Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huh mikä viikonloppu takana
09.11.2014 |
Miehen kanssa on mennyt pitkään vähän miten sattuu. Elämässä on ollut liian paljon stressitekijöitä jo monta vuotta. Nyt mies on viikot työn takia poissa. Viikonloppuna kärjistyi fiilikset. Eilispäivä itkettiin ja tehtiin eroa. Tänään saatiin onneksi sovittua uutta alkua. Tarkoitus on varata aika myös johonkin pariterapiaan tms.
Kumpikin on ollut stressaantunut ja väsynyt ja elämä on ollut liian kiireistä. Ei muka ole ollut aikaa parisuhteelle tai ei vain ole jaksettu nähdä vaivaa. Tässä on nyt palkinto siitä. :(
Eron partaalla käyneet ja siitä selvinneet, antakaa vinkkejä miten tästä eteenpäin! En halua luovuttaa, enkä menettää miestä, joka oli ja on mun elämän suurin rakkaus.
Kommentit (4)
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 18:06"]
Terapia on erinomainen alku. Jos ei takana ole pettämistä tai väkivaltaa tai muuta vakavaa, niin mahdollisuudet on jo aika hyvät. Tsemppiä ja onnea matkaan!
[/quote]
Ei ole muuta kuin liikaa väsymystä ja stressiä ja arkea. Hyvä kun muistutit, asiat vois tosiaan olla paljon huonomminkin! Yritän muistella sitä miten pappi kysyi TAHDOTKO rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä. Tahdon, edelleen. Vaikka välillä se on tosi vaikeaa.. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä väsymys ja stressi? Hoidatko yksin lapsia viikot? Käyt töissä? Kaupassa? Kotihommat?
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 18:14"]
Mistä väsymys ja stressi? Hoidatko yksin lapsia viikot? Käyt töissä? Kaupassa? Kotihommat?
[/quote]
Molemmat käydään töissä, lisäksi kummallakin on/ on ollut opinnot työn ohessa. Mies opiskeli 4 vuotta, valmistui keväällä. Mulla menee vielä puoli vuotta. Kummallakin on ollut aika paljon stressiä töistä, miehellä nyt todella vaativa projekti menossa. Eli meillä arki on sitä että päivällä työt, illalla ja viikonloppuisin koulutehtäviä. Vähän siinä sivussa lapset (kouluikäiset).. Aika pitkälle on jaksettu tukea toisiamme jaksamisessa mutta nyt taitaa olla turnausväsymystä. Nyt kun jälkeen päin ajattelee tätä elämää, niin onhan se ollu aika hullua raatamista. Muutama viikonloppu vuodessa että kummallakin on ollut vapaata yhtäaikaa. Toki oma valinta, eikä kaduta. Me vaan kai unohdettiin että parisuhdettakin pitää hoitaa.
Alue: Aihe vapaa
Terapia on erinomainen alku. Jos ei takana ole pettämistä tai väkivaltaa tai muuta vakavaa, niin mahdollisuudet on jo aika hyvät. Tsemppiä ja onnea matkaan!