Lue keskustelun säännöt.
kuvaile hetki jolloin olit valtavan onnellinen!
11.09.2006 |
minun ihanin hetkeni oli viime vuonna, äitienpäivää edeltävän lauantain aamu, heräsin aikaisin, ehkä kuudelta. heräsin täysin poikkeuksellisesti miehen kainalosta (yleensä hakeudumme molemmat oman peiton viileään rauhaan ennen nukahtamista) ja olo oli mitä mainioin. lapsivedet oli menneet myöhään illalla, sairaalasta käskettiin nukkua yö kotona, ja kummallisesti olin saanut unta (kasvopyyhe pöksyissä). jännitti ja oli malttamaton, hyvä olo. ja vesien mentyä vatsa tuntui kevyeltä ja tosi pieneltä, oli pitkästä aikaa helppo olla.
ajattelin että mä saan sittenkin lapsen äitienpäiväksi. ja sain.
Kommentit (8)
En uskaltanut tehdä testiä aamulla, koska ajattelin, että jos se on taas negatiivinen en kykenisi surultani töihin. Töiden jälkeen tein testin. En uskaltanut mennä katsomaan tulosta vaan mies meni. Hän oli ihan hiljaa ja tuijotti testiä. Mä menin katsomaan ja kaksi viivaahan siinä komeili. Itkin ja nauroin ja halasin miestäni. Sitten hyppäsimme autoon ja menimme kertomaan äidilleni ihanan uutisen. Äiti halasi ja tirautti kyyneleen hänkin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eron jälkeen omassa ihanassa asunnossa. Lapset olivat nukkumassa, otin lasin valkoviiniä, musiikki soi taustalla hiljalleen, kynttilät paloivat ja purin kirjoja muuttolaatikoista kirjahyllyyn.
en ole koskaan unelmoinut prinessessahäistä, mutta tanssimme vähän aikaa sitten häitämme ja häävalssi oli aivan mieletön hetki elämässäni. Kaikki rakkaat ihmiset ja ystävät ympärillä ja liitelimme miehen kanssa lattialla välillä toisilemme hymyillen. Olimme satsanneet musiikkiin ja valssi jatkui ja jatkui ja jatkui ja tuntui että leijuimme lopulta lähes ilmassa...
En edes tiennyt, että osaamme tanssia, saati että pystyisimme kaikkien edessä tuollaiseen hypnoottiseen suoritukseen.
Kesällä menin yksi aamu mökillä uimaan, merivesi oli samettisen lämmintä ja kerrankin puhdasta eikä ollut kiire mihinkään. Molempien hetkien jälkeen on koittanut rankka arki, mutta kyllä tuollaiset muistot kantavat.
Synnäriltä on myös hyvin voimakkaita, ihania muistoja (meillä on jo yksi lapsi).
Eipä tule heti mieleen...kai eroamiseni exästä ja sen jälkeen hetket vauvan kanssa :)
Synnytyksen,kotiutumisen,ristiäiset...yms ex pilasi juoppoudellaan ja väkivaltaisuudellaan
Istuin " elämäni miehen" kanssa terassilla, siinä heti vieressä oli joki, kimaltava aurinko laskemassa ja joen pinta kimmelsi auringonvalossa. Juttelimme henkeviä ja filosofisia juttuja, olimme tavanneet vain edellispäivänä, joten tuo oli toinen kohtaamisemme...ja toistaiseksi viimeinen ;-( Asumme eri maissa, molemmat ulkomailla tosin. Olen naimisissa ja hän seurustelee...En tiedä milloin näemme taas seuraavan kerran. Mutta tuota onnea kesti sen hetken ajan, noin neljä tuntia...voi, että olin onnellinen siitä ihanasta hetkestä ja tunteesta - taisin todellakin rakastua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja muita onnellisia perhehetkiä.
Ja tietysti rakastajan sylissä on aina onnellinen olo.
Aina joskus, kun kaikki tuntuu oikealta.
1v kuopus kömpi pinnasängystä kainaloon ja saman peiton alle niin lähelle kuin pääsi ja otti molemmin käsin kasvoistani kiinni ja nukahti siihen. Unohtui päivän murheet ja elämä olikin taas ihanaa.
Sitä en ikinä unohda.