja sitä olenkin nyt oikein urakalla tehnytkin. Ylipainoa on jäljellä 10kg, mutta oli yhteensä 40kg. Ja mies oli tuolloinkin ihan täydellinen mua kohtaan, ei välitä kiloista. On aina sanonut kauniiksi, sanoo aina rakastavansa, haluaa olla perheen kanssa ja onkin.
Olen yrittänyt päästä parempiin töihin, mutta eteneminen on vaikeaa. Opiskelen tässä töiden sivussa lisää ja toivon, että se auttaisi pääsemään eteenpäin. En kuitenkaan ole samalla tavalla uraihminen kuin mieheni. Mies on monta kertaa sanonut, että voisin jäädä ihan vain kotiinkin, jos haluaisin. Lapset ovat jo kouluikäisiä.
Pukeutumiseni on takuulla jämähtänyt jonnekin 2000-luvun alkuun. Ylipainon takia olen ostanut vaatteita, joihin mahdun, enkä sellaisia, joita haluaisin käyttää. Ehkä se muuttuu tässä laihtumisen myötä.
Pelkään vain, että tämä itsetunto-ongelma ei opiskeluilla tai laihtumisellakaan häviä. On todella outo ajatella omasta puolisostaan näin, mutta välillä mies tuntuu kuin joltain saavuttamattomalta unelmalta. Ihan kuin olisin jonkun George Clooneyn kanssa naimisissa, täysin eri sarjaa.
Olen puhunut näistä tunteista myös miehelle ja sanonut suoraan, että pelkään miehen joskus pettävän minua. Mies on avoimesti kertonut minulle, jos naiset ovat tulleet yrittämään miestä ja pitänyt sitä todella ikävänä asiana. Imartelevana, mutta sanonut suoraan, ettei todellakaan voisi ikinä kiinnostua naisesta, jolle toisen avioliitto ei merkitse mitään.
ap
Jos olisikin niin päiin, että sinä olisit tullut superhyvännäköiseksi ja mies olisi vähän tullut homssuiseksi, niin olisitko heti jättämässä miestä? Ehkä mies arvostaa sitä, että hänellä on ihan tavallinen nainen, josta ei tarvitse kilpailla jatkuvasti.
Itse istutat miehesi päähän ajatuksen "paremman" naisen matkaan lähtemisestä, jos hänelle valitat asiasta.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:50"]
Ensinnäkin, miksi kaikkien suomalaisten naisten pitää hommata se kauhea punainen lyhyt tukkatyyli heti täytettyään 30? Okei vähän yleistystä, mutta hiukset muuttaa paljon. Eniten sua rumentaa sun huono itsetunto, toiseksi eniten ylipaino. Itsetunto varmasti paranee myös roimasti ulkonäön kohentuessa. Eli jos aloitat vaikka kesään asti herkkulakon ja 3krt viikossa liikunnan, voit jo saavuttaa paljon! Kasvata hiuksesi johonkin itsellesi sopivaan malliin ja hyvä väri päähän,panosta aamulla vaikka 10min meikkiin ja lähde ystävän kanssa shoppailemaan kun olet päässyt tavoitepainoosi. Sussa on varmasti todella paljon ihania piirteitä, kun mies kuitenkin haluaa olla kanssasi. Koita ottaa epävarmuutesi puheeksi myös hänen kanssaan. Tsemppiä! :)
[/quote]
Ei mulla ole lyhyttä, punaista hiustyyliä. Tuo kuva oli lähinnä suuntaa-antava, kuva sellaisesta aivan tavallisen näköisestä suomalaistyyppisestä ylipainoisesta naisesta. Minulla on maantienväriset (oikeasti) hiukset, joita värjään tummemman ruskeaksi ja hiukset ovat yli olkapäiden. On näissä joku malli, mutta vedän hiukset melkein joka päivä vain ponnarille.
Tiedostan senkin, että jos jatkuvasti puran tätä huonoa itsetuntoa miehelleni, miestä alkaa ärsyttää. Ei kukaan sellaista olen ruma - ethän ole - olen tylsä - olet ihana ja kiinnostava -puhetta jaksa vuosikausia.
ap
Ai onko tuo kuvan mies sun miehes? Huhhuh, tosi hyvännäköinen.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:05"]
Ai onko tuo kuvan mies sun miehes? Huhhuh, tosi hyvännäköinen.
[/quote]
Ei ole, eikä tuo nainenkaan ole oma kuvani. Ovat vain antamassa kuvaa siitä, miten epäsuhta pari ollaan. Tuon kuvan mies vastaa sellaista miestyyppiä, josta pidän, ja jollaiseksi oma mies on kehittynyt. Sellainen hoikka, lihaksikas, rento, hyvin pukeutuva. Alla samantyyppisiä miehiä:
http://scoopmodels.com/typo3temp/pics/Bild30-2_4f70fd8e96.jpg
http://1.bp.blogspot.com/_-6sF2CdmkQQ/SfdznrWp8rI/AAAAAAAAAHY/GsSbCr2b8E4/s320/00004.jpg
ap
Tee niinkuin miehet, jolla on liian hyvännäköinen kumppani: paikkaa itsetuntoasi käymällä jatkuvasti vieraissa. Siinä sitten naivimmat alkavat kuvitella hyvännäköisen miehesi olevan kamala luonteeltaan, kun sitä on pakko pettää. Tässä vaiheessa lisäät vaan vettä myllyyn ja lopulta uskot itsekin, että kiva miehesi ansaitsee tulla petetyksi.
Lopulta olet yksin ja katkera, kun miehesi katalasti hylkää sinut eroamalla. Sitten voit tarttua pulloon hyvällä omatunnolla. Exäsihän pilasi elämäsi.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:53"]
Tee niinkuin miehet, jolla on liian hyvännäköinen kumppani: paikkaa itsetuntoasi käymällä jatkuvasti vieraissa. Siinä sitten naivimmat alkavat kuvitella hyvännäköisen miehesi olevan kamala luonteeltaan, kun sitä on pakko pettää. Tässä vaiheessa lisäät vaan vettä myllyyn ja lopulta uskot itsekin, että kiva miehesi ansaitsee tulla petetyksi.
Lopulta olet yksin ja katkera, kun miehesi katalasti hylkää sinut eroamalla. Sitten voit tarttua pulloon hyvällä omatunnolla. Exäsihän pilasi elämäsi.
[/quote]
Mikäs Karita Katkera täällä tilittää? Jos miehesi petti sinua, ei se tarkoita sitä, että muutkin pettävät.
Et oo yksin ongelmassasi. Meillä on sama,
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:56"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:53"]
Tee niinkuin miehet, jolla on liian hyvännäköinen kumppani: paikkaa itsetuntoasi käymällä jatkuvasti vieraissa. Siinä sitten naivimmat alkavat kuvitella hyvännäköisen miehesi olevan kamala luonteeltaan, kun sitä on pakko pettää. Tässä vaiheessa lisäät vaan vettä myllyyn ja lopulta uskot itsekin, että kiva miehesi ansaitsee tulla petetyksi.
Lopulta olet yksin ja katkera, kun miehesi katalasti hylkää sinut eroamalla. Sitten voit tarttua pulloon hyvällä omatunnolla. Exäsihän pilasi elämäsi.
[/quote]
Mikäs Karita Katkera täällä tilittää? Jos miehesi petti sinua, ei se tarkoita sitä, että muutkin pettävät.
[/quote]
Tarjosin vain vaihtoehdoksi muutakin, kuin sen perinteisen itsensä kehittämisen. AP:lla tuntuu olevan heikko itsetunto, joten hän on varmaan altis muualta tuleville kehuille.
Pelkään vain, että tämä itsetunto-ongelma ei opiskeluilla tai laihtumisellakaan häviä. On todella outo ajatella omasta puolisostaan näin, mutta välillä mies tuntuu kuin joltain saavuttamattomalta unelmalta. Ihan kuin olisin jonkun George Clooneyn kanssa naimisissa, täysin eri sarjaa.
Olen puhunut näistä tunteista myös miehelle ja sanonut suoraan, että pelkään miehen joskus pettävän minua. Mies on avoimesti kertonut minulle, jos naiset ovat tulleet yrittämään miestä ja pitänyt sitä todella ikävänä asiana. Imartelevana, mutta sanonut suoraan, ettei todellakaan voisi ikinä kiinnostua naisesta, jolle toisen avioliitto ei merkitse mitään.
ap
[/quote]
Meillä on ihan sama tilanne paitsi mä olen normaalipainoinen laihduin 20kg puolessavuodessa ja olin kyllä tyutyväisempi itseeni, mutta en tarpeeksi, koska tätä rumaa naamaa ei kyllä laihtuminen paljon auttanut. Sitten tulinkin samantien raskaaksi, nyt rv 30 painoa tullut 11kg. Mutta siis mäkin olen yrittänyt puhua miehen kanssa, että pelottaa että se pettää, mut se aina jotenkin loukkaantuu, kun mä en luota täysillä ja sanoo, että olen hänen mielestään hyvän näköinen, vaikka en mä oikeasti voi olla.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:57"]
Et oo yksin ongelmassasi. Meillä on sama,
[/quote]
Niinkö? Millaisia tunteita se sinussa herättää? Mitä mieltä puoliso on?
ap
Mihin tuo opiskelu auttaa jos voisit olla kotonakin? Tuskin miehen silmissä muuttaa mitään.
-mene johonkin hyvään kampaamoon.
-käy kuntoilemassa
-jos olet laihtunut huomattavasti,mene kauppaan ja osta jotain SOPIVIA vaatteita ei telttakankaita.
-onko teillä seksiä? Jos on niin mikä tässä on ongelmana? Aapeen päässä ja kuvitelmissa?
eiköhän mies olisi jo lähtenyt nostelemaan jos todella haluaisi nuoremman ja paremman näköisen naisen tai sitten vaan käy paneskelemassa niitä??
tv.mies39v
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:30"]
Nykyihmisten tuntuu olevan kauhean vaikea uskoa että ihan oikeasti kaikki ihmiset eivät ole kovin ulkonäkökeskeisiä eikä pinnallisia. Esim. tuo mun mies ei ole. On toki juteltu tästä asiasta, olen kysellyt että miksi halusit tämmöisen vanhan ja ruman naisen kun olisi kauniita ja nuoriakin tarjolla varmasti. Mutta hän sanoo ettei sillä ulkonäöllä oikein mitään vakavassa suhteessa tee, että tärkeintä on että on mukava olla yhdessä ja henkisellä tasolla toimii. Ja seksi tietysti, se on meillä toiminut erinomaisesti aina.
[/quote]
Olet kai kuitenkin ymmärtänyt, että sinä olet pinnallinen ja ulkonäkökeskeinen, kun itseäsi kokeneeksi puumaksi, eli nuoria miehiä metsästäväksi tituleeraat ja toteat olevasi äärimmäisen onnekas, kun olet komean ja nuoren latinon löytänyt? Ei sillä, että olisit toisin väittänytkään. Mutta jos et ajattele itseäsi pinnalliseksi, niin ajattelepa uudestaan.
[/quote]
No joo, kieltämättä nautin siitä että mies näyttää siltä miltä näyttää, ja vanhemmiten minulla on alkanut nätit nuoret pojat miellyttää silmää kovasatikin. Sinkkuaikana olin jo päättänyt että en enää etsikään mitään vakiparisuhdetta vaan otan sänkyyni kivoja "lelupoikia" silloin kun tekee seksiä mieli, ja muuten olen yksin. Minä kun ajattelin että minulta on jo lapsentekoikä ohi joten miksi sitä enää mistään vakisuhteesta ja perheestäkään haaveilemaan, pidetään hauskaa vaan.
Mutta toisaalta, jos olisin tähän mieheeni tutustunut samalla tavalla kuin tutustuttiin eli kaveruuden kautta luonteeseen ihastuen, niin varmaankin olisi yhteen päädytty vaikka mies olisikin ikäiseni eikä ollenkaan komea. Se oli jotain ihan uskomatonta nimenomaan se henkinen yhteys, miten saattoi toisesta ymmärtää pienestäkin eleesetä mielialan, miten kaikki näkemykset ja jutut sopi yhteen, miten tuntui että toisen on tuntenut ikuisesti vaikka oikeasti oli vasta vähän aikaa tuntenut. Ja jos mies iän myötä vaikka lihoo kunnon kaljamahamöhöksi, niin ei minun rakkauteni siitä vähene.