Mitä ajattelisit, jos ystäväsi kertoisi yllättäen ihastuneensa sinuun?
Vaikuttaisiko se ystävyyteenne sinun puoleltasi ja miten? Olettaen, että ystävä olisi joko eri sukupuolta kuin sinä tai sitten olisit homo/lesbo. Eli siis periaatteessa jotain voisi tapahtua, jos olisit kiinnostunut (mutta et ole).
Kommentit (19)
Panisin varmaan pari kertaa jjos oisjoku hyvän näkösist. Pari lihavaa lehmää on koittanu mut niit en viiti ku niil ei oo ulko näkö asiat kohillaa. Yks hyvä näköne frendi ois mitä vois vetää.
Mulle kävi niin! Mutta meillä niin onnellinen tilanne että minäkin olin salaa ihastunut siihen kaveriin, ja seurustellaan nyt. Kumpikaan ei tiennyt toisen olevan homo, molemmat yritti peitellä sitä kaikin tavoin, onneksi kaveri rohkaistui...
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:33"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:10"]
Olisin varmasti otettu, mutta en usko että pystyisin yhtä luontevasti enää jatkamaan ystävyyttä. Valitettavasti
[/quote]
Miksi?
[/quote]
MInusta tuntuisi, että toisen tunteet jotenkin leimaisivat kaikkea.
[/quote]
Mitä se haittaaisi?
Aivan kuin ihastuminen olisi jotenkin negatiivinen asia.
[/quote]
Niinpä. Minä olen ihastunut mieheen, joka ei tunne samalla tavalla minuun päin. Ja olen ylpeä tunteistani, mies nauttii ihailusta ja meillä on hieno ystävyys. Eikä mua haittaa tunteiden yksipuolisuus, sillä mun elämäni on mainiolla mallilla joka tapauksessa. Olen tunteistani ylpeä ja helpottunutkin, että löydän itsestäni tuollaisia tunteita ja että uskallan tuntea.
Jos olette ihastuksen kohteena, niin eikö teille tule sellainen olo että omatkin tunteet rupeavat viriämään? Minulle on käynyt niin, tosin se saattoi olla vain ihastumiseen ihastumista. Ei jutusta lopulta tullut mitään enempää.
Yhden kerran kun näin tapahtui, sanoin heti ensimmäisenä että haluan että ystävyys pysyy tälläisenä ja en halua pilata sitä. Mutta kun tiesin toisen tunteista ja oltiin paljon tekemisissä, huomasin ajan kuluessa itsekin saamaan tunteita. Myöhemmin jouduin myöntämään toiselle että tunnen samoin ja olemme olleet siitä asti yhdessä. Vaikka aluksi luulinkin että en todellakaan tunne mitään. Toisen ystävän kanssa sitten (kun olin jo varattu) sanoin että en tunne samoin ja että minun rakkaus kuuluu toiselle, ja ne tunteet omalta osaltani eivät mihinkään muuttuneet. Tämä ystävyys hiipui hiljaa, koska en enää viitsinyt olla niin paljon yhteydessä, etten vaan antaisi enempää toivoa tälle ystävälle. Oli vähän takertuvaista sorttia.. Nykyään emme olekaan juuri missään tekemisissä ja hän on päässyt yli tunteistaan ymmärtääkseni. Mutta se pilasi kyllä meidän ystävyyden. OIkeastaan kumpikin ihastuksen myöntäminen pilasi. Toisesta kehkeytyi kuitenkin todella kaunis rakkaus ja parisuhde, kun toisessa koko ystävyys kuivui kasaan.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:33"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:10"]
Olisin varmasti otettu, mutta en usko että pystyisin yhtä luontevasti enää jatkamaan ystävyyttä. Valitettavasti
[/quote]
Miksi?
[/quote]
MInusta tuntuisi, että toisen tunteet jotenkin leimaisivat kaikkea.
[/quote]
Mitä se haittaaisi?
Aivan kuin ihastuminen olisi jotenkin negatiivinen asia.
[/quote]
Niinpä. Minä olen ihastunut mieheen, joka ei tunne samalla tavalla minuun päin. Ja olen ylpeä tunteistani, mies nauttii ihailusta ja meillä on hieno ystävyys. Eikä mua haittaa tunteiden yksipuolisuus, sillä mun elämäni on mainiolla mallilla joka tapauksessa. Olen tunteistani ylpeä ja helpottunutkin, että löydän itsestäni tuollaisia tunteita ja että uskallan tuntea.
[/quote]
Juuri näin. Tämä on tervettä itsevarmuutta.
Mulle on käynyt niin että miehen kaveri kertoi että on ihastunut minuun. Oon ottanut etäisyyttä, ei oo käyty enää kylässä niin usein ja kaverikin on tainnut päästä ihastuksestaan yli.
kerroin kaverille (miespuoliselle), että minäkin pidän hänestä, on kiva olla kaveri jne. Sen jälkeen välttelin häntä sen verran kun nyt pystyin (emme muutenkaan tapailleet koskaan kaksin, kyseessä oli työkaveri, näimme töissä ja työpaikan juhlissa). Kaverin ihastus meni sitten ohi, ja sen jälkeen pystyimme taas olemaan kuten ennenkin.
Näin on käynyt. Sanoin että ihana kuulla, kiitos rehellisyydestä ja että olen imarreltu. Ja että minäkin pidän hänestä mutta vain kaverina (oikeasti pidin vähän enemmänkin kuin kaverina mutta olin varattu). Halattiin ja juteltiin niitä näitä ja unohdimme koko jutun ja jatkoimme niin kuin ei mitään.
Olisin varmasti otettu, mutta en usko että pystyisin yhtä luontevasti enää jatkamaan ystävyyttä. Valitettavasti
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:10"]
Olisin varmasti otettu, mutta en usko että pystyisin yhtä luontevasti enää jatkamaan ystävyyttä. Valitettavasti
[/quote]
Miksi?
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:10"]
Olisin varmasti otettu, mutta en usko että pystyisin yhtä luontevasti enää jatkamaan ystävyyttä. Valitettavasti
[/quote]
Miksi?
[/quote]
MInusta tuntuisi, että toisen tunteet jotenkin leimaisivat kaikkea.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:02"]
Näin on käynyt. Sanoin että ihana kuulla, kiitos rehellisyydestä ja että olen imarreltu. Ja että minäkin pidän hänestä mutta vain kaverina (oikeasti pidin vähän enemmänkin kuin kaverina mutta olin varattu). Halattiin ja juteltiin niitä näitä ja unohdimme koko jutun ja jatkoimme niin kuin ei mitään.
[/quote]
Uskoisin toimivani suunnilleen tähän tyyliin (olen myöskin varattu).
Olen itse ollut aiemmin tuo, joka on ihastunut (varattuun) ystäväänsä. Kerroin hänelle ihastuksesta, mutta sanoin saman tien että en kärsi tilanteesta mitenkään, tykkään vain kovasti olla hänen seurassaan, ja toivon että voimme edelleen olla yhtä hyviä ystäviä kuin siihenkin saakka. Hän sanoi olevansa imarreltu ja että suhteemme ei hänenkään mielestään tarvitse mihinkään muuttua tästä tiedosta. Näin myös jatkettiin, ja edelleen tämä mies on parhaita ystäviäni (en ole enää ihastunut, se haihtui sitten ajan kanssa).
Ahdistaisi varmaan, mutta yrittäisin varmaan olla ajattelematta asiaa, ja toivoisin että se ystävä toimisi samoin.
Mä olin itse ihastunut. enkä saa tulee vAstakaikua. Kerroin tunteeni. En pystynyt jäämään ystävyys-toveruussuhteeseen. Hän olisi halunnut jatkaa sellaisessa. En olis päässyt irti, enkä pystynyt roikkuessani hänessä ( tunteet oli kiinni) tutustumaan uusiin mielenkiintoisiin. Mun tavoitteena ja toiveena oli seurustelu ihan oikeesti.
^ Eli oikeasti sinun ajatuksesi leimaisivat kaikkea, eivät suinkaan sen toisen tunteet.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 13:10"]
Olisin varmasti otettu, mutta en usko että pystyisin yhtä luontevasti enää jatkamaan ystävyyttä. Valitettavasti
[/quote]
Miksi?
[/quote]
MInusta tuntuisi, että toisen tunteet jotenkin leimaisivat kaikkea.
[/quote]
Mitä se haittaaisi?
Aivan kuin ihastuminen olisi jotenkin negatiivinen asia.
Ystävyys loppuisi siihen.