Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten hyväksyä maailman pahuus ja keskittyä omaan elämääni?
14.02.2015 |
Olen todella herkkä ihminen. En pysty edes lukemaan uutisia, ja puolivahingossa päädyin niitä lukemaan pitkästä aikaa. Järkytyin, aloin itkemään ja oksensin (järkytyksestä). Onko ihan normaalia, näin sivuseikkana?
Nyt olen monta tuntia viettänyt yhtä tiettyä tapausta lueskellen, ja nyt ahdistaa niin etten saa nukutuksi. Miten ihmiset voivat olla niin julmia, miksi, olenko ainoa ketä edes miettii näitä asioita? Mieleeni tulee pienempiäkin asioita, esim. muista ihmisistä pahaa puhuminen, sillä he ovat itse kateellisia. Miksi? Miksi edes pitäisi olla kateellinen, miksei voi olla onnellinen toisten puolesta?
Joka tapauksessa, tämä on merkittävä osa elämääni enkä pääse siitä yli tai ympäri. En voi hyväksyä sitä, että kaupassa käydessäni siellä on samaan aikaan varmasti rikollisia ja pahoja ihmisiä, enkä voi millään tietää ketkä heitä ovat tai kuinka lähellä heitä olen. En voi tietää yhtään mitään.
Miten te hyväksytte nämä asiat? Minä en pysty. Olen usein miettinyt (ja mietin edelleen) itsemurhaa tämän takia. En sitä tee, mutta mietin. Se lohduttaa.
Kommentit (26)
Todella kiva kuulla, etten ole ainoa. :) Kiitos vastauksista, auttoi kun sai asiallisia neuvoja.
Olen miettinytkin vapaaehtoistyötä ja se on hyvä idea, minun pitää vain saada elämäni järjestykseen ensin. Jos täällä aion olla, minun on pakko auttaa mahdollisimman monia.
Käyn myöskin terapiassa, mutta en koe sitä kauhean hyödylliseksi. Mietin myös usein, onko hän oikeasti ymmärtäväinen vai teeskenteleekö hän? Onko hän tehnyt pahoja asioita? Millaisia asioita hän on saattanut tehdä, tekeekö hän edelleen? Mitä jos hän onkin paha ihminen, miten paha ihminen voisi auttaa minua? Jne. Olisi vaikeaa puhua tästä asiasta hänelle, sillä hän saattaisi loukkaantua. Minulla on ollut vaikea lapsuus kyllä, mutta en koe, että tämä johtuisi siitä.
Mitä kiireisempänä pidän itseni, sitä vähemmän ehdin miettimään asioita. Ehkä se on tällä hetkellä paras ratkaisu tähän, sekä terapeutille näistä asioista puhuminen (vaikka mitä jos hän onkin paha ihminen..? Häiritsevää.) Ja uutisten lukeminen on ehdoton ei. :)
Toivottavasti tulevaisuudessa helpottaa niillä, ketkä ovat samassa tilanteessa kanssani. Aurinkoista kevättalvea kaikille. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kestä jos eläimille tehdään pahaa.
En ole yhtä herkkä kuin sinä, mutta maailman tuskaa kuitenkin harteillani aina kantanut. Viime vuosina olen oppinut hyväksymään sen, että maailma on sattumanvarainen ja epäoikeudenmukainen paikka. Minua auttaa se, että olen joka päivä vilpittömästi kiitollinen omasta elämästäsi: ihmisistä siinä, kaikesta mitä minulla on, mikä juuri siinä päivässä on hyvää ja missä olen onnistunut. Pienet asiat, minun oma arkeni, riittää. Tsemppiä sinulle!
hei! täällä yksi kohtalotoveri ja terapia alkaa maanantaina. päätin vihdoin hakea apua!
Mä en kestä ISISTÄ ja muita psykomuslimeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on omituinen ja lapsekas käsitys maailmasta. Ei maailma ole sen enempää paha kuin hyvä, oikeudenmukainen kuin epäreilu. Maailmalla ei ole tuollaisia ominaisuuksia. Se vain on.
Sama asia. Olen erityisen herkkä ja uutisoinnit mustentavat mieleni ja mietin onko missään enää mitään järkeä tai mihin uskoisin ja mitä uskaltaisin yrittää.
Ihmisissä olen huomannut sellaisen muutostrendin että ollaan itsekkäämpiä, ilkeämpiä, kateellisempia ja lyhytjännitteisempiä kuin aikaisemmin. En koe yhteisöllisyyttä ja haluaisin kokea sitä omassa maassani. Tämä masentaa minua enemmän kuin uutisointi.
Minäkin mietin itsemurhaa mutta mietin myös toisenlaista vapautumista tästä kaikesta, jonka mahdollistaisin ammatinvalinnalla ja matkustamalla sekä muuttamalla toiseen maahan, jossa on parempi taloudellinen tilanne. Haluan uskoa vielä tähän jälkimmäiseen mahdollisuuteen, mutta minun on tehtävä paljon töitä sen eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailma olisi neutraali ja "vain olemassa", jos voisimme suhtautua siihen neutraalisti (ilman tunteita) tai valita mihin osallistumme ja mihin emme. Herkät kokevat sodat ym. asiat voimakkaammin kuin tavalliset ihmiset. Ahdistukselta on vaikea tai mahdoton välttyä. Paras ratkaisu minulle on ollut pysytellä mahdollisimman paljon omissa oloissani ja riippumattomana. Olen kokeillut jo lääkitystä ja terapiaa, mutta 10 vuoden terapia ja lukuisat lääkityskokeilut eivät muuttaneet perustavaa/poistaneet herkkää temperamenttiani. Oman itseni herruus ja tietty vapaus aina valita uudestaan on ollut parasta terapiaa ja auttanut eniten ahdistukseen. Silloin olen saanut rajata sen mikä osa maailmasta minua koskee ja mihin minun on osallistuttava ja kuinka paljon.
Ei todellakaan pidä hyväksyä, eikä keskittyä vain omaan elämäänsä. Jokainen voi tehdä jotakin. Aloita siitä, että ostat tuotteita joita ei ole tehty hikipajoisa, vain eettisiä vaatteita, vain vegaanisia kenkiä vain luomutuotteita jos ostat eläinkunnantuotteita, reilua kauppaa yms. Puutu aina vääryyteen kun voit. Älä ota miestä joka on käynyt maksullisissa, älä katso pornoa äläkä tuo kaupallista seksiä mitenkään. Osta vegaanista eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja pesuaineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy älykkyystestissä. osaat hakeutua kyllä oikeille teille..
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 00:26"]
Ei todellakaan pidä hyväksyä, eikä keskittyä vain omaan elämäänsä. Jokainen voi tehdä jotakin. Aloita siitä, että ostat tuotteita joita ei ole tehty hikipajoisa, vain eettisiä vaatteita, vain vegaanisia kenkiä vain luomutuotteita jos ostat eläinkunnantuotteita, reilua kauppaa yms. Puutu aina vääryyteen kun voit. Älä ota miestä joka on käynyt maksullisissa, älä katso pornoa äläkä tuo kaupallista seksiä mitenkään. Osta vegaanista eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja pesuaineita.
[/quote]
Tämä on loputon urakka, eikä yksi ihminen voi suuremmiten muuttaa maailmaa. Ei ainakaan niin paljon, että se riittäisi ahdistuksesta ja itsemurha-ajatuksista vapautumiseen. Ap:n pitäisi varjella itseään henkisesti, mutta hän voi tehdä esimerkiksi vapaaehtoistyötä mukavien, pyyteettömien ihmisten kanssa silloin tällöin. Ottaen huomioon Ap:n herkkyyden, maailman pahuuden vastustamisen pitäisi tuottaa hänelle todella tulosta ennen kuin hän pääsisi masennuksestaan tai ahdistuksestaan ja kuten tiedämme meidän tekomme ovat kuitenkin hyvin pieniä, eivätkä välttämättä vaikuta kokonaiskuvaan mitenkään, tai näy siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on. Maailmassa on hirveän paljon pahaa, sellaista mitä en halua edes ajatella. Toisaalta maailmassa on hirveästi hyvää ja ihania asioita, ja niihin keskityn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 00:26"]
Ei todellakaan pidä hyväksyä, eikä keskittyä vain omaan elämäänsä. Jokainen voi tehdä jotakin. Aloita siitä, että ostat tuotteita joita ei ole tehty hikipajoisa, vain eettisiä vaatteita, vain vegaanisia kenkiä vain luomutuotteita jos ostat eläinkunnantuotteita, reilua kauppaa yms. Puutu aina vääryyteen kun voit. Älä ota miestä joka on käynyt maksullisissa, älä katso pornoa äläkä tuo kaupallista seksiä mitenkään. Osta vegaanista eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja pesuaineita.
[/quote]
Miksi ei saisi katsoa pornoa tai maksaa seksistä?
Kiva kuulla että tuollaisia ihmisiä on. Meitä varmaan on enemmänkin. Tuntuu vaan niin toivottomalta nykyään. Mitä vanhemmaksi tulee ja mitä enemmän tietää, sitä surullisemmaksi ja kyynisemmäksi muuttuu.
En tiedä miten julmat ja typerät paskaihmiset voisi taikoa paremmiksi, kuoliaaksi ymmärtämällä ja halaamallako?
Mun on hyvin helppoa hyväksyä, perustelen itselleni etten kuitenkaan pystyisi vaikuttamaan yhtään mihinkään yksin ja ei mulla ole edes juurikaan rahaa, tai mitään vaikutusvaltaa. Olen vain vesipisara meressä, sen takia en jaksa murehtia mailman ongelmista, se olisi vastoin tervettä järkeä tuhlata aikaansa ja resurssejansa asioihin mihin ei pysty vaikuttamaan.
Mitä, joku muukin ajattelee samoin! Aloitin juuri joitakin päiviä sitten tämän ketjun:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4392027/ketju/tama_maailma_on_niin_julma_ja_paikka
Sielunsisko? :O
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 01:38"]
Mitä, joku muukin ajattelee samoin! Aloitin juuri joitakin päiviä sitten tämän ketjun:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4392027/ketju/tama_maailma_on_niin_julma_ja_paikka
Sielunsisko? :O
Minun ketjuni : http://www.vauva.fi/keskustelu/4385064/ketju/miten_selvita_kyynisyydesta
http://www.vauva.fi/keskustelu/4383355/ketju/onko_tavallinen_elama_ollut_pettymys
[/quote]
Kommentit 7 ja 10 minusta kiteyttävät miten asiaan kannattaa suhtautua. #..Olen saanut rajata sen mikä osa maailmasta minua koskee ja mihin minun on osallistuttava ja kuinka paljon. #.
Minäkin ajattelin maailman pahuutta ym. kunnes ymmärsin että pohjimmiltani pelkäsin itseni puolesta. Olin niin turvattomassa ympäristössä elänyt lapsuuteni että yritin löytää sitä turvaverkkoa ulkopuolelta ja siksi maailma ahdisti, koska se oli kaukana turvallisesta. Mainitsit myös että "et voi tietää minkälainen kukakin on". Myös tämä halua hallita ympäristöään että "tietäisi" vaaralliset ja vaarattomat ihmiset(näin ronskisti jaettuna), kertoo halusta turvata itseään. Itsemurhalla myös haluat hallita itseäsi samasta syystä. Monelle itsemurha on viimeinen keino omistaa itsemme ja varmistaa että kukaan ei voi satuttaa meitä(paitsi ihminen itse). Pelkojasi myös pönkittää valitettavasti tietämättömyys ja kerronkin että et voi kategorisoida ihmisiä hyviin tai pahoihin. Vaikka lohduttavaahan se onkin. Juridisessa mielessä minä sattumoisin olen myös rikollinen, mutta siitä huolimatta en halua vahingoittaa sinua tai ketään, koska nuo eivät ole synonyymejä keskenään. Sinun on löydettävä sisäinen turvantunteesi niin että se ei ole riippuvainen ulkomaailmasta.
Alue: Aihe vapaa
Olin lapsi kun elettiin kylmänsodan viimeistä kuumenemista 80-luvun alkupuoliskolla. Meillä katsottiin paljon uutisia ja oltiin keskimääräistä valveutuneempia maailman seuraamisessa, luulisin? Muistan trauman tavalla kuinka ahdistuneena seurasin uutisia ja luin lehdistä paljon, mm. usan tähtiensota-hankkeesta ja NLn ohjuskokeista. Toki ymmärsin asiat lapsen tavoin, mutta se huoli on jäänyt mieleen vahvasti ja muistan kuinka helpottunut olo oli, kun näin Gorban ja Reaganin kättelevän uutisissa.
Sitten menikin lähes 30vuotta ilman, että tällaisilla asioilla olisin päätäni vaivannut, mutta nyt se tunne on taas palannut, viimeisen vuoden aikana.
M39