TARVITSEN APUANNE MAMMAT!!
Eli suoraan aiheeseen! Olen nuori. Olen aina ollut hyvin vähän tekemisissä isäni kanssa. Synttärionnittelut toivotteli siihen asti kunnes olin 15v. Kävin noin kerran puolessa vuodessa kylässä, viimeaikoina pidempi tauko (n 8kk) ollaan kyllä pidetty yhteyttä.
Nyt kerroin iloiset raskausuutiset, enkä saanut minkäännäköistä vastausta viikkoon. Aina on vastannu mun viesteihin.
Tiedän, että isäni on välittänyt asioistani vasta, kun on saanut puuttua kasvatukseeni (eli mikä on mennyt äidilläni pieleen) esim. Kun 5vuotiaana itkin täysillä jos jouduin isäni luokse.
Koskaan ei muut asiat ole kiinnostanut kuin vastaavanlaiset, joista olisi voinut haukkua äitiäni. Vielä... Mua ei siis vittuakaan vois kiinnostaa onko ne (isä ja äitipuoli) vastannut mun viestiin vai ei, mutta haluaisin heidän tietävän, ettei mun persettä kutita pätkääkään, ei vie yöuniani eikä edes ajatuksiani se etteivät vastanneet viestiin. Ajatuksia vie kyllä se, että haluan heidän tietävän tämän. (Tiedän tasantarkkaan kuin hymypyllyssä ovat kun luulevat että oon ihan puulla päähän lyöty kun eivät vastanneet mun viestiin)
Lähetänkö kusipäisen viestin?? Mut millaisen? Auttakaa. Ja vielä, isäni on todellakin pilannut mun lapsuuden, yhäkään ei ole kiinnostanut lapsenlapsensa pätkääkään, ja aina olen ollut kuin enkeli hälle, vaikka oon saanut niin mahdottomasti kärsiä. Nyt vaan meni pinna kun ei voi edes onnitella!!!! Olen ilmeisesti liian nuori. Vituttaa koko itsekäs ukko ja sen horatsu! Tekeekin mieli puhua heistä kuin joku teini, niin ärsyttää!!
Kommentit (14)
Älä ole missään yhteydessä. Välinpitämättömyys on pahinta, edes viha ei ole niin paha.
Ei ole myöskään koskaan liittynyt kasvatukseeni mitenkään. Halusi myös hylätä minut lapsena.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:17"]Älä ole missään yhteydessä. Välinpitämättömyys on pahinta, edes viha ei ole niin paha.
[/quote]Tekisi mieli, mutta olen isäni äidin kanssa tekemisissä. Haluaisin myös tavata pikkuveljiäni, jotka isän uudesta liitosta. Hankalaksi menee. Tekis mieli vaan pamauttaa, et jos ei voi kohdella mua niinkuin aikuista naista, ei tarvitse odottaa yhteydenpitoa. Muutenkin kuvottaa olla kys. Ihmisen kanssa tekemisissä.
Ap.
En laittaisi mitään nyt, enkä lapsen syntyessä. Sitten kun on ristiäiset/nimiäiset tulossa niin viesti, että vietetään lapsen juhla vain läheisten kesken perhepiirissä mutta jos tekin haluatte muistaa niin tässä on tilinumero. En tiedä onko nyt niin hyvä idea mutta tylyä ainakin.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:49"]En laittaisi mitään nyt, enkä lapsen syntyessä. Sitten kun on ristiäiset/nimiäiset tulossa niin viesti, että vietetään lapsen juhla vain läheisten kesken perhepiirissä mutta jos tekin haluatte muistaa niin tässä on tilinumero. En tiedä onko nyt niin hyvä idea mutta tylyä ainakin.
[/quote]noin tyly mä en silti vois olla, että pistäisin tuota tilinumeroa! Mutta kiitos vinkistä, ehkä pitää hillitä raivo ja olla vaan hiljaa. Argh kun ne varmasti luulee että menetän täällä nyt yöuneni.
En usko, siellä voi olla pakka sekasin eikä tiedä mitä vastata. Nyt sun viesti oli tiedottava ja se on niiden asia vastata jos vastaavat. Jis et tivaa vastausta, unohdat koko jutun ja nautit vauvan odotuksesta niin, sitä kai kutsutaan aikuistumiseksi :) hyvää vointia!
Näin minäkin olen ajatellut! Kiitos vastauksesta3
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 23:15"]Näin minäkin olen ajatellut! Kiitos vastauksesta3
[/quote]siis kiitos vastauksesta <3 nro.11
Uhkaa että teet toisen lapsen jos ei ala onnitteluja tulla.
Wou, mulla on samantyyppinen isäsuhde ja seitsemännellä raskausviikolla mennään! Ajattelin mennä kylään joskus loppukesällä ison mahan kanssa ja katsoa, venähtääkö naama. Oon kyl varmaan sua vähän vanhempi, mutta en usko, että munkaan isä on vielä ihan valmis tähän uutiseen :D Vaan mitäpä väliä sillä. Ihan on toivottu vauva tulossa. Sinuna ehkä antaisin asian olla, niin osoitat että et tosiaan välitä. Hoitaisin kuitenkin suhteita yhteisiin sukulaisiin mahdollisimman normaalisti, ei siis mitään välirikkoa kannata tehdä. Samalla lailla oon nähnyt isääni noin pari kertaa vuodessa, ja nyt aikuisena oon vaan iloinen, että se (narsistin tyyppinen mies) ei päässyt pilaamaan lapsuuttani enemmällä läsnäololla.
Kappaleenjako ei näköjään toiminut.