Olen työpaikkamme nuorin ja minua kiusataan siitä jatkuvasti

Jep, olen vasta 22v, mutta päässyt erääseen hyvään työpaikkaan töihin, lähinnä sen vuoksi että kokemusta ko. alasta piisaa ja olen myös opiskellut erittäin hyvässä koulussa alaani liittyen. Meillä on myös töissä muita, jotka eivät ole esim. opiskelleet kyseistä alaa lainkaan, mutta päätyneet siihen erinäisten syiden johdosta.

No, olen työporukkamme uusin ja nuorin - muut ovat ikäluokkaa 40-50, minä 22. Alamme on hyvin naisvaltainen, en tiedä miksi, mutta se aiheuttaa tiettyä kismaa. Pukeudun kivasti, olen oikeasti ihan kaunis ja hoikka, kiinnostunut urheilusta ja ruoasta - en kuitenkaan toitota näitä asioita kyllästymiseen asti. Kaikki muut työpaikaltamme ovat vanhempia, pyöreitä tai lihavia, kovin negatiivisia ja jotenkin... läsähtäneitä.

Kaikki ne katseet, joka saatanan aamu, kun tulen töihin: oli päälläni mitä tahansa, minua katsotaan pahasti. Tein työni kuinka hyvin vaan, minua ei kehuta tai sanota mitään, vaikka kyseessä olisi aika vaikeakin juttu. Jos teen virheen, niin sitten kyllä muistetaan. Kun taannoin voitin yrityksemme "Vuoden tulokas"-palkinnon, niin kukaan omasta työryhmästäni ei taputtanut, paitsi esimies. Tuntui todella pahalta.

Olen fiksu ja kaunis, kyllä, mutta olen myös mukava. Olen yrittänyt päästä juttuihin mukaan ja jutella asioista jotka eivät oikeasti kiinnosta minua tippaakaan. Olen yrittänyt heittää vitsiä ja olla mukava koulutustilanteissa, jotka kollegani ovat minun kanssani viettäneet. Ruokkiksilla olen kysellyt kollegoiltani asioilta, en puhu itsestäni. Mikään ei auta. En pääse sisään. Ei sillä, että tarvitsisin uusia kavereita, mutta haluaisin kuitenkin viihtyä töissä ja tuntea oloni tervetulleeksi.

Mikä tähän auttaa? Ainoa, kenen kanssa olen hyvää pataa töissä, on esimieheni. Ja hän on nainen, jos sitä ajattelitte.