Työpaikkana julkinen vs. firma ?

Yksityinen puoli rahoittaa julkisen puolen.

Siinä lisää mietittävää.

Olen julkisella ja tunnen olevani avuksi kaupunkilaisille. Kaikki kaupungin asukkaat on mun palkanmaksajia ja pomoja.

Ei julkisella pyritä mihinkään terveempään elämään vaan siihen, että saadaan tilastollisesti asiat näyttämään hyvältä. Tilaston mukaan 1000 vanhusta saa kotipalvelua päivittäin, mutta kun asia ruoditaan kunnolla niin haiataan, että heistä jokainen saa keskimäärin 8 minuuttia. Eli kurkistuksen ovelta, että vielä hengittää.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 11:07"]

Miten koette sen vaikuttavan työn mielekkyyteen ja motivaatioon, jos työn päätavoite on tuottaa rahaa osakkeenomistajille (firmat) tai jos tavoite on esim. tuottaa ihmiselle terveempää elämää (hoitoala) ?

[/quote]

Työn päätavoite tuottaa rahaa osakkeenomistajille??? Nyt pomppas. Kommunistipropagandaa. Osakkeenomistaja sijoittaa rahaa yksityisen yrityksen tai yksityisen julkisesti noteeratun pörssiyhtiön osakkeisiin joko suoraan tai rahastosijoittajana tuotantopanosten hankkimista, uusimista, käyttöpääomaa varten yrityksen perustamis- tai laajenemisvaiheessa, joskus myös tappiollisina aikona kun yritys tuottaa tulosta konkurssin välttämiseksi. Sijoittamalleen rahalle omistaja saa pääomalle maksettavan tuoton, kuka nyt muuten omia rahojaan toisten käyttöön antaisi? Osakepääomaa ei makseta takaisin vaan niillä hankitaan yritykseen koneita, laitteita, tuotantotiloja, automaatiota, maksetaan alkuvaiheen palkkoja ja hankintoja. Ainut raha, mitä omistaja siis saa vastineeksi yrityksestä yritykseen laittamilleen rahoille on siis osinkotulo, työntekijä puolestaan työskentelee niissä tiloissa, niillä tuotantopanoksilla, jotka omistaja omistaa ja saa tekemästään työstä palkan. Myös työntekijä voi ryhtyä työnteon lisäksi omistajaksi ostamalla pankkien sijoitusneuvonnasta julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeita tai rahasto-osuuksia. Osakepääomalle toinen vaihtoehto yrityksen perustamis-/laajenemisvaiheessa on velkarahoitus, velka vaan pitää maksaa pois ja myös sille pitää maksaa pääomatuottoa (korko) kun taas osakepääomaa yritys ei ikinä maksa pois, jos sijoittaja haluaa rahansa pois sijoittamastaan yritysestä hänen pitää myydä osuutensa toiselle sijoittajalle. Omistaja luo sijoittamillaan rahoilla yrityksiä, työpaikkoja, lisätuloja sekä itselleen että työntekijöille sekä yhteisö-, arvonlisä-, ansiotulo- ja pääomatuloveroja.

kokisin epäonnistuneeni elämässäni jos joutuisin julkiselle. sen verran kovan luokan osaamista/tuottavuutta tarjolla että yksityisellähän tässä kannattaa olla. lisäksi tietynlainen perusmoraali ei anna myöten olla rosvoamassa sitä yhteistä kakkua vaan mieluummin olen rakentamassa sitä (ja käytän mahdollisimman vähän julkisia palveluita...)

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 11:12"]

Yksityinen puoli rahoittaa julkisen puolen.

Siinä lisää mietittävää.

[/quote]

Ja julkinen puoli rahoittaa yksityistä. Ilman julkista puolta ei olisi yksityistä puolta.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 11:12"]

Yksityinen puoli rahoittaa julkisen puolen.

Siinä lisää mietittävää.

[/quote]

Julkinen puoli kouluttaa kaikki yksityisen puolen työntekijät ja työnantajat, maksaa starttirahat ja yritystuet ja kehitystuet ja hoitaa byrokratian. Siinä sinulle mietittävää.

Olen töissä yksityisessä yrityksessä. Minun työni myötävaikuttaa siihen, että ihmiset saavat haluamiaan palveluja. Työni vaikuttaa myös uudenlaisen ympäristöteknologian kehittämiseen, mikä on kaikkien etu. Minua ei haittaa, jos omistajat saavat siinä sivussa tuottoa ottamalleen suurelle riskille. Monessa hankkeessa yritys on myös epäonnistunut eli omistajien ottama suuri riski on realisoitunut. Onneksi onnistumisia on ollut enemmän ja yritys pärjää. Tällaisia riskinottajia Suomi tarvitsisi enemmän. Omistajat ovat käyttäneet kertynyttä varallisuuttaan myös hyväntekeväisyyshankkeisiin. Kiitos omistajille.

"Julkinen puoli kouluttaa kaikki yksityisen puolen työntekijät ja työnantajat"

Tai sitten ei. Se osaaminen millä teen leveän leipäni, on aikoinaan 95% hankittu harrastusten kautta. Esim yläasteelle tullessani ymmärsin erittäin hyvin englantia ja sieltä lähtiessäni puhuin/kirjoitin hyvinkin sujuvaa ja värikästä enkkua, taidolla jota ei edes lukíosta saa. Olsin ollut valmis nykyisiin hommiini jo 18-vuotiaana mitä raakaan osaamiseen tulee, mutta ns uskottavuuden vuoksi piti ensin tekussa nukkua neljä vuotta insinööriksi  ja myöhemmin dipat viisi vuotta työn ohessa, pelkästään tittelien vuoksi. Nooh, kiitti nyt kauhiast niistämtitteleistä ja julkisista laitoksista mistä ne sai haettua, mutta ei sieltä osaamista tullut...tekniikan alalla kun harrastuneisuus ja omaehtoinen perehtyminen ratkaisee, tittelileipäinsinööri saa hyvin nopeasti kenkää.

No noita tukia ei kyllä suurin osa yrityksistä käytä tai saa. Julkista byrokratiaa varten muuten tehdään yrityksissä aika paljon työtä talous- ja henkilöstöhallinnon puolella. Tosin nykyiset ohjelmistot aika hyvin hoitaa sen byrokratiapuolen ja hallinnon henkilöstölle jää se sisäisen laskennan ja sisäisten henkilöstöasioiden puoli.

Entäs Talvivaara, Finnair, Outokumpu, Outotec ym. valtiovetoiset yhtiöt? Tai Mehiläisen tai Dextran kaltaiset yksityiset terveysalan toimijat, joissa valtio ei ole mukana? Kuulisin mielelläni ajatuksesi näistä. Kuka mielestäsi saa hyödyn, jos Solidium tai Suomen Teollisuussijoitus on suurin omistaja?