Mun mielestä synnytyksessä yksi pahimpia asioita on

2

2

Eikö teitä pissa- ja kakkaongelmaisia neuvottu suihkuttelemaan pöntöllä istuessanne bidee-suihkulla? Helpotaa kirvelyä ja kakkakin tulee helpommin. T. Epparin jälkeen kakalla seuraavana päivänä, ei ongelmia

Kauheinta synnytyksen jälkeen on hormonit,haikeus,tyhjyyden tunne,löysä taikinainen vartalo ja ikävä raskausaikaa .

Itse jouduin sektioon ja pahinta oli ehdottomasti Eka kakkalla käynti. Kun on isohko vatsanalueen leikkaus tehty ja poikkastu vatsalihakset tuntui ihan kamalalta käydä kakkosella. Punnertaa ei voinut alkuunkaan, koska mahaan sattui aivan järkyttävästi. Sain synnärillä ja käytin vielä kotonakin magnesiamaitoa, Se veti mahan niin löysälle että eipä tarvinnut juuri punnertaa.

vaaraan paikkaan pistetty epiduraali. Viisitoista vuotta ja vielakin sarkee ajoittain samasta kohtaa. Pikkasen vituttaa, etta tuli otettua epiduraali yhden paivan kivunlievitykseen...

Mulla pahimmat olivat ensimmäiset päivän imettämisen takia. Ai saakeli että sattui! Tissiin ja kohtuun. Aina kun imetin, supisteli niin että sai kaksi kerroin maata lapsen kanssa. Ja siihen vielä sektiohaavakin. Ai että. Tosin yhtä kipeää se oli silloinkin kun ei ollut sektiota takana.

Onks siinä sitte joku antibioottikuuri päällä jos on paikat revenny ja paikattu ja sitten kun pitää kakkaillakin? Eikse shaisse mene sitten verenkiertoon, niinku bakteerit?! Tms. Aloin vaan miettiin.

Minulla pahinta oli synnytyssupistukset. Olin taju kankaalla kivusta. Avautuminen neljään senttiin kesti yli 10 tuntia molemmilla kerroilla. Ihan hirveää, ja toisella kerralla päätin, että ei ikinä enää. En tajua miten ennen vanhaan naiset kykenivät. Onneksi on ehkäisy!!!!!!!

Eppari oli myös kauhea. En pystynyt istumaan lainkaan kuukauteen, en varsinkaan minkään renkaan päällä. Kaiken lisäksi haava repesi kaikesta varomisesta huolimatta ja kaksi tikkiä aukesi. Alapää tuntui OK:lta vasta 1,5 vuotta synnytyksen jälkeen ja silloin olikin jo aika uudelle. Ajattelin silloin, että tulkoon ihan mitä vain, kunhan ei epparia. Onneksi toisessa synnytyksessä oli helppo ja nopea ponnistusvaihe.

Avautumisvaiheen kivut neljään senttiin asti oli pahinta. Sitten olin epiduraalissa loppuajan. Epiduraalin pistäminen oli myös kauheaa, kun piti pysyä paikallaan, vaikka supistuskipu oli sietämätöntä. Lisäksi väsymys, kun valvot pari yötä putkeen ja vielä kolmannen vastasyntyneen kanssa. Mikään muu ei ollut kamalaa. En käyttänyt kipuläkkeitä synnytyksen jälkeen. Epperihaava ei tuntunut miltään. Jälkisupistukset olivat kivuttomia. Vessahommissa ei ongelmia. Lenkkeilyn pystyin aloittamaan neljä päivää synnytyksestä. Imetys sujui heti ongelmitta. 

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 06:37"]

Onks siinä sitte joku antibioottikuuri päällä jos on paikat revenny ja paikattu ja sitten kun pitää kakkaillakin? Eikse shaisse mene sitten verenkiertoon, niinku bakteerit?! Tms. Aloin vaan miettiin.

[/quote]

Ei ainakaan epparin jälkeen ole antibiootteja. Ei siinä koko välilihaa leikata auki, tehdään vain pieni siisti viilto emättimeen. Ei sinne mene peräsuolen bakteerit. Repeämät on jo tosi pahoja, jos koko väliliha repeää peräsuoleen asti. Tälläiset tilanteet on harvinaisia.

Mulla sektion jälkeen maha oli täynnä ilmaa joten piereskelin täysin hallitsemattomasti, ja hoitaja sanoikin että täytyy saada ilma pois mahasta. Kakalla oli kamalaa käydä kun tosiaan ei saanut yhtään ponnistaa ja haavakin meinasi repsahtaa auki niin sitä piti tukea kädellä suorituksen aikana.

Maito ei mulla noussut koskaan vaan imetin 2kk sellaisia liruja 20-50ml mitä rinnoista tuli, sekin sattui hirveästi. Jotain ternimaitoa se kai oli. Pumppaaminen ei auttanut, mutta enpä kärsinyt lopettamisesta, kun ei tarvinnut vähentää maidontuloa.

Hirveintä oli kuitenkin eka suihkussa käynti päivä tai kaksi sektiosta, olo oli heiveröinen ja kuin olisi kuumetta ollut, vaikka ei ollut. Se särky on jotain unohtumatonta.

3xsektio

Mä sain kipeät pukamat mitä piti työnnellä takas sisälle. Se oli kamalinta. Kusemisen kanssa ei ongelmia koska Se karkaa itsestään

Maito nousi onneksi jo ennen synnytystä ja vatsastakin piti luonto huolen, mutta hirveintä on olleet rikki menneet nännit ja rintatulehdukset. Yhtä tuskaa!

Ei mulla maidonnousu pahaa kipua aiheuttanut, mutta se imetys. Voi luoja miten se sattui! Miehen piti antaa mulle suuhun jotain mitä voin purra kun teki niin kipeää.

Imetys! Ehdottomasti! Muistan ne tuskaiset imetyshetket, kyyneleet valuen imetin vauvaa ja kauhulla samalla jo odotin seuraavaa imetyskertaa. Synnytyksessä ei sentään tarvinnut itkeä kivusta.

Hui kamala lukea näitä tarinoita, kun esikoista juuri odotan. Olen itse kärsinyt viikko tolkulla pahoinvoinnista, joka on ihan rampauttanut. Ihmisnaaras taitaa olla tosi huonosti raskauteen ja synnytykseen suunniteltu. Ehkä siksi ettei lisäännyttäis niin kovin, mutta silti kuitenkin lisäännytään.

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 21:21"][quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 21:09"]Se oli kyllä tosi tuskaista ja varsinkin jossain kassajonossa kun alkaa maito nousemaan ja se kauhea pistely alkaa :/ mulla onneksi kaalinlehdet auttoi
[/quote]

Kassajonossa pari päivää synnytyksestä wtf?
[/quote]

No olin mäkin kaupassa heti ku laitokselta päästiin, en revenny synnytyksessä ja olo oli hyvä niin miksei?

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 21:21"][quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 21:09"]Se oli kyllä tosi tuskaista ja varsinkin jossain kassajonossa kun alkaa maito nousemaan ja se kauhea pistely alkaa :/ mulla onneksi kaalinlehdet auttoi
[/quote]

Kassajonossa pari päivää synnytyksestä wtf?
[/quote]

Mää ainakin menin suoraan synnäriltä kauppaan ostamaan herkkuja kotiin :D Joku ongelma?

Imettäminen teki sairaan kipeää. Mulla on tosi herkät nännit ja lopetinkin imettämisen aina lyhyeen juuri sen kivun takia.