G: Minkä ikäisenä vanhempasi viimeistään vaativat sinun menevän töihin
... ja minkälainen perhetausta heillä on?
Olen huomannut omassa kaveripiirissäni sellaisen trendin, että monet korkeatuloisten perheiden lapset jakoivat jo 13-vuotiaina viikonloput lehtiä tai muuta vastaavaa, mitä sen ikäinen nyt voi koulun ohella tehdä. Usein takana on ollut vanhemmilta lähtenyt aloite, että nyt haet tyttö/poika työtä.
(Sama efekti näkyy joskus palstallakin - se taannoinen "miten muka on vaikea työllistyä, minulle on lapsesta asti riittänyt aina töitä"-kiihkoilija sai 16-vuotiaana äidiltään asunnon.)
Keskimääräistä pienituloisemmista perheistä tulevat tuttavani taas eivät monesti ole tehneet kesätöitä vielä lukiossakaan. Yksi tällainen tuuletti juuri kun sai 21-vuotiaana ensimmäisen kesätyönsä koskaan.
Olen miettinyt syytä ja ajatellut, että ehkä huonompituloiset vanhemmat haluavat antaa lastensa olla huolettomia ja vapaita mahdollisimman pitkään, koska raskasta työtä paskalla palkalla ehtii tehdä lopun ikäänsä. Parempituloisilla perheillä puolestaan on usein romantisoitu käsitys siitä, miten viideltä herättiin kaikki viikonloput töihin paputehtaalle, mutta ai jai miten se kasvatti sitä luonnetta!
P.S Poikkeuksia löytyy tietenkin kumpaankin suuntaan. Tämä oli vain yhden ihmisen tuttavapiiri, varsin suppea otanta siis.
Kommentit (15)
Ei vaatineet vaan menin itse. 9v tein jo lastenhoitokeikkaa ja 16v alkaen olen itteni täysin elättänyt. Ja omatkin lapset saa tehdä töitä siitä alkaen kuin vähäkin kynnelle kykenevät. Lehdenjakoa, lastenhoitoa, hyllytystä ym. Mielestäni se ei ole iästä kiinni vaan miten kypsynyt lapsi on henkisesti.
Olin 13, kun menin töihin ja sillä tiellä vieläkin.
Mua ei koskaan vaadittu menemään töihin, mutta koska kotona arvostettiin sekä koulutusta että työntekoa, halusin mennä tienaamaan omaa rahaa 14-vuotiaana. Omat lapseni menivät ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa 15-vuotiaina, vaikka minäkään en vaatinut. Itse halusivat tienaamaan.
Työläisperhe.
Ei vaadittu mutta omasta halusta menin kesätöihin jo 15v:nä ja siitä lähtien myös iltoja ja viikonloppuja töissä. Vakitöihin lukion jälkeen 19v:nä kun muutin kotoa.
Sama jatkuu omissa lapsissa - 15v:nä olleet jo töissä koulun ohella omasta halustaan. Opiskelujen ohella samoin koko ajan töissä.
Eivät ehtineet vaatimaan, olin 14v, kun sain ekan kesätyöni, sen jälkeen olen yhden kesän ollut ilman kesätyötä, tosin olin silloin jenkeissä kesävaihdossa...
Omaani vaadin nyt, kun täytti 17v, toivon, että saisi kesätyön, pari vuotta haki ensimmäistä kertaa, mutta oma-alotteisesti.
Duunariperheen lapsi olen ja menin 13-vuotiaana töihin. Tein kaikenlaisia töitä kesät talvet yläasteen ja lukion ohella mainostenjaosta kaupan kassaan ja hampurilaisten paistoon. Vanhemmillani on pelkkä kansakoulu käytynä ja työura koostunut pätkätöistä, joten he ovat kannustaneet opiskeluun.
Töitä tein voidakseni käyttää rahaa samalla tavalla kuin kaverini: päästä leffaan, ostaa vaatteita ja keikkalippuja. Vanhemmillani ei ollut antaa rahaa minulle, koska juuri yläasteaikoina perheessäni oli myös työttömyyttä.
Opiskeluaikana 20-vuotiaasta 23-vuotiaaksi en ollut edes kesätöissä, koska halusin viimeinkin päästä matkustelemaan ja viettämään kesälomia. Opintojen loppuvaiheessa pääsin alan töihin pahamaineisesta CV:n aukosta huolimatta ja 25-vuotiaana vastavalmistuneena aloin tienata hyvin.
Ite menin jo 14v,vanhin laps menee tänä kesänä kesätöihin ikä 16v,nuorempi 14v on hakenut omasta tahdostaa 2vko työkokeiluun.Vaikeet on nykypäivänä ilman suhteita päästä alle 16v kesätöihin.Ilmaislehtien jakoa en laske mukaan,jos niit sais jakaa vain viikolla niin kävis,viikonloppu on peruskoululaisten lepoaikaa.
12-vuotiaasta asti huudettiin miten laiska paska elää vaan siivellä. 15-vuotiaana sain kesätyön. 16-vuotiaasta olen tienannut itse kaikki rahani. 18-vuotiaana muutin omilleni.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 14:10"]12-vuotiaasta asti huudettiin miten laiska paska elää vaan siivellä. 15-vuotiaana sain kesätyön. 16-vuotiaasta olen tienannut itse kaikki rahani. 18-vuotiaana muutin omilleni.
[/quote]
Ja tosiaan duunaritausta. Itse olen FM.
Muistan äidin ilmoittaneen, kun menin lukioon, että ensi kesänä pitäisi mennä kesätöihin. Itse olisin varmasti mielelläni ollut vain kotona ja lomaillut. Kirjapainolle, jossa isäni oli töissä, pääsivät kaikki työntekijöiden lapset kesätöihin, joten siellä olin sitten muutamana kesänä ennen kuin löysin mielekkäämpää työtä.
Isälläni siis yliopistotutkinto, äidillä opistoasteen koulutus. Vahvana tässä töihin menemisessä oli juuri ajatus siitä, että laiskottelu on pahasta ja pitää oppia tekemään töitä. Ehkä nuo kokemukset tosiaan kasvattivat halua opiskella ja löytää mielekäs työ ja jäihin noista kesistä myös rahaa säästöön opiskeluaikaa varten, mikä oli hyvä.
Mulla on rikas yrittäjäperhe. Eivät ikinä vaatineet menemään töihin, mutta 18-vuotiaana taisin ekan kerran mennä heidän firmaansa töihin n kuukaudeksi. Vanhemmat halusivat meidän lasten nauttivan kesistä niin kauan kuin voidaan. Tukevat myös opiskeluani, enkä siis tee töitä opiskelujen ohessa muuten kuin kesäisin. Olen todella kiitollinen :)
Eka kesätyö 16 v. Vanhempani ovat akateemisia keskituloisia. En usko et olisivat painostaneet mua töihin, olin yliahkera koulussa ja tarkka rahankäytössä ja mun vanhemmat olivat periaatteessa sitä mieltä et lomat on lepoaikaa myös koululaiselle.
Minulla on tosi ristiriitaiset vanhemmat ja on ehkä selkeyden vuoksi hyvä kertoa että olen epänormaaleista kasvuolosuhteista. Äitini muistaakseni ensimmäistä kertaa painotti työn merkitystä kun olin 7-vuotias ja siitä eteenpäin hiilloisti monella tavalla asian tiimoilta. Minä itsepäisenä laitoin kaviot multaan ja aloin jopa ahdistumaan työnteon ajatuksesta. En siis edes halunnut ajatella töitä. Sen merkitystä ihmisarvon mittarina korostettiin liikaa minun perheessäni. Toisaalta äitini ei koskaan toiminut sanojensa mukaan. Eli hän uhkasi heittää minut ulos talosta, mutta ei koskaan lopulta niin tehnyt. Olen 23v, enkä ole koskaan tehnyt töitä. Oletan sen johtuvan siitä että en osaa suhtautua siihen normaalisti vaan koen ahdistusta, koska en erota identiteettiäni ja ihmisarvoani siitä. Ja tosiaan vanhempani ovat olivat pää-asiassa työttömiä. Minä olisin jo halunnut rikkoa tämän perinnön, mutta mielenterveyspalvelut ovat niin kuralla että pitää yksin temppuilla itsensä ylös.
Ja jos on itse hakenut töitä ennen kuin vanhemmat ovat asiasta sanoneet (kuten monilla varmasti on) niin voi vastata, minkä ikäisenä luulee/tietää että vanhemmat olisivat asiaan puuttuneet. Osalla kun se tosiaan on jo 13-vuotiaana, toisilla vasta 18-vuotiaana.