Mieleenpainuvin lapsuusmuistosi?

Ensimmäinen muisto on se, kun menin isän kanssa tanssilattialle ja äidin kanssa pois.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 00:03"]Ensimmäinen muisto on se, kun menin isän kanssa tanssilattialle ja äidin kanssa pois.

[/quote]

En ollut silloin vielä syntynyt.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 00:03"]Ensimmäinen muisto on se, kun menin isän kanssa tanssilattialle ja äidin kanssa pois.

[/quote]

En ollut silloin vielä syntynyt.

Katseltiin sängyssä nukkuvaa parin päivän ikäistä pikkuveljeä ja mietittiin isän, äidin ja isoveljen kanssa mikä nimi vauvalle sopisi. En muista mitä itse ehdotin, mutta nimeksi tuli isoveljen ehdottama nimi. Olin 3 vuotias, isoveli 5. Tätä ennen en muista paljonkaan, vain pieniä "välähdyksiä", tämä on ensimmäinen kokonainen muisto.

Äiti kertoi minulle, että pihapuussa asuva Varis on saanut vauvoja ja niillä raukoilla ei ole yhtään tutteja :D äiti kysyi minulta, haluaisinko antaa omat tuttini variksenpoikasille, kun olen jo iso tyttö enkä tarvitse tuttia. Heitin kaikki tuttini parvekkeelta ja äiti kehui kuinka kiltti olen ja kuinka varikset nyt ilahtuvat :) Olin vähän alle 2-vuotias

Kärsin pienenä ummetuksesta ja sen myötä tuhrimisesta (olisinko ollut n. 5-vuotias). Muistan kun olin leikkimässä läheisellä hiekkatiellä, kun tunsin kovan kakkahädän ja lähdin juoksemaan kotia kohti...Kakka kerkesi kuitenkin tulla housuun...Muistan miten surulliseksi tulin... :( eikä tuo ollut ainoa kerta...

Ensimmäisenä mieleen tuli se, kun isälläni oli jälleen ryyppyputki päällä. Kiipeilin pihakeinun tangossa ja minulla taisi olla 6v syntymäpäivä tuloillaan. Isä oli lähdössä pubiin ja käveli luokseni antaen minulle 100 mk setelin. En ollut koskaan pidellyt kädessäni niin suurta rahamäärää. Isäni oli ihana niin kännissä kuin selvinpäinkin ja raitistui sittemmin. Hän oli ja on edelleen hyvä, hellä ja huolehtiva isä joten tuo muisto ei ole paha.

Heräsin yöllä pahaan uneen ja halusin kiireesti vanhempien viereen nukkumaan... He eivät kuitenkaan olleet makuuhuoneessa.

Meillä oli tv siihen aikaan korkealla, seinähyllyn päällä, ja satuin näkemään kuinka olohuoneessa pyöri video jossa nainen oli jalat levällään ja veti helminauhan ulos alapäästään... Vanhempani eivät huomanneet minua ja hiivinkin kiireesti takaisin huoneeseeni nukkumaan... Olin tuolloin 4-vuotias mutta tajusin jo silloin nolostua näkemästäni (ja ettei ollut lapsille sopivaa materiaalia), enkä koskaan maininnut näkemästäni kenellekään.

Olin pienenä kova dalmatiankoira-fani ja sain äidin kaverilta synttärilahjaksi collegepaidan ja -housut joissa oli niiden kuvia. Olin niin onnellinen ja ne olikin sen jälkeen kovassa käytössä, äidin piti aina salaa napata ne pyykkiin kun nukuin kun en olisi halunnut pitää mitään muuta :)

Olimme menossa synnärille katsomaan vastasyntynyttä veljeäni, olin parivuotias. Sain vetää siitä katossa roikkuneesta narusta, joka avasi ovet osastolle. Pääsimme käytävää pitkin yhteen huoneista, ja siellä äitini istui sängyssä pieni käärö sylissä. Pääsin jopa ottamaan veljeni syliin, siitä on kuvakin tallessa. Mielenkiintoisinta koko reissussa oli se, kun pääsin vetämään siitä narusta, joka avasi ovet.

Oli talvi...muistan miten isälläni oli vaihteeksi ryyppyputki päällä... Äiti oli piilottanut isän juomia pihallemme, lumikolan taakse. Myöhemmin isä lähti käymään tupakalla ja hetken päästä ulkoa kuuluikin kamala rysähdys...Äitini huokaisi että nyt se isä sitten varmasti etsii niitä juomiaan... Menin muutaman minuutin päästä kurkkaamaan niin isä makasi pihalla pää verta vuotaen...

Olimme vähävarainen perhe, ja mieleen on jäänyt myös tilanne, kuinka isä mussutti keittiössä lenkkimakkaraa muovikuorineen... Äiti meni nopeasti nappaamaan isältä makkaran pois kädestä ja sanoi sen olevan tarkoitettu huomista makkarakeittoa varten. Tämän jälkeen isä pillahti vuolaaseen itkuun ja kertoi viinapullonsa olevan kadonnut... Minun kävi häntä kovin sääliksi...

Usein isä oli myös omilla teillään ja tuli mitä karmeimmassa kunnossa aina takaisin kotiin... Verisenä, ruhjeita täynnä, housut märkänä tai haisevana... Muistan myös pari kertaa jolloin ovikello soi ja odotin isää, mutta oven takana olikin joku tuntematon ihminen. Esim kerran naapuri(?) tuli ilmoittamaan kuinka isä makasi pyörävarastossamme sammuneena, ja toisella kerralla ohikulkija oli löytänyt isän pihansa lähettyviltä, lumihankeen hautautuneena...

Muistan myös miten isää elvytettiin makuuhuoneessa kuten olin nähnyt elokuvissa ja sarjoissa tehtävän (antamalla sähköshokkia tms?)...

Ja ääh...vastaavia muistoja löytyy todella paljon lapsuudesta. Sittemmin, ollessani 8-vuotias, isäni kuoli ikävän onnettomuuden seurauksena (johon alkoholi oli osittain syynä)...

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 01:06"]Olin pienenä kova dalmatiankoira-fani ja sain äidin kaverilta synttärilahjaksi collegepaidan ja -housut joissa oli niiden kuvia. Olin niin onnellinen ja ne olikin sen jälkeen kovassa käytössä, äidin piti aina salaa napata ne pyykkiin kun nukuin kun en olisi halunnut pitää mitään muuta :)

[/quote]

Ihana :) Multakin löytyi dalmatiankoira-collegesetti.

Up

Leivoin äidin kanssa pipareita, tai lähinnä autoin. Niistä tuli aivan mustia, palaneita...

Lisää?

Olin viisivuotias. Asuimme maalla ja isosisko oli lähtenyt kävellen kouluun aamulla. Jonkin ajan kuluttua naapurin emäntä ryntäsi meille itkien hysteerisenä. Äitini rauhoitteli häntä kysellen, mikä on. Lopulta naapuri sai sanottua, että siskoni oli jäänyt koulumatkalla kuorma-auton alle ja kuollut. En tajunnut, mitä "kuollut" tarkalleen ottaen tarkoitti, mutta ymmärsin, että leikkikaveri ei ehkä enää tule kotiin.

U

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 11:40"]Olin viisivuotias. Asuimme maalla ja isosisko oli lähtenyt kävellen kouluun aamulla. Jonkin ajan kuluttua naapurin emäntä ryntäsi meille itkien hysteerisenä. Äitini rauhoitteli häntä kysellen, mikä on. Lopulta naapuri sai sanottua, että siskoni oli jäänyt koulumatkalla kuorma-auton alle ja kuollut. En tajunnut, mitä "kuollut" tarkalleen ottaen tarkoitti, mutta ymmärsin, että leikkikaveri ei ehkä enää tule kotiin.

[/quote]

Hui kamala :(

Kun yritettiin hukuttaa 4 ja 8 vuotiaana.

Olin alle 2-vuotias. Nukuin pinnasängyssä. Heräsin ja nousin sängyssä seisomaan pinnoja vasten. Äiti haki minut syliinsä olohuoneeseen ja kääri vaaleanpunaiseen huopaan. Yläkerrasta kuului askelia. Äiti kyseli minulta, että onkohan se joulupukki, tiesin että ne olivat papan askeleet. Asuivat mummun kanssa yläkerrassa.