Onko tämä moraalisesti väärin?
Hain lapsuudenkodista vanhoja tavaroitani. Löysin tavaroiden joukosta rasian, jossa oli n. 40 euroa rahaa ja papereita ja esineitä joista päättelin kyseessä olevan minun ja siskoni yhteisestä "harrastuksesta" tienattuja rahoja. Kävin ostamassa rahoilla pari viinipulloa ja kassillisen ruokaa enkä puhu löydöstä siskolleni mitään. Ei se niitä rahoja ole vuosikymmeneen edes kaivannut, ei varmaan muista enää koko juttua.
Toiminko väärin?
Kommentit (15)
No jaa, jos sun sisko on ihan töissäkäyvä ja tulee hyvin toimeen niin tuskinpa tulee kaipaamaan paria kymppiä (olettaen et jakaisitte rahat) :)
Se, että ylipäätään aloit miettiä tekosi moraalisuutta, kertoo varmaan jotain vastauksesta kysymykseesi.
Mun mielestä tässä on kyse kuitenkin niin pienestä summasta, että olisin varmaan tehnyt samoin, enkä myöskään pahastuis jos oma siskoni tunnustais joskus tehneensä näin. Eli taidan ajatella, että tuo olis väärin tehty vain jos tietäisi että toinen olis niin vähävarainen, että oikeasti tuokin summa vaikuttais.
Ööh, jos rahat ovat vuosikymmeniä vanhoja niin miten ne voivat olla euroja?
Mutta tosiaan, aika outo sisarussuhde teillä jos se on 40 eurosta kiinni :D
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 01:07"]
Ööh, jos rahat ovat vuosikymmeniä vanhoja niin miten ne voivat olla euroja?
Mutta tosiaan, aika outo sisarussuhde teillä jos se on 40 eurosta kiinni :D
[/quote]
VuosikymmenEEn, ei vuosikymmenIIn.
Jos rahat olivat yhteisiä olisi minun moraalini mukaan oikein jakaa ne. Käytännössä summa ei ole iso, mutta symbolisesti se olisi kaunis ele. Rahojen ottaminen itselle mitään niistä tarkoituksella mainitsematta taas hiukan ruma ele.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 01:07"]
Ööh, jos rahat ovat vuosikymmeniä vanhoja niin miten ne voivat olla euroja?
Mutta tosiaan, aika outo sisarussuhde teillä jos se on 40 eurosta kiinni :D
[/quote]Euro otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2002, eli onhan siitä yli vuosikymmen. Ja ap:han puhui vuosikymmenestä.
Onko moraalisesti oikein kääriä omaan taskuunsa toiselle ihmiselle kuuluvaa rahaa? Kas siinäpä pulma.
Oletko niin köyhä että tuo 40€ oli varastamisen arvoinen summa?
Vastaavassa tilanteessa olisin varmaan itsekin ostanut pari pulloa viiniä, ruokatarpeet ja kutsunut veljeni syömään ja muistelemaan tuonkin raha'kätkön' historiaa ja muita menneitä.
Jos tarvitsee anonyymipaltsalla kysellä teoilleen oikeutusta, niin on yleensä ylittänyt vähintään oman moraalinsa rajat, useimmiten myös ns. 'yleisen' moraalin.
Oisin ostanu viiniä ja ruokaa ja nauttinut ne siskon KANSSA!!
Musta tää on aika yksinkertainen juttu. Rahat kuuluvat molemmille, joten olisi oikein jakaa ne. Voit tietysti ajatella, että se mistä toinen ei tiedä, ei satutakaan häntä... Mutta jos mä olisin tollasessa tilanteessa, niin tuntisin varastamisesta syyllisyyttä, vaikka toinen ei siitä tietäisikään mitään. Toki rahojen jakaminen saattaisi mulla olla vain oman syyllisyyden estämistä eikä "oikeasti" moraalista toimintaa, mutta syyllisyys kuitenkin olisi mulle selvä vinkki siitä, miten tilanteessa "kuuluu" tehdä.
Todennäköisesti omatuntosi soimaaminen kertoo asiaan ap vastauksen, jos myönnät sen itsellesi. Ehkä myös se, jos haet täältä "puhdistusta". Tämä pätee moneen muuhunkin vastaavaan tilanteeseen noin yleisellä tasolla. Ihmisellä kun on taipumusta paeta omaatuntoaan...
Kyllä se on väärin. Minä suosittelen, että kerrot siskollesi, mitä olet löytänyt, mitä olet mennyt tekemään. Pyydät anteeksi ja tarjoudut hyvittämään siskolle tekemäsi vääryyden. Älä jatkossa enää tee väärin.
Ei se ole se rahan määrä vaan olisi kiva tietää asiasta, jos olisin siskosi. Olisi voinut jakaa sen asian yhdessä. Jos ne kerran oli yhteiset rahat. Tuskin hirveästi loukkaantuu. Tai sitten loukkaantuu...oli muistojuttu.
Oletko alkoholisti? Kun mielihyvä meni muun edelle.
Pystytkö olemaan ostamatta viinipulla, joslöydät rahaa?
Moraali on henkilökohtainen määre, joten vain sinä tiedät onko se sinulle moraalisesti väärin.